Joo elikkäs onko ollut millaisia kokemuksia tuosta lukion RU2 kurssista ku itellä toi nyt meni vähän penkin alle. Sanakokeista kuutosia ja sitten itse tuo kielioppi koe niin siitä pärähti 4½ joten miten nuo ruotsin kurssit oikein vaikuttaa tulevaisuuteen. Olenko tuomittu saamaan samaa tulosta seuraavistakin ruotsin kursseista, vaikka tuosta ensimmäisestä sainkin numeroksi 7 ? Olisiko teillä myös neuvoa esim. sivuista, missä opiskella ruotsia ja kehittää tämän perustaitoa.
Lukion ruotsi
gahahahahhah
229491
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Yleensä opettaja kertoo ekalla tunnilla, mitä kurssillä käydään läpi (kielioppi, kappaleet). Lue kielioppia niin kauan että opit, ja siinä sivussa sanastoa. Sanastossa kannattaa panostaa verbeihin, niitä ainakin meijän koulussa eniten kysytään. Kurssien 1-3 kokeet koostuvat pääosin kieliopista, mutta neloskurssi, joka meillä äsken oli, sisälsi miltei ainoastaan sanoja.
Ja entistä enemmän sanastopainotteisiksi kurssit muuttuvat, se kerrottakoon tässä :DD Ja se oppiminen, se vaatii hyvät istumalihakset ;D
pääsin itse läpi 4½, kun vieruskaveri on niin sai sanakokeista hyvät :DD ruotsi on vaikeata o_O
Itsellä ruotsi ollut aina helppoa, lukion B-ruotsista ka 8,71 ja yo-kokeesta E.
A-englannissa ka vain 6,38 ja yo-kokeesta B.
Kaikki muut aineet sujuu hyvin lukiossa paitsi Ruotsi. 3:sta kurssista jo 2 on jo nelosia, enkä tiedä miten tulen pääsemään niistäkään läpi. Pakollisiahan on yht 5, joista vain 1 saa olla nelonen.
Jos muutkin aineet kerran sujuvat, mukaan lukien englanti, niin kyllä ruotsinkin pitäisi kirkkaasti mennä läpi. Mutta jos kerran ajatellaan, että ei ruotsia mihinkään tarvitse, niin sitä ei todellakaan opi. Ongelma on siis vain asenteessasi!!!
Ruotsiin ei ole sen suurempia asenneongelmia kuin muihinkaan aineisiin, tiedoksi vain, eli turha vetää mitään johtopäätöksiä kun et edes tunne minua! Englannin voi taas mm. esittää sillä, että sitä kuulee ja näkee lähes jokapäivä esim. televisiossa tai netissä.
ittellä oli lähes koko yläasteen "huono" numero ruotsista mutta ennen ysiluokan viimeistä koetta rupesin miettimään että kuinka helppoa se ruotsi oikeasti onkaan. jos osaa taivuttaa spela spelar spelade spelat ja muutamat substantiivit niin ei ole hirveän vaikeaa.
kylmä totuus niille jotka valittavat lukion ruotsista on että kaikki kokeet perustuvat vain ja ainoastaan kappaleisiin ja kielioppiin. ja yleensä kielioppiasioita on 5-6 per kurssi ja kappaleita käydään meilläpäin 4-5 per kurssi. riittää että opettelee kappaleesta tärkeimmät sanat ja sanonnat niin ne kysytään kokeessa.
Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa.
Pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.
On asenneongelma hyväksyä asioita joille ei löydy demokraattisia perusteita vaan poliittinen lehmänkauppa 40vuoden takaa.
Vaihto-oppilaathan vain sinne Saksaan menevätkin, ei vaikka Englantiin /USAhan? Joo. Mutta tavallaan hyvä pointti. Onko saksa vaan niin tärkeä, että sitä pitäisi kaikkien opiskella tai laittaa jo pienenä päättämään mitä ottaa? Opiskelkaa ihmiset vaikka kiinaa ja espanjaa, jos maailmankieliä haluatte! Tietysti sen englannin lisäksi. Sitä voisi mielestäni opettaa heti ala-asteen alusta, niin tulisi varma pohja. Vaikka tokihan suomalainen koulujärjestelmä erinomainen onkin, muistakaa se!
Ruotsi ei ole sivistyskieli. Sivistyskielta opiskelevat myos muut ulkomaalaiset suomalaisten lisaksi.
Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli koska se ei toimi englannin tai muiden suurten kielien tavoin. Se ei yhdistä kahta EI äidinkieleltään ruotsinkielistä, vaan toimii vain suomen- ja ruotsinkielisen välillä.
Englanti on käyttäjäystävällinen kieli koska sitä voi käyttää melkein kaikkien kanssa. Ruotsi ei ole käyttäjäystävällinen vaan oikeammin käyttäjävihamielinen kieli.
Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli suomenkieliselle koska ruotsin kieli ei toimi koskaan kahden ulkomaalaisen välillä kommunikaatiokielenä. Suomalaiset ovat ainoita ulkomaalaisia jotka opiskelevat ruotsia. Suomalaiset pyritään asettamaan alempaan asemaan ruotsin kielen avulla, kun suomalainen joutuu ojentamaan äidinkielenedun ruotsalaiselle puhuessaan.
Ruotsi on käyttäjävihamielinen kieli suomenkieliselle koska se on pakotettu suomenkieliselle eikä suomalainen saa siten valita edes muita kieliä sen tilalle.
Vittu mulla on englannista 10 ja ruotsista 7
Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.
Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsinkielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.
Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Jos ruotsin kieli olisi rikkaus Suomessa, se kantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.
Koska poliittisin keinoin ei voida eikä onnistuta päättämään ruotsin hyödyllisyydestä, ollaan päädytty muodostamaan esteitä yksikieliselle suomenkieliselle toiminalle Suomessa, ruotsin kielen tukemiseksi. (virkamiesruotsi, pakkoruotsi) Siitä on syntynyt järjetön tilanne, jossa estetään suomenkielisen enemmistön kaikenlainen menestyminen ja sivistyksen kehitys, vähemmistön identiteetin tekohengittämisellä. Tämä ilmenee mm. siten, että Suomessa helpotetaan pääsyä opiskelemaan ruotsin kielellä huomattavasti vähäisemmillä tiedoilla ja taidoilla.
Pakkoruotsin "rikkaus" on tehty keinotekoisesti aiheuttamalla haittaa niille, jotka eivät sitä osaa, käytä tai opiskele sillä kielellä. Tämä on aiheuttaa sen, että ruotsin kielentutkinto ja -taito vaaditaan työtilanteissa, joissa asia pystyttäisiin hoitamaan ja käsittelemään todellisesti yksikielisessä Suomessa pelkästään suomenkielellä. Näin on esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa venäjän kieli ruotsin kielen sijasta, olisi paljon tärkeämpi hallita nyt ja varsinkin tulevaisuudessa.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen hyöty on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.
Opiskele saksaa ensin. Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle mutta Saksan osaaminen tukee hyvin ruotsin opiskelua.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa.
Pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.
Kaikki muut aineet menee ihan ok. Yleensä tulee enkusta 8-9 kokeesta. Ruotsista pamahti just 4.5. Syynä varmaan se että vihaan pakoruotsia ja ei ole yhtään motivaatiota opiskella ruotsalaisten homopettereiden paskaa kieltä
Suosittelisin suuntaamaan kaiken energian ruotsin opiskeluun, koska ainakaan seuraavan 20 vuoden aikana ei tule muutoksia ruotsin kielen asemaan. 95% varmuudella tällä kaavalla mennään myös siitä seuraavat 50 vuotta.
Etko usko Suomalaiseen demokratiaan?
Joo elikkäs ite ajattelen, että pakkoruotti on perseestä ja turhaa... englannilla luultavasti tulen enemmän puhumaan kuin ruottilla.
Huomenna koe, vituttaa, stressaa, kuumottelee, ahistaa
Mun Wilmassa se ruotsisarake opinnoissa näyttää yksiltä saatanan teekutsuilta. En oo ees viittiny mennä niihin kokeisiin. Ekasta kurssista tuli 6, tokasta kurssista en tiiä vielä ja huomenna olis sit RUB3 uusinnassa.
Oon käymässä RUB5 tällä hetkellä. Ostin käytetyn kirjan, jossa on kaikki tehtävät tehtyina ja kappaleet suomennettuina. Enkussa oon erinomasella tasolla. Ei sitä ruotsia oikeesti tarvitse ikinä missään. Eiköhän ne ruotsalaisetki selviä mun kanssa ihan englanniksi.
Suoraan sanottuna vaan vituttaa puskee ne kaikki lukion pakolliset viis kurssia läpi ihan turhaan. Laittaisivat edes valinnaiseksi tai antaisivat valita vaihtoehtoisesti jonkun vähän hyödyllisemmän kielen, joka ei ruotsin takia mahdu muuten lukujärjestykseen.
Ruotsalaisuuden ruma historia
Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Ruotsinkieliset ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.
Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.
Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.
Ruotsinkieliset eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.
Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.
Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.
Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle, koska Mikkelissä oli jo ruotsinkielinen koulu.
Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.
Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Uusin piikkilanka-aita on Rassenburgin (Raasepori) pakkoruotsin aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi.
Esooon piikkilankakoulusta
http://espoonperinneseura.net/perinnetieto/Lahnuksen-kansakoulu-autonomian-aikana.html