En tule ikinä ymmärtämään siaishuolto järjestelmää enkä ihmisiä jotka haluavat kasvattaa toisten lapsia ominaan. Mielestäni nyky yhteiskunnassa lapsella ei ole kunnon oikeuksia jotta lapsen ääntäkin kuultaisiin. Lapsia siirretään sijoituspaikasta toiseen jolloin tavallista kiintymis suhdetta ja luottamusta ei synny. Lapselta menee luottamus aikuisiin. Ihmiset tuntuvat tekevän myös kaikkensa jotta sijoitetun lapsen yhteydenpito esim. läheisiin ihmisiin katkeaa tai tehdään muuten vaan mahdollisimman vaikeaksi. Syitä voi olla monia, jossa vedotaan "lapseen etuun" vaikka näin ei todellisuudessa aina olisi. Tai sijaisvanhemmat eivät voi antaa osoitetta "turvallisuus syistä." Tulee väkisinkin tunne "olenko rikollinen?" kun haluan pitää yhteyttä minulle tärkeään ihmiseen jota en ole kuitenkaan pahoinpidellyt tai muutenkaan kohdellut kaltoin. Tuleeko kukaan ajatelleeksi millaiset seuraukset näillä asioilla tulee olemaan lapsen elämässä myöhemmin? :(
On taas "hyvä" joulumieli monessa kodissa kun miettii pienen ihmisen ikävää läheistensä luo ja eroa jonka hän joutuu väkisin viettämään kenenkään kysymättä, vieraassa kodissa ihmisten kanssa jotka hänelle on yhteiskunnan taholta määrätty.
On taas "hyvä" joulumieli monessa kodissa kun miettii pienen ihmisen ikävää läheistensä luo ja eroa jonka hän joutuu väkisin viettämään kenenkään kysymättä, vieraassa kodissa ihmisten kanssa jotka hänelle on yhteiskunnan taholta määrätty.
Vastaukset 17
Vanhimmat
ihan siitä kiinni, miten tullaan keskenään toimeen.
Meillä lapset menevät jouluna omalle vanhemmalleen, sitten sukulaisiaan tulee meille kylään, sitten yhtenä päivänä haemme toisen vanhemman myös meille kylään, eikä tapella....
Joustavuuttahan se vaatii, kun pitää sovitella aika keskenään riidoissa olevien biovanhempien kanssa, etteivät vahingossakaan toisiaan tapaa, mietipä joskus sitä.
jotka ovat kiinnostuneita lasten hyvinvoinnista. Jos kysyy, miksi se lapsi kuoli, miksi yksi meni kaksi kertaa pakkasella metsään nukkumaan yms., oletkin jo epäsuosiossa.Ja sen jälkeen sijaisvanhepi kohtelee huonosti - jouluna ei ole lupa edes soittaa. Toki tällä sijaishuoltajalla on aina joku, joka on suosiossa, saa etuja lapsen yhteydenpidossa yms. Nytkin tapahtui joulun ihme - sijoitetun lapsen vanhempi - jota sijaishuoltaja ei ole voinut tavata samassa huoneessa (ensi- ja turvakodin sisäänmenoissa tarkat kirjoitukset, jottei arvokas sijaishuoltaja ole yhtäaikaa samassa tilassa. Asiakassuunnitelmapalaveriin tuo sijaishuoltaja ei ole suostunut vuosiin ja vanhempi ei ole saanut mennä edes tontin rajalta lastaan tapaamiselle hakemaan. ONKOHAN JUMALA SIUNANNUT, VAI MISTÄPÄIN MAHTAA TUULLA. Ko. vanhempi sai kaiken em. jälkeen kutsun sijaishuoltajan omilla rahoilla ostamalle tontille. Koskapa tunnen sijaishuoltajan vuosien ja vuosien takaa, tiedän, että kutsun takana on jokin laskelmoitu hyväksikäyttötarkoitus - ehkäpä näin päästään jotakin toista lapsen sukulaista vastaan tms. Olen havainnut, että todellista lapsenrakkautta tuolta uljaalta sijaishuoltajalta ei valitettavasti löydy. Sijoitettujen lasten vanhempien joukosta oleva aiempi yhteistyökumppani ja liittolainen on nyt niin huonossa jamassa, että tarvitaan uusi.
haaskataan yksittäisen sijaishuoltajan tarpeiden mukaan. Viittaan tässä em. viestiin. Ko. sijaisäiti näyttää toimivan täysin laskelmoidusti omien mielihalujensa ja päähänpistojensa mukaan. Ja kaikki viranomaiset, poliisit, oikeuslaitosviranomaiset, sossut, yms. ovat vuosia tehneet hänen mielihalujensa mukaan. meille lapsen sukulaisille on ropissut rajoituksia, aina kun tuo amasoo (sorry) sijaishuoltaja on sormeansa heilauttanut. Nyt hän yllättäen päätti kutsua omilla rahoilla ostamaansa kotiinsa henkilön, jota häne ei ole aiemmin päästänyt perheenjäsentensä luon koska " minun perheenjäseniäin ei tule lähelle henkilö, joka on rikkonut Suomen lakia".
Arvelen, että sijaisäiti on PAKKORAOSSA. HEH, HEH, HEEEEEEE. Naurattaa, kun akka joutuu NÖYRTYMÄÄN. Pitää päästää itseään huonommatkin omilla rahoilla ostetulle tontille - ja vieläpä sellaist, jotka ovat rikkoneet Suomen lakia.
Täällä ymmärretään oikein hyvin, että lapset asuvat meillä - sitä ei ymmärrettäisi, että näiden lasten pitäisi asua laitoksessa aikuistumiseensa asti, koska biologiset vanhempansa eivät heitä pysty luonaan pitämään.
Kaksi vuorokautta on yhdelle biovanhemmalle maksimiaika, silloinkin hän saattaa jo soittaa, että voisitko tulla hakemaan aikaisemmin. Yksi biovanhempi ei halua kertoa olinpaikkaansakaan, joten aika vaikea on häneen pitää yhteyttä. Onnekseen lapset ovat saaneet asua meillä pitkäaikaissijoituksessa, eikä heitä ole tarvinnut siirrellä edestakaisin paikasta toiseen, vaan lastenkodista ovat suoraan meille tulleet. Kaikki sukulaiset ja kummit ovat saaneet aina pitää lapsiin yhteyttä (selvinpäin tietenkin), meillä on käyty ja olemme osallistuneet sukujuhliinsa pienen lapsen kanssa. Yhteistyön edellytys on ollut, että biovanhemmat ovat hyväksyneet meidät sellaisina kuin olemme ja me olemme hyväksyneet heidät sellaisina kuin he ovat ja että kaikille meille ovat nämä lapset tärkeämpiä kuin me itse.
Ei se aina valitettavasti ole omasta halustakaan kiinni tai yhteistyö taidoista jos toiset tahot "sanelee" ehdot. Esimerkki: Läheiseni joka oli sijoitettu. Hänen oma sukulaisensa tarjoutui antamaan lapselle kodin kun lapsi ei sijoituspaikassa jostainsyystä viihtynyt ja heillä oli ennestään hyvät välit keskenään. Sukulainen oli ns "kunnon kansalainen" ei juonut, ei polttanut eikä ollut mielenterveydellisiä ongelmia mutta mikä tuli väliin.. oli kunnan sosiaalitoimisto. Napsahti yhtäkkiä yhteydenpito rajoitus. Heidän mukaan tämä lapselle läheinen henkilö soitti kyseiseen sijoituspaikkaan "liian usein" mikä ei todellisuudessa ollut totta. Olen miettinyt nyt jälkeenpäin haluttiinko näin "pelata" vaan aikaa koska esim.perhekodithan saavat lapsista ja nuorista rahaa. Varmaan heille helpompaa pitää lapsi visusti "lukkojen takana" ja samalla saa kuitenkin elantonsa. Mikäs siinä jos joissain onnellisissa tapauksissa kemiat pelaa, ei kuitenkaan aina.
aikuisten, erityisesti sijaishuoltajien ja sossujen valtataistelu - temmellyskenttä. Siellä pystyy yhteiskunnan vähäosaisille osoittamaan kaapin paikan - kun muualla ei pysty. Sijaishuoltoon ja viattomiin ihmisiin voi purkaa kaikki turhaumat ja epäonnistumiset elämässä. Ja sitten vielä ihmetellään, mikseivät sijoitetut lapset ole onnellisia - eivätkä heidän sukulaisensa.
