Vanha kuusi

Metsä ympärilläni
hohti ja kimalsi,
tuuli hiljalleen
puhalsi.

Alkoi ilta jo
hämärtyä,
maailma ympärilläni
tummentua.

Mä lyhtyyni kynttilän
sytytin,
ympärilleni katselin.
Näin edessäni mä
suuren kuusen,
se seisonut oli kai
siin iäisyyden.

Sen juurelle mä
seisahduin,
lepäämään sen
suojiin heittäydyin.
Tuikkivat tähdet
yötaivaalla,
kimalsivat sen
mustalla pinnalla.

Mä siinä rauhassa
huilasin,
kun jostain ääntä
kuulin.
Silloin mä jotain
outoa näin,
kuusen puhuvan
kuulla sain.

Se oksiansa
havisutti,
lunta päälleni
varisutti.
Se kertoi
vihasi ihmisiä,
metsänsä riistäjiä.

Ei aikonut mua pois
päästää,
ei tahtonut henkeäni
säästää.
Mä siltä armoa
anelin,
metsää suojella mä
lupailin.

Mut kuusi tuo kaiken
kokenut,
ei mua uskonut.

Mä jotain kauheaa
huomasin,
katsoin sen
rungossa
oleviin kasvoihin.
Oli kuusi jo monia
vanginnut,
sisuksiinsa haudannut.

Silmäni kauhusta
laajenivat,
pian kuusen rungosta
kasvoni
kohosivat.
Kuusi sieluni
sisäänsä imaisi,
sai runkoonsa
sisuksiin minutkin.

Siellä yhä mä maailmaa
katselen,
metsää hohtavaa
ihailen.
2330
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Niin luontoa pitäisi meidän kaikkien muistaa kunnioittaa, että olisi tulevillakin sukupolvilla mahdollisuus nauttia siitä. Opettavainen tarina, tykkäsin.

Äänestä
  • Kiitoksia!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


korppi1 kirjoitti:

Metsä ympärilläni
hohti ja kimalsi,
tuuli hiljalleen
puhalsi.

Alkoi ilta jo
hämärtyä,
maailma ympärilläni
tummentua.

Mä lyhtyyni kynttilän
sytytin,
ympärilleni katselin.
Näin edessäni mä
suuren kuusen,
se seisonut oli kai
siin iäisyyden.

Sen juurelle mä
seisahduin,
lepäämään sen
suojiin heittäydyin.
Tuikkivat tähdet
yötaivaalla,
kimalsivat sen
mustalla pinnalla.

Mä siinä rauhassa
huilasin,
kun jostain ääntä
kuulin.
Silloin mä jotain
outoa näin,
kuusen puhuvan
kuulla sain.

Se oksiansa
havisutti,
lunta päälleni
varisutti.
Se kertoi
vihasi ihmisiä,
metsänsä riistäjiä.

Ei aikonut mua pois
päästää,
ei tahtonut henkeäni
säästää.
Mä siltä armoa
anelin,
metsää suojella mä
lupailin.

Mut kuusi tuo kaiken
kokenut,
ei mua uskonut.

Mä jotain kauheaa
huomasin,
katsoin sen
rungossa
oleviin kasvoihin.
Oli kuusi jo monia
vanginnut,
sisuksiinsa haudannut.

Silmäni kauhusta
laajenivat,
pian kuusen rungosta
kasvoni
kohosivat.
Kuusi sieluni
sisäänsä imaisi,
sai runkoonsa
sisuksiin minutkin.

Siellä yhä mä maailmaa
katselen,
metsää hohtavaa
ihailen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu