Pitää kirjoittaa kaunis jäähyväisruno.
Mutta miten se on mahdollista
kun minua vain hymyilyttää - sinun touhusi.
En haluaisi sitä Sinulle sanoa.
En haluaisi että tiedät.
Minulla oli todellisia tunteita sinua kohtaan.
Ensin: hämmästyin, kun tahdoit minut, lähellesi.
En ehtinytkään muuta,
kun kerroit: en haluakkaan sinua.
Olin sanonut sinua puolivahingossa hulluksi.
Kai nyt: ei sitä noin vaan lampsita toisen elämään,
kuin paraskin sankari ja sitten:
"Heippa vaan"ja otitkin toisen.
Et kai tiennyt tehneesi mitään väärää.
Enhän vasta kun tiesin että sinä olit olemassa. Ja että
sinä olet mies ja minä vasta huomasin että olen nainen.
Ei se mitään. Oli vaan niin väärin... se että
katsoit voivasi tehdä kaikille niin kuin tahdot.
Sanot toisista että ovat "korvikkeita". Jos he ovat niin olen
minäkin.
Jokainen on rakkaasi. Jokainen juoksee perässäsi.
Ja jokainen on rakkaasi.
Kukaan ei ole sinulle kyllin hyvä.
Kuulle ja merelle puhut sydämesi salat.
Jos olisin tahtonut olla kuusi ja meresi,
olisi pitänyt heti uskoa: halusit minutkin.
Mutta aikaa sinulle jäi ehkä liian myöhään.
Ja kun jäi, löysin pikkupojan, jolle voin käsi silmieni edessä
hymyillä. Et ymmärrä, rakkaani, että olet läpinäkyvä.
Mene vähäksi aikaa piiloon. Yllätyt kuinka nopeasti
me leikkikaverisi löydämme sinut...
Mut et mene. Ei minulla sinua ollutkaan. Et tiedä kuinka paljon
tiedän sinusta. Rakkautta se ei ollut. Olen pahoillani.
Joskus... joskus muistan sinut ja hymyilen. On kiva että olet
olemassa! Usko se! Ehkä enkelit sen sinulle kertovat.
Mutta miten se on mahdollista
kun minua vain hymyilyttää - sinun touhusi.
En haluaisi sitä Sinulle sanoa.
En haluaisi että tiedät.
Minulla oli todellisia tunteita sinua kohtaan.
Ensin: hämmästyin, kun tahdoit minut, lähellesi.
En ehtinytkään muuta,
kun kerroit: en haluakkaan sinua.
Olin sanonut sinua puolivahingossa hulluksi.
Kai nyt: ei sitä noin vaan lampsita toisen elämään,
kuin paraskin sankari ja sitten:
"Heippa vaan"ja otitkin toisen.
Et kai tiennyt tehneesi mitään väärää.
Enhän vasta kun tiesin että sinä olit olemassa. Ja että
sinä olet mies ja minä vasta huomasin että olen nainen.
Ei se mitään. Oli vaan niin väärin... se että
katsoit voivasi tehdä kaikille niin kuin tahdot.
Sanot toisista että ovat "korvikkeita". Jos he ovat niin olen
minäkin.
Jokainen on rakkaasi. Jokainen juoksee perässäsi.
Ja jokainen on rakkaasi.
Kukaan ei ole sinulle kyllin hyvä.
Kuulle ja merelle puhut sydämesi salat.
Jos olisin tahtonut olla kuusi ja meresi,
olisi pitänyt heti uskoa: halusit minutkin.
Mutta aikaa sinulle jäi ehkä liian myöhään.
Ja kun jäi, löysin pikkupojan, jolle voin käsi silmieni edessä
hymyillä. Et ymmärrä, rakkaani, että olet läpinäkyvä.
Mene vähäksi aikaa piiloon. Yllätyt kuinka nopeasti
me leikkikaverisi löydämme sinut...
Mut et mene. Ei minulla sinua ollutkaan. Et tiedä kuinka paljon
tiedän sinusta. Rakkautta se ei ollut. Olen pahoillani.
Joskus... joskus muistan sinut ja hymyilen. On kiva että olet
olemassa! Usko se! Ehkä enkelit sen sinulle kertovat.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hyvä runo ja niin koskettava! Kiitos tästä ja hyvää joulun odotusta! Kirjoitin vastausrunon toivottavasti et pahastu! Tiedän etten ole hän jota ajattelet mutta jotenkin vastustamattomasti teki mieli vastata kun runo oli niin hyvä! Toivottavasti et pahastu:(
Pyydän
Älä mene ihan vielä
ollaan hetki käsi kädessä
en osaa kertoa
tuntea vaan
olisin halunnut olla se mies
joka sanoo oikeat sanat ajallaan
tekee niin kuin oikein on
kaappaa sinut syliin
eikä päästä pois
ennen kuin on sanottavansa sanonut
vain pikkupojan unelmaa
karskin kuoren alla
pelkään että sinä näet sen (hitto!)
arkuuden joka ei päästä luo
pelkää jokaista askelta
olisin halunnut selittää
vaan en tiedä olisinko kyennyt
oikea hetki tuntui pakenevan meitä
enkä saanut väärää taipumaan oikeaksi
et rakastunut ja se oli ihan oikein
minä kyllä rakastan
laitan kädet silmille ja näen sinut
ja jäähän minulle meri ja kuu
ihana runo!
Jotenkin tuntui, että en enää uskalla tullakkaan takaisin palstalle,,
kun tunsin mokanneeni.
Jäähyväisrunonhan tulee olla melankolinen sävyltään, että se olisi
kaunis.
Sinun oli. Luin sen aika nopeasti läpi ja se hyvmyilytti myös.
Mursit jotain miussa niin, että ne "puuttuvat kyyneleet"melkein tulivat.
Mutta ilman pettymystä, jotka niihin erokyyneliin usein liittynee.
Aina ei kannattais olla liian utelias.
Mutta... kiiitos tuosta:
"et rakastunut ja se oli ihan oikein
minä kyllä rakastan
laitan kädet silmille ja näen sinut
ja jäähän minulle meri ja kuu."
kaunista runoilua :))
Kiitos vastauksesta, Lumienkeli!! :))
just näinhän se onkin, just joo. Mutta ihan omat mielikuvasi ja mielipteesi saat pitää pienen pääsi sisällä, että kestät edes itseäsi omassa nahassasi. Hyvää joulua.
Niin on. Ihan omat mielikuvat ja mielipiteeni.
Tykkäsin runostasi :)
Taisin juuri olla tutustumassa sinun ketjuusi...
Ehkä luen vielä joitain sinun runoja.
olisi mukavaa :)