Joukossa on esimerkiksi persoonallisuushäiriöisiä sijaishuoltajia.
"Jos kysyy, miksi se lapsi kuoli, miksi yksi meni kaksi kertaa pakkasella metsään nukkumaan yms., oletkin jo epäsuosiossa."
Onko sinun oma lapsesi siis kuollut tässä sijaispaikassa ja sinulleko viranomaiset eivät ole kertoneet hänen kuolinsyytään? Vai onko nyt tämä kuollut ja se metsään nukkumaan menneet joidenkin muiden kuin sinun lapsiasi? Ymmärräthän sen, että tietenkään sijaisvanhempi ei voi jokaiselle uteliaalle kertoilla sijaislapsistaan tai heidän perheistään? Sinulle ei tietenkään kuulu mitenkään muiden lasten asiat, enkä ihmettele jos olet joutunut epäsuosioon udeltuasi asioita, jotka eivät kuulu sinulle.
"Ja sen jälkeen sijaisvanhepi kohtelee huonosti - jouluna ei ole lupa edes soittaa."
Onko sinun asenteesi ko. sijaisvanhempaa kohtaan samanlainen livenä kuin täällä netissä? Nimittäin täällähän sinä et muuta tee kuin parjaa ja panettele sadoin viestein tätä yhtä ihmistä. Ehkä noin suuri ja sairaalloiseksi päässyt katkeruutesi näkyy ulospäin kohtaamisissasi sijarin kanssa? Olethan varma, ettei katkeruutesi turhaan myrkytä myös lapsesi mieltä?
haluaa tietää, mistä on kysymys, jos samassa sijaishuoltopaikassa, jossa oma lapsi on alkaa tapahtua kaikkea kamalaa. Ja jos sijaishuoltaja vielä tekee kaikkensa, että kaikki salataan ja omaa sijaoitettua lasta ei saa tavata, on tunneelma lähes kaoottinen.
Jos päiväkodissa kuolee lapsi, tai karkaa tunniksikin (saati useamman kerran pakkasmetsään nukkumaan) saavat asiat valtakunnallista huomiota. Sijaishuollossa sitten saavat kaikenlaiset epäpätevät, jopa sairaat tyypit suheerata - eikä lapsen kuolema kuulu kenellekään - hyvä jos lapsen omille vanhemmille. Heitäkin on kuulemma poliisilla uhaten kielletty menemästä paikalle.
ottaa itseensä viestini (ja ilmeisesti monien muidenkin), joita toisinaan kirjoitan aika yleiselläkin tasolla - sijaishuollon epäkohdista. Toisaalta hyvä, jos omatunto soimaa - silloin voi yrittää tehdä jotakin epäkohdille ja parantaa lasten asemaa.
Mahtaa olla aika kamala paikka, jos yksi ja sama sijaishuoltaja ottaa kaikki palstalla kirjoitetut epäkohdat omikseen. Silloin on syytä suureen remonttiin, ehkä koko (luultavammin) elinkeinon lopettamiseen. Luulen, että sellaiset sijaishuoltopaikat, joihin otetaan todelliseksi perheenjäseneksi yksi tai kaksi lasta (tai yhdet sisarukset, jotka ovat asuneet elämänsä yhdessä), toimivat pääosin suurella sydämellä ja pienellä rahalla. Niistä, jotka toimivat suurella rahalla ja pienellä sydeämellä, en sitten tällä kertaa viitsi puhua mitään. Ja niitäkin valitettavasti on - sanokoon mutta siihen ihan mitä vaan. Ja jotkut todella törkeitä sijaishuollon irvikuvia. Kulissit voivat olla prameat ja ulkokuori kullattu - mutta sisällä kumisee tyhjyys ja pahuus ja rahanahneus. Vai kieltääkö mutta kaiken tällaisen olemassaolon.
