juu. eli siis, oon 13v hyyppäläinen. Mulla on kaks älyttömän tärkeetä kaveria. toinen on poika, jota on haukuttu koko sen elämän ajan homoksi ja niin ees päin. se on silti tosi ilonen ja hauska jne. Sillä ei oo muita kavereita, kun tyttöjä.
Sitten on toinen, se on sellanen luokalleen jäänyt, jota koulu ei tosiaan kiinnosta. Se tuli 3:lla meijän luokalle. Sitten meistä tuli ihan parhaat kaverit. MUlla oli silti tää poikakin hyvä kaveri. Sitten sen matkan jälkeen meille tuli känää ja siitä alko ihan hirvee riita. Siihen tuli sitten mukaan mun muitakin kavereita, ja sit yks kerta istuttiin rehtorin kanssa porukalla keskustelemassa reilu 2 tuntia. Sillon oli talvi. Me puhuttiin, mut asiat ei oikein selvinny. Kesäloman aikana me sovittii ja yks yö aloin kirjottaa tälle tytölle kirjettä. Annoin sen sille koulussa ja nykyään me ollaan taas tosi hyvät kaverit. Sen riidan aikana musta ja siitä pojasta oli kumminkin tullu parhaat kaverit. Sit me oltiin jonkun aikaa niillä, kunnes mä päätin, etten halua nimetä ketään parasta kaveria, vaan että mulla olis mieluummin monta hyvää ystävää. Tää poika suuttu mulle sitten siitä, ja olin ihan ymmällä että ei hyvänen aika. tietty se pelkäs että mä vaihdan siihen tyttöön. Siin oli sitten kuumat välit, mutta nykyään ollaan kavereita. Tai no, mä olen molempien hyvä kaveri, ja molemmat on mulle tosi tärkeitä. Se ongelma tässä vaan on se, että ne ei nykyään pidä toisistaan pahemmin.. Useesti se poika suuttuu siitä, etten oo sen kaa, vaan sen tytön kanssa. Sit se tyttö aina sanoo, että miks mä olen vielä sen kaveri koska meiltä menee maine, koska liikutaan sen kanssa koska se on erilainen. Mä en haluu menettää kumpaakaan, ja oon koittanu sanoa niille että jumankauta koittakaa jo hyväksyä toisenne. Ne ei koskaan kato toisiaan sillai i hate u katseella, ja ne on mun kanssa samaan aikaan, (tosin siinä on muitakin meijän kavereita) mutta semmosta mustasukkasuutta niillä kumminkin on mun takia. Tää tyttö on koulussa vähän sellanen, ettei kukaan tiedäsen toista ja hauskaa puolta, kaikki vaan luulee että se on semmonen ämmä. Se on tosi nätti ja sen luokalla kaikki pojat on lapsellisesti ihastuneita siihen, mutta haukkuu sitä lehmäks ja kaikkea... EN voi millään jättää sitä, koska sillä ei olis muita kavereita. enkä tietenk'ään halua. Täl pojal sitten olis kaikki meijän luokan tytöt puolellaan, jos syntyis joku tällanen riita. EN haluis joutua tekemään mitään valintoja, koska tekeisin varmasti niin, että en olis kummankaa kaa. Se tyttö olis sitten yksin koulussa. Poika tulis kumminkin puhumaan mulle koko ajan että miks ja missä mennään. Enkä haluis sitä. Pystyisin jättää sen pojan rauhaa, vaik haluisin olla sen kaveri, mut jossain vaihees kyl haluisin sopia sen tytön kanssa, jase poika tulis siittumaan siitä vielä enemmän. Mulla ja sillä tytöllä vaan kun on niin paljon hyviä ja isompia muistoja, kun mulla ja sillä pojalla. Mä en oikeesti tiedä, mitä tästä vielä seuraa niiden kahden kaa. Olis kiva,j os joku pystyis antamaan mulle auttavia sanoja.
Kiitti
Sitten on toinen, se on sellanen luokalleen jäänyt, jota koulu ei tosiaan kiinnosta. Se tuli 3:lla meijän luokalle. Sitten meistä tuli ihan parhaat kaverit. MUlla oli silti tää poikakin hyvä kaveri. Sitten sen matkan jälkeen meille tuli känää ja siitä alko ihan hirvee riita. Siihen tuli sitten mukaan mun muitakin kavereita, ja sit yks kerta istuttiin rehtorin kanssa porukalla keskustelemassa reilu 2 tuntia. Sillon oli talvi. Me puhuttiin, mut asiat ei oikein selvinny. Kesäloman aikana me sovittii ja yks yö aloin kirjottaa tälle tytölle kirjettä. Annoin sen sille koulussa ja nykyään me ollaan taas tosi hyvät kaverit. Sen riidan aikana musta ja siitä pojasta oli kumminkin tullu parhaat kaverit. Sit me oltiin jonkun aikaa niillä, kunnes mä päätin, etten halua nimetä ketään parasta kaveria, vaan että mulla olis mieluummin monta hyvää ystävää. Tää poika suuttu mulle sitten siitä, ja olin ihan ymmällä että ei hyvänen aika. tietty se pelkäs että mä vaihdan siihen tyttöön. Siin oli sitten kuumat välit, mutta nykyään ollaan kavereita. Tai no, mä olen molempien hyvä kaveri, ja molemmat on mulle tosi tärkeitä. Se ongelma tässä vaan on se, että ne ei nykyään pidä toisistaan pahemmin.. Useesti se poika suuttuu siitä, etten oo sen kaa, vaan sen tytön kanssa. Sit se tyttö aina sanoo, että miks mä olen vielä sen kaveri koska meiltä menee maine, koska liikutaan sen kanssa koska se on erilainen. Mä en haluu menettää kumpaakaan, ja oon koittanu sanoa niille että jumankauta koittakaa jo hyväksyä toisenne. Ne ei koskaan kato toisiaan sillai i hate u katseella, ja ne on mun kanssa samaan aikaan, (tosin siinä on muitakin meijän kavereita) mutta semmosta mustasukkasuutta niillä kumminkin on mun takia. Tää tyttö on koulussa vähän sellanen, ettei kukaan tiedäsen toista ja hauskaa puolta, kaikki vaan luulee että se on semmonen ämmä. Se on tosi nätti ja sen luokalla kaikki pojat on lapsellisesti ihastuneita siihen, mutta haukkuu sitä lehmäks ja kaikkea... EN voi millään jättää sitä, koska sillä ei olis muita kavereita. enkä tietenk'ään halua. Täl pojal sitten olis kaikki meijän luokan tytöt puolellaan, jos syntyis joku tällanen riita. EN haluis joutua tekemään mitään valintoja, koska tekeisin varmasti niin, että en olis kummankaa kaa. Se tyttö olis sitten yksin koulussa. Poika tulis kumminkin puhumaan mulle koko ajan että miks ja missä mennään. Enkä haluis sitä. Pystyisin jättää sen pojan rauhaa, vaik haluisin olla sen kaveri, mut jossain vaihees kyl haluisin sopia sen tytön kanssa, jase poika tulis siittumaan siitä vielä enemmän. Mulla ja sillä tytöllä vaan kun on niin paljon hyviä ja isompia muistoja, kun mulla ja sillä pojalla. Mä en oikeesti tiedä, mitä tästä vielä seuraa niiden kahden kaa. Olis kiva,j os joku pystyis antamaan mulle auttavia sanoja.
Kiitti
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.