Olen tässä miettinyt ,jos joskus ottais kodittoman koiran tuolta virosta tai espanjasta yms mutta mietityttää onkohan niillä useinkin sitten luonne ongelmia?eroahdistusta ja tuhoaa paikkoja yms? Kerokaas ne jotka tietää. En halua ongelmallista koiraa.
koditon koira
pelastaja,
17513
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
kaikki oikein mukavia. Riskit on aina vaikka hankkisit Suomestakin, ota yhteyttä välittäjään suoraan, saat asianmukaiset tiedot. Riippuu myös sinusta itsestäsi miten otat vastaan koiran eli miten kohtelet sitä, saatko sen luottamuksen jne.
Paljon niissä on ongelmakoiria, siihen on syytä varautua. Niiden voi olla vaikeaa sopeutua kerrostaloon ja niillä voi ilmetä vaikeaa eroahdistusta. Voivat olla hyvin varautuneita ihmisiä kohtaan. Mutta hyvässä lykyssä saa ongelmattoman ihanan koiran. Varmasti paljon riippuu koiran taustasta, mutta sitähän ei useinkaan tiedetä. Varmasti saat tehdä töitä sen eteen. että koira alkaa luottaa sinuun.
Ensimmäinen asia joka pitää ottaa huomioon, on se että aikuisella koiralla on oma historiansa. Näillä rescue-koirilla se on usein täysin hämärän peitossa. Ja vaikka se olisi tunnettukin, sen tietäminen ei vaikuta siihen mitenkään miten koira asiat kokee ja näkee. Yllätyksiä tulee.
Tärkeä päätös ennen minkä tahansa koiran hankintaa on se että päätät sitoutua siihen koko sen loppuelämän ajaksi. Jos ja kun tämän päätöksen pystyt tekemään, muu menettää merkityksensä.
Viestissäsi ilmaisit että et haluaisi ongelmallista koiraa. Tämän perusteella voisi olla parempi ehkä kuitenkin hankkia pentu, helposti koulutettavaa rotua täältä kotimaasta ja kasvattaa se itse. Senkin kanssa toki tulee omat ongelmansa, mutta ne on ratkaistavissa. Mikäli et pysty ratkaisemaan ja ongelmia kasaantuu pilvin pimein, niin silloin on peiliin katsomisen paikka.
Mitä ongelmia niillä rescue-koirilla sitten voi olla:
- Pelokkuutta, isokin koira voi olla tosi lössö
- Aggressiivisuutta, pieni pelokas koira voi olla yllättävän äksy, iso jo vaarallinen muille ihmisille tai naapurihaukuille
- Jatkuvaa seurankipeyttä, ei päästä koskaan silmistään
- Eroahdistus, jossa tuhoaa paikkoja tai konsertoi naapurit hermoraunioiksi
- Vihaa juoppoja, miehiä tai naisia tai lapsia ryhmänä tai tietyn tyyppisiä, johtuen aiemmista kokemuksista
- Voivat olla sairaita, mm. johtuen aiempien vuosien vajaaravitsemuksesta
Mutta näitä samoja ongelmia löytyy myös kotimaisista aikuisista kodinvaihtajakoirista ja niiden lähtökohta on yleensä aina siellä ensimmäisen tai entisten omistajien päässä jotka ovat koiran pennusta asti kasvattaneet ja jotakin tehneet väärin, vastoin parempaa tietoa ja ymmärrystä. Joskus jopa ihan tieten tahtoen.
Mutta jos pystyt tuon päätöksen tekemään loppuelämän kodista rescue-koiralle periaatteella tuli mitä tuli, niin ota sellainen. Silloin sinulla on sydän paikallaan ja järki omallaan.
no enpä taida ottaa sellasta koiraa,kyllä mä sitten ihan pennun otan. Kyllä sais multa loppuelämän kodin mut ei jaksa perehtyä ongelma koiraan!!! ku tie sitte ees kuin kauan se parantuminen kestää sillä koiralla.
älä nyt hyvä ihminen leimaa noin vain!
iso osa niistä rescue-koirista on aivan kuten normaalit koirat.
ei ne kaikki ole aliravittuja, henkihieveriin hakattuja, joilla on kaiken maailman sydänmadot ja luonnehäiriöt!
jos otat välittäjään suoraan yhteyden, ja kyselet esimerkiksi näitä "avioerolapsia" tai jotakin koiraa jonka omistaja on kuollut, niin saat kyllä melko varmasti terveen ja hyvän koiran! :)
Mulla on eikä oo ollut mitään sairauksia
Ei JAKSA PEREHTYÄ ongelmakoiraan???!!!! Miksi tällaiset ihmiset haluavat edes ottaa koiran. Joo kaikki varmasti sujuu hyvin sen pentus kanssa eikä mitään ongelmia varmastikaan tule vastaan...HEI HALOOOOOOO PÄLLI!!!! Varaudu 15 seuraavaa vuotta koiran kanssa ESIMERKIKSI erilaisiin sairauksiin, ennalta ehkäistä toki voi hoitamalla koiraa hyvin ja kouluttamalla sen asiantuntevasti, mutta...
