Sain apua buddhalaisuudesta!

Katsoin viime kesänä suurella mielenkiinnolla tv:stä Silkkitie nimistä sarjaa. Sarjassa esiteltiin paljon buddhalaisuutta. Muistan kun jo lukion uskonnonkirjoissa buddhalaisuus herätti huomiotani. Buddhalaisuuden syntytarina on myös mielenkiintoinen.

Buddhalaisuuden 4 jaloa totuutta on asia joka tuntuu järkevältä. Olen huomannut että itselläni on vapaa-ajat ollut epätyydyttäviä koska olen tavallaan kärsimätön; koko ajan pitäisi olla jotain mielen virikettä. Koko ajan pitäisi tehdä jotain, joko lukea tai pelata pikashakkia netissä tai surffata netissä tai katsoa jotakin ohjelmaa, en osaa olla tekemättä mitään.

4 jalon totuuden mukaan kärsimys, epätyydyttävyys on dukkha joka johtuu juuri elämänjanosta. Kun tiedostaa syyn epätyydyttävyyteen on se jo hyvä alku. Eilen tein niin että kokeilin käytännössä buddhalaista oppia käytännössä ja se toimi! Kun tiedostin sen että tuskailuni joka johtui siitä että kun yritin keksiä tekemistä ja kun en keksinyt ja mikään ei kiinnostanut niin tuskailin että mitähän minä nyt keksisin ja joka juuri johtui siitä elämänjanosta niin kun tiedostin syyn ja ajattelin että jospa en janoaisikaan mitään, en haluaisikaan mitään enkä takertuisi vaan olisin vain ja rauhoittuisin.

Tiedostin syyn tuskailuuni joka oli elämänjano ja vastaukseksi luovuin yrittämisestä keksiä jotakin mielenkiintoista niin rauhoituin ja olin tyytyväinen. Olin eilen rauhallinen ja tyytyväinen koska en yrittänytkään keksiä mitään mielenkiintoista tekemistä, silloinhan tuskailu ja turhautuminen jää pois.

Käytän buddhalaisuutta niinsanottuun pienempään janoon koska isomman janon minulla tyydyttää kristinusko. Olen poikamies joka asuu yksin eikä käy ravintoloissa tai harrasta irtosuhteita ja elän raittiisti ja siksi vapaa-aika on ollut ongelma, aika ei ole tahtonut kulua.

On hyvä että ihmisellä on rauha sisimmässään, on hyvä oppia rauhoittumaan!