jos joku näkisi meidät
rakkaani
hapuilevin sormin yössä
huulet olkapäälläsi seisahdun kysymään
kenet hän näkisi
jos joku näkisi meidät
rakkaani
hapuilevin sormin yössä
huulet olkapäälläsi seisahdun kysymään
kenet hän näkisi
ja linnut jotka vaikenevat yössä
tanssitan sanoja paperille
kinkun sulaessa
pakenen kohtaamista vaativia asioita
kirjoituksen alle
ja äkkiä muistan toisenkin kirjoittamattoman runon,
ehkä tämän runon jälkeen se
linnut räpistelevät yössä
käteni kulkee pitkin selkääsi
toki, onhan se hyvin runollista rekvisiittaa
jos joku näkisi meidät, rakkaani, ketä hän katselisi
tässä joulukuisessa yössä
"jos joku näkisi meidät
rakkaani
hapuilevin sormin yössä
huulet olkapäälläsi seisahdun kysymään
kenet hän näkisi"
katselet kahta toisiinsa kietoutuvaa vartaloa,
toinen on äitiparta
näet hänet suutelemassa jonkun olkapäätä, mietit
miksi kirjoittaa rakkaussuhteestaan
palstalle hän
tai katseletko sanoja näyttöruudulla,
niiden sommittelua
sitten ehkä mietit hiljaa onko sanarykelmässä käytetyn rekvisiitan
lähtökohtana kirjoittajan henkilökohtainen kokemus
fantasioiko hän,
käyttääkö ironiaa ja on pirullinen
ehkä hän ei fantasioi eikä ole edes pirullinen
saattaahan lukemasi katkelma olla vain yleisluontoista pohdiskelua
tarkastelua asioiden mieltämisestä,
jotain mikä tarvitaan
tässä runossa päästäksemme
vielä kirjoittamattomiin loppupäätelmiin
voi olla että hän on pirullinen tietämättään
voi olla että hän kieltäytyy näkemästä totuutta itsestään
ja me kysymme
pakeneeko hän sanojen taakse, kirjoittamiseen
vai onko kyseessä äitiparran luoma fiktio, kuvaelma nettirunoilijasta
joka itsestään ja rakkaastaan kirjoittaen
käyttää kokemuksiaan yleisluontoisten tarkastelujen
välineenä
niin, mikä on se
mitä äitiparta fiktioihinsa pakenee - mitä ihmettä
hän väistää ja kavahtaa kompuroivan sielunsa hämärässä
ja piruileeko hän edelleen
niin tai näin
jos joku todella
näkisi meidät rakkaani
katselisisiko hän itseään
huulet olkapäälläsi
sanani putoavat näyttöruudun avaruuteen
kyllä, jos joku todella näkisi meidät
hapuilevin sormin yössä
katselisi itseään hän
muotoilen ikäänkuin mietelauseen
ihminen ei voi nähdä ihmistä
näkemättä itseään
fariseukset
eivät he jättäneet naista kivittämättä - eivät he
koskaan jätä
siksi ettei hän olisi ollut syyllinen ja ansainnut tuomiota
vaan koska he itsekin ihmisinä
olivat syyllisiä
ehkä he
kuin välähdykseltä
näkivät itsensä
yössä
linnut vaikenivat
toisenlaisten lintujen laulaessa
hiekalla fariseuksesta kuoriutui ihminen
ehkä
hänen äänenpainossaan oli seuraavana aamuna
vähän enemmän lempeyttä
rakkautta vaimolleen ja lapselleen
silmissä ihmetys elämän edessä
ja minä kysyn itseltäni hiljaa yössä
olisinko kivittänyt fariseuksen
vai nähnyt edessäni ihmisen hapuilevat sormet
siinä yössä
illalla
25 12 2009
rakkaani
hapuilevin sormin yössä
huulet olkapäälläsi seisahdun kysymään
kenet hän näkisi
jos joku näkisi meidät
rakkaani
hapuilevin sormin yössä
huulet olkapäälläsi seisahdun kysymään
kenet hän näkisi
ja linnut jotka vaikenevat yössä
tanssitan sanoja paperille
kinkun sulaessa
pakenen kohtaamista vaativia asioita
kirjoituksen alle
ja äkkiä muistan toisenkin kirjoittamattoman runon,
ehkä tämän runon jälkeen se
linnut räpistelevät yössä
käteni kulkee pitkin selkääsi
toki, onhan se hyvin runollista rekvisiittaa
jos joku näkisi meidät, rakkaani, ketä hän katselisi
tässä joulukuisessa yössä
"jos joku näkisi meidät
rakkaani
hapuilevin sormin yössä
huulet olkapäälläsi seisahdun kysymään
kenet hän näkisi"
katselet kahta toisiinsa kietoutuvaa vartaloa,
toinen on äitiparta
näet hänet suutelemassa jonkun olkapäätä, mietit
miksi kirjoittaa rakkaussuhteestaan
palstalle hän
tai katseletko sanoja näyttöruudulla,
niiden sommittelua
sitten ehkä mietit hiljaa onko sanarykelmässä käytetyn rekvisiitan
lähtökohtana kirjoittajan henkilökohtainen kokemus
fantasioiko hän,
käyttääkö ironiaa ja on pirullinen
ehkä hän ei fantasioi eikä ole edes pirullinen
saattaahan lukemasi katkelma olla vain yleisluontoista pohdiskelua
tarkastelua asioiden mieltämisestä,
jotain mikä tarvitaan
tässä runossa päästäksemme
vielä kirjoittamattomiin loppupäätelmiin
voi olla että hän on pirullinen tietämättään
voi olla että hän kieltäytyy näkemästä totuutta itsestään
ja me kysymme
pakeneeko hän sanojen taakse, kirjoittamiseen
vai onko kyseessä äitiparran luoma fiktio, kuvaelma nettirunoilijasta
joka itsestään ja rakkaastaan kirjoittaen
käyttää kokemuksiaan yleisluontoisten tarkastelujen
välineenä
niin, mikä on se
mitä äitiparta fiktioihinsa pakenee - mitä ihmettä
hän väistää ja kavahtaa kompuroivan sielunsa hämärässä
ja piruileeko hän edelleen
niin tai näin
jos joku todella
näkisi meidät rakkaani
katselisisiko hän itseään
huulet olkapäälläsi
sanani putoavat näyttöruudun avaruuteen
kyllä, jos joku todella näkisi meidät
hapuilevin sormin yössä
katselisi itseään hän
muotoilen ikäänkuin mietelauseen
ihminen ei voi nähdä ihmistä
näkemättä itseään
fariseukset
eivät he jättäneet naista kivittämättä - eivät he
koskaan jätä
siksi ettei hän olisi ollut syyllinen ja ansainnut tuomiota
vaan koska he itsekin ihmisinä
olivat syyllisiä
ehkä he
kuin välähdykseltä
näkivät itsensä
yössä
linnut vaikenivat
toisenlaisten lintujen laulaessa
hiekalla fariseuksesta kuoriutui ihminen
ehkä
hänen äänenpainossaan oli seuraavana aamuna
vähän enemmän lempeyttä
rakkautta vaimolleen ja lapselleen
silmissä ihmetys elämän edessä
ja minä kysyn itseltäni hiljaa yössä
olisinko kivittänyt fariseuksen
vai nähnyt edessäni ihmisen hapuilevat sormet
siinä yössä
illalla
25 12 2009
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.