Olen jo aikuisiän saavuttanut mies, jolla aikoinaan hoidettiin "Viivästynyt puberteetti" hormonipistoksin.
Suoraan sanottuna suutuin lukiessani aiheesta mm.
http://www.lastenendokrinologit.net/potilaille/viivpub.html
En lapsena kokenut mitään ongelmia asian tiimoilta, mutta kuten ylläolevasta linkin asiasta huomataan, tällä yhteiskunnalla on jokin pakonomainen tarve tasapäistää kansalaiset. Kuten kouluun mennään iän mukaan, niin näköjään täältä halutaan kuolevankin samoin. Ainakin omaan ajatusmaailmaan tulee vääjäämättä ajatus siitä, että 'ikääntymistäni' kiihdytettiin hormonaalisesti. Olin terve, normaalikokoinen ja sosiaalisesti täysin ikäisteni tasolla. Vain luustoni ja karvoitukseni oli ajasta jäljessä.
Ajoin partani ensimmäisen kerran armeijaan menon aikoihin, terveyteni kaikin puolin on yhä ihannetasolla eikä seksielämän aloittaminen 'vasta' 18-vuotiaana ole aiheuttanut ongelmia.
Näin yleisen rokotuskritiikin aikana kummastelen että vanhemmat eivät ajattele asiaa em. kannalta vaan sortuvat sosiaaliseen tasapäistämiseen. Lääkeyhtiöiden tautitehtailusta normaalien elämään kuuluvien muutosten osaltahan on viime aikoina myös paljon keskusteltu. Miksei meidän myös anneta kasvaa rauhassa, kun ei siitä mitään haittaakaan ole?
Suoraan sanottuna suutuin lukiessani aiheesta mm.
http://www.lastenendokrinologit.net/potilaille/viivpub.html
En lapsena kokenut mitään ongelmia asian tiimoilta, mutta kuten ylläolevasta linkin asiasta huomataan, tällä yhteiskunnalla on jokin pakonomainen tarve tasapäistää kansalaiset. Kuten kouluun mennään iän mukaan, niin näköjään täältä halutaan kuolevankin samoin. Ainakin omaan ajatusmaailmaan tulee vääjäämättä ajatus siitä, että 'ikääntymistäni' kiihdytettiin hormonaalisesti. Olin terve, normaalikokoinen ja sosiaalisesti täysin ikäisteni tasolla. Vain luustoni ja karvoitukseni oli ajasta jäljessä.
Ajoin partani ensimmäisen kerran armeijaan menon aikoihin, terveyteni kaikin puolin on yhä ihannetasolla eikä seksielämän aloittaminen 'vasta' 18-vuotiaana ole aiheuttanut ongelmia.
Näin yleisen rokotuskritiikin aikana kummastelen että vanhemmat eivät ajattele asiaa em. kannalta vaan sortuvat sosiaaliseen tasapäistämiseen. Lääkeyhtiöiden tautitehtailusta normaalien elämään kuuluvien muutosten osaltahan on viime aikoina myös paljon keskusteltu. Miksei meidän myös anneta kasvaa rauhassa, kun ei siitä mitään haittaakaan ole?
Vastaukset 3
Vanhimmat
..ajattelit sitten ettei luuston viivästyneeseen kehitykseen olisi pitänyt puuttua?!
Katsos kun aikuisena siihen ei enää voi puuttua..
"Miksei meidän myös anneta kasvaa rauhassa, kun ei siitä mitään haittaakaan ole? " Kyllä siitä saattaa olla haittaa ja paljonkin
"..ajattelit sitten ettei luuston viivästyneeseen kehitykseen olisi pitänyt puuttua?!"
Katsos kun olisi taas ollut parempi että olisit pitänyt ilmaisunvapautesi omana tietonasi.
Myöhäisemmällä puberteetilla, joka todetaan luustokehityksestä, ei ole mitään tekemistä kokonaiskehityksen suhteen. Olisin kasvanut nykyisiin mittoihini, omia aikojani, siten kuin luonto minun kohdallani sen oli tarkoittanut. Vaikka sitten parikymppisenä. En voi hyväksyä sitä että yhteiskunta määrittää milloin syntymähetkestäni kuluneen ajan mukaan minun tulee olla fyysisesti täysikäinen.
Ja kun itse totesin että haittaa ei olisi ollut.
Miten viivästynyt murrosikä sitten vaikuttaa kaverisuhteisiin ja siihen että hyväksytään kaveriporukoissa? Itse olen sitä mieltä että sukukypsäksi kasvamisella ei ole kiirettä, mutta juuri ympäristön painostus tekee sen hankalaksi ja varsinkin nuorten oma käytös heitä kohtaan jotka kehittyvät hitaammin. Ei nuoren ole hyvä kokea syrjintää ja tunnetta siitä että on erilainen kuin muut. Aikusena erillaisuus ei niin häiritse eikä aivan pienenäkään mutta puperteetti-ikä on erillaisuuden kannalta hyvin vaikea ajankohta. Varsinkin liikuntatunnit ovat monille nuorille raskaita kun joutuu vaihtamaan vaatteita ja peseytymään samoissa tiloissa, silloin he jotka eivät ole kehittyneet kuten muut jäävät syrjityksi ja heitä kiusataan ja sellainen kiusaaminen jättää aina arvet mieleen ja ne arvet eivät katoa vaikka vuosia tulee.
Maailma olisikin ihana ja kaunis paikka elää jos kaikki ihmiset hyväksyisivät läheisensä sellaisina kuin he ovat, valitettavasti me emme elä sellaisella planeetalla jossa asia näin olisi.