Jos lapsi joutuu kokemaan sijaishuollossa kamaluuksia, en kai itse enää niitä hänelle tarjoile. Niinä vähäisinä aikoina, kun olemme yhteydessä teemme yhdessä kaikkea tarpeellista ja kivaa ja nautimme yhdessäolosta. Silloin sijaishuollon kauheudet saavat jäädä etäälle. Ymmärräthän?
huonosti, miten hän voi odottaa, että lapsen lähipiiri ylistää häntä. Jos sijaishuoltaja ei kestä minkäänlaisia kysymyksiä tai ihmettelyä toimintatavoistaan, on vika aika paljon sijaishuoltajassa. Ammatillisuuteen ja asinatuntijuuteen sisältyy kyky ottaa vastaan arviointia.
Jos sijaishuoltajan asenne on sellainen, että älä kysele, kun et hoitanut lastasi - minä (ja minun perheeni) olen paljon parempi ihminen. Pidä suusu kiinni!, ei varmaankaan tarvitse odottaa kätten taputuksia - vai mitä?
alkaa kohdella sijoitettujen lasten lähipiiriä normaalisti, ei luottamuksen syntymiseen luultavasti kuitenkaan kulu tuota lähes 10 vuotta. Ihmiset kykenevät kyllä antamaan anteeksi ja unohtamaan lyhyemmässäkin ajassa. Tarkoituksen on kuitenkin oltava todella vilpitön - ja sen tulee näkyä. Minkäänlaista laskelmointia ei saa olla ilmassa - sellaisen on oppinut haistamaan - hyvässä koulutuksessa. Sijaishuolto opettaa monenlaisia taitoja. Lapsenusko- ja luottamus hyvään on mennyt. Illuusio siitä, että ihminen saa tarvitsessaan apua, on myös maahan poljettu. Mutta karustakin maasta nousee kukka - ja monesti todella kunis sellainen.
On varmaan myös biologisilla vanhemmilla persoonallisuus häiriöitä. Pääasia on lasten sijoituksissa se, että lapsi on onnellinen ja biologiset vanhemmat antavat lapsen olla onnellinen, eikä sijaishuollon pidä tehdä lapsen sukua onnelliseksi, riittää että lapsi on.
Valitettavasti kaikki lapset eivät voi olla omien vanhempien kanssa, vai oletko sitä mieltä että juopoista tai narkkareista on vanhemmiksi ? Sitten tietenkään ei unohdeta niitä uraperheitten lapsia, joille annetaan rahaa, että pysyvät pois jaloista ja äiti ja isi on aina töissä. Joo siinä on kiva lapsuus, olen näitäkin perheitä nähnyt. Neljävuotias lapsi laitetaan itsekseen luistelemaan, äiti eikä isä viitsinyt lähteä mukaan, tosi älykästä ja oikein kunnon vanhempien hommaa (entä jos lapsi kaatuu ja katkoo paikkojaan ?). Sitten tämän saman perheen lapsille annettiin rahaa, että pysyvät poissa jaloista, vanhin kääntyi huumeitten puoleen jo 14-vuotiaana, jäi kiinni koulussa testeissä, pääsi laitokseen raitistumaan.
Mutta lasten kannalta tosi harmi, jos joutuu ojasta allikkoon. Pahimmassa tapauksessa vielä sijaisvanhemmat kulisseillaan huiputtavat viranomaisia - mutta persoonallisuushäiriöisinä (jollainen osaa esittää tarvittaessa "hyvää ihmistä") tuhoavat lasten ja sukujen elämän.
ei myöskään onnettomaksi. Näinkin välillä valitettavasti tapahtuu. Elämä voi olla jopa paljon raskaampaa, kuin ennen sijoitusta.
että sijaishuoltaja jatkuvasti kiusaa ja mollaa hänen vanhempiaan ja sukulaisiaan. Joskus lapsi voi joutua tällaisen tilanteen vuoksi käymään terapiassa.
itse kiusaa lastaan aina moittimalla poikaa, ja poika ihmetteelee mummulle miks äiti mua aina moitit, voikos lapsi mennä mummon hoitoon????
Mitäs pitäis tehdä???
Äidillä on tyttö toisen miehen kaa ja haluaa vauvan taas jonkun uuden miehen kaa!
Kaikki lapset eri miehille...
Ei ole miestä siis olemassa vakituista!
Saako mummo tuon pojan itselleen, koska poika valittanut mummonkin kuulleen,,. miks et äiti välitä minusta jne...
Kissa ollut nyt viikon yksin huoltamatta mm. tytöllä...