Ongelmani on uusi uroskoirani,joka tuli taloon vähän reilun vuoden ikäisenä. Muuten tulemme erittäin hyvin juttuun tulokkaan kanssa, mutta minua ihmetyttää koiran sitkeä uhoamisominaisuus erityisesti muille uroksille, mutta myös pelottavan oloisille nartuille. Koira ei ole ensimmäiseni, mutta aikaisemmin minulla on ollut vain nartuja.
Joskus uhoamiseen liittyy ihan positiivistakin intoa, mutta ylikirrokset luetaan vastaanottajan puolella usein hyökkäykseksi ja reaktio on sen mukaista. Koirani pelästyy muiden puolustelua ja uhoaa seuraavalla kerralla entistä tiukemmin. Jos päästän koirani lähemmäs, se käy karvoihin kiinni. Usein vapaana koira ei ole yhtä riehuva kuin kiinni, mutta on näykkinyt myös vapaana ollessaan, joten sitä ei voi päästää vapaaksi muiden kuin tuttujen kanssa.
Olen kokeillut vahvistaa koiran luottamusta itseeni nameilla ja huomion kohdistamisella leikkimiseen minun kanssani, jotta koira ei pelkäisi niin paljon. Koira kyllä ottaa kaiken auliisti vastaan ja tykkää minusta entistä enemmän muttei vähennä räyhäämistään. Kurjinta se on koiran itsensä kannalta, koska vapaana pitäminen ja kaverien kanssa leikkiminen vaikeutuu. Muuten koira tottelee hyvin, on kiltti, herkkä ja suloinen kotikoira. Ovatko urokset vain tällaisia, vai voiko asialle tehdä jotakin?
Joskus uhoamiseen liittyy ihan positiivistakin intoa, mutta ylikirrokset luetaan vastaanottajan puolella usein hyökkäykseksi ja reaktio on sen mukaista. Koirani pelästyy muiden puolustelua ja uhoaa seuraavalla kerralla entistä tiukemmin. Jos päästän koirani lähemmäs, se käy karvoihin kiinni. Usein vapaana koira ei ole yhtä riehuva kuin kiinni, mutta on näykkinyt myös vapaana ollessaan, joten sitä ei voi päästää vapaaksi muiden kuin tuttujen kanssa.
Olen kokeillut vahvistaa koiran luottamusta itseeni nameilla ja huomion kohdistamisella leikkimiseen minun kanssani, jotta koira ei pelkäisi niin paljon. Koira kyllä ottaa kaiken auliisti vastaan ja tykkää minusta entistä enemmän muttei vähennä räyhäämistään. Kurjinta se on koiran itsensä kannalta, koska vapaana pitäminen ja kaverien kanssa leikkiminen vaikeutuu. Muuten koira tottelee hyvin, on kiltti, herkkä ja suloinen kotikoira. Ovatko urokset vain tällaisia, vai voiko asialle tehdä jotakin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
riippuu minkä ikänen koira on? leikkaus vois rauhoittaa sitä, mutta en ole kyllä varma. meillä koira kanssa pelkää, mutta reaktiot ei ole niin "rajuja". älä päästä koiraa irti muiden koirien kanssa jos se käy karvoihin kiinni..koira liiltavasti yrittää suojella sinua,ja jos vedät hihnasta, niin koira luulee, että olet itsekin peloissasi kun pidät hihnaa tiukalla.. näin ainakin meidän koiran kanssa, mutta koirat on erilaisia..
Meillä myös uros tällä hetkellä - aikaisempi koiruus oli narttu. Olen huomannut saman, että uroksella on jostain syystä enemmän luontoa ja taipumusta uhoiluun. Tuossa yllä jo sanottiin tuosta hihnan kireällä pitämisestä - anna sen olla löysällä. Älä itse kiinnitä huomiota muihin koiriin (koira vaistoaa, jos olet valmiiksi varauksella).
Onko koira ollut minkä verran tekemisissä muiden koirien kanssa? Onko sitä käytetty koulutuksessa tms.? Suosittelen koulutusta tai jotain muuta kivaa harrastusta, jossa koirasi tutustuu toisiin koiriin ja huomaa pian, että ei sitä niissä kanssatovereissa ole mitään sen kummempaa. Kavereitahan ne :)
hihnan kireys ei ole se juttu, joka tässä ratkaisee. Koira on jo niin löysällä kun voi, mutta koska lähikontakti on usein hampaat ensin, ei tietenkään ihan viereen voi päästää.
Koira käy säännöllisesti muiden kanssa ulkoilemassa ja harjoituksissa. Tästä on seurannut lähinnä roturasismia: vain tietyt koirat tai rodut ovat jees ja muut eivät. Ehkä aika parantaa, mutta hämmästyttää reaktion rajuus. Olen aina tuominnut näykkimisen luonnevikana, mutta tätä urosta ei kyllä luonnevikaisena voi pitää. Harmittaa vain ettei voi suhtautua luottamuksella koiraan kaikissa tilanteissa, vaan täytyy varmistella.
aivan tyypillistä tietyille roduille ja juuri tuon vuoden iän ylittäneille. Meillä esim rotikka ei vuoden täytettyään enään tullut toimeen muiden koirien kanssa. Ja koira jonka tällä hetkellä omistan, niin rodusta sanotaan, että koira ei aikuisena tule toimeen muiden koirien kanssa. Joten luulenpa ettet voi asialle mitään. Älä vain päästä koiraasi muiden koirien luokse.