Hommatkaa hei jotka kirjottelette tänne et "koira ois varmaan ihan kiva" ja "lemmikin ainoa tehtävä on tuottaa mulle iloa pelkästään" joku keraaminen koirapatsas johku nurkkaan ja ihailkaa sitä. Kodittomia ja laiminlyötyjä koiria löytyy jo valmiiksi ihan tarpeksi teidän lisäpanosta asiaan. Kokoajan näkee ilmoja "..etsii kotia muuttuneen elämäntilanteen takia..." AAAAARGH. Ei se koira ole mikään maitopurkki mikä ostetaan alepan hyllyltä ja kestää sen 2 päivää....
nekin tarvitsevat kodin
periaatteella;en halua ongelmakoiraa, ei kannata ottaa koiraa sitten ollenkaan. Koirille, pennuille ja hyvistäkin kenneleistä otetuille tulee ongelmia. Niitä tulee tai sitten ei tule, mutta jos otat koiran pitää varautua myös ongelmiin. Koranpentusi voi tuhota kämppäsi yhden päivän aikana kuten myös rescue-koirakin.
Itselläni on tullut yksi edellisessä kodissa kaltoinkohdeltu ja pahoinpidelty koira, ja kyllä sillä on ihan vinha ero siihen, että ottaa pennun tarkoin valituista oloista. Hirveä homma, mutta koirasta tuli ihan hyvä kotikoira, jonka kanssa touhuttiin kaikenlaista. Itseasiassa, kun koiran luottamus ihmiseen korjaantui, siitä tuli loistava kumppani. Mutta nykyiseen elämäntilanteeseen en moista edes harkitsisi, ihan liikaa riskejä. Ja olen edelleenkin koiria hankkimassa sillä periaatteella, että ongelmakoiraa en halua. On vain huomattavasti pienempoi riski siihen, jos pentu sosiaalistetaan jo alussa hyvin, eikä sen henkisiä arpia tarvitse korjailla, kun niiden syntymistä voi paljolti estää myös etukäteen. Ja ennen kuin jotain älähdät, voin kertoa, että minulla on koirakokemusta paljon, ja aina ollut koira/koiria. Ja vain tuon yhden kanssa on ollut murheita ja paljon tekemistä, joka johtui ihan varmasti siitä, että eli eka vuotensa viinanhuuruisessa kodissa huonolla huolenpidolla!
minun mielestä. mulla on jo kaksi koiraa ollut pennusta ja on todella kilttejä otuksia. että kyllä jos pentuna ottaa niin on hyvät tsäänssit opettaa koira hyville tavoille ja asun kerrostalossa joten mikään eroahdistus koira ei tule kyseeseenkään ,en ole koko ajan kotona!!!!
Mulla on viipurista otettu koira..elämänsä ajan eleli jossai emonsa kanssa kunnes emo kuoli auton alle ja joku nainen sen pelasti..
ihastuin koiraan heti ja halusin sen itselleni..ja sit tuli se päivä kun hain koiran porvoosta..koira oli sillon noin puolivuotias..noh kyllä siinä eroahdistusta oli..paikkoja tuhottiin aina kun olin poissa..koira ulvoo vieläkin vaikka tulee kohta 2v täyteen..mutta eipä enää tuhoa mitään..se oli se alku pentu vaihe..koira on erittäin viisas..viisaampi kun mun eräs toinen koira oli joka oli ihan puhdasrotuinen..pikku koira joka uhos kaikille..
tämä viipurilainen on niin ihmisrakas ja kaikkien kaveri..tulee myös erinomaisesti toimeen kissan kanssa..
Meidän rescue koiruus tuli meille n. 7kk iässä. Tällä hetkellä hän on n. 2 1/2 vuotta.
2vk oppi sisäsiisitiksi. Tulee hyvin toimeen niin toisten koirien, kuin kaikkien ihmisten kanssa.
Ei ole tehnyt tuhojaan, ei karkaile, ei hypi pöydille eikä ihmisiä vasten, ei hauku yksin ollessa... aivan ihana koira. Oppi tottelevaisuuskoulutuksessa perusasiat nopeasti.
justjoo..ai kodittomat ulkomaalta tuodut kulkukoirat on rakkeja!? joopajoo..ja mikähä ihminen sit on! yhtälailla ihmisellä on samanlaisia ongelmia ku koirillakin!!!!!!
Ihanan herkkänahkaista porukkaa täällä...xD
Moi! Meille tuli Pietarista 4kk ikäinen koira, nyt se on vajaa 2 vuotinen. Oppi muutamassa päivässä sisäsiistiksi. Alusta asti on osannut olla yksin kotona tuhoamatta paikkoja. Ainut ongelma on että se pelkää vieraita lapsia. Hyvin meillä ainankin menee ja se on hirmu oppivainen ja ihana koira. Ollaankin mietitty toisen koiran ottamista ja se kyllä ehdottomasti rescue koira. Viipurinkoira sivuilla on aivan ihania koiria... pakko käydä melkein päivittäin ihailemassa niitä. Suosittelen kyllä.
nyt ja oon käynyt pietarin koirien sivulla kattelee