Sankarihauta

SANKARIHAUTA

Kaks sanakriveljeä mullassa kalmiston.
Yli haudan tähtien soihdut syttyneet on.

Ja luminen koivu kunniavahtinaan,
korut kuuran niinkuin kyyneleet oksillaan.

Kaks sankariveljeä mullassa kalmiston.
Ja toinen kuiskaa: ”Veli, nyt joulu on.”

Ja toinen siihen: ”Niin, sen muistinhan;
sitä, kuin sinä, vuoden kaiken vuotinhan.”

-”Jo ko`issa on lämmennyt kyly kultainen.”
”Veli, muistatko tuoksun jouluolkien?”

-”Jo varpuset varmaan vaativat lyhteitään.”
-”Syö rouskii varsa kauroja hyvillään.”

-”Sisäll`lämmin on, valot hankiin heijastuu.”
-”Sano, oliko kauniimpaa kuin joulupuu?”

-”Veli, kuuletko, kuuletko, -tanner kumisee.”
-”Sen tiesinkin, ne jo tänne astelee:

isä, äiti ja siskot hautausmaalle saa.”
-”Ja meille taas hyvää joulua toivottaa.”

-”Jo kääntyi, kuulitko, veräjä naristen.”
-”Ohi hautojen kulkevan nään jo rakkaitten.”
-”Isä edellä käy- isä on jo harmaapää.
Kuin uni niin vuodet ohitse vierähtää.”

-”Veli, äitivanhan on askeleet armaat nuo.
Käsin vapisevin kukat haudalle hän tuo.”

-”Ja siskot hangille kynttilät sytyttää.”
-” Ja hongikon holveissa varjot helähtää.”

-”Nyt on suuri hiljaisuus. Soi äidin huokaus.”
-” Kuin suuri siunaus tai kuin rukous.”

-Veli, iltaan väräjää virsi lempeä niin.”
-”Sitä ennen lapsena jouluin laulettiin.”

-”Koti kallis, kiitos rakkaudestas sun.”
-”Hyvä nukkua taas on ensi jouluhun.”

Pyhä yö on mailla hartaanhiljainen,
Korut kuuran kiiltää lailla kyynelten.

Yli haudan tähtien soihdut ylhät on.
Kaks sankariveljeä mullassa kalmiston.


Olepa hyvä.