Ikävän taipaleella
kaartuu taivas ylläni
tähdetkin herää työhönsä tuikkimaan
pakkanen punastelee taivaan rannassa
kunnes pimeys vie senkin
laskien verhonsa maailmaan.
Minä haen sinua
jonka yö kerran toimitti vierelleni
ja aamu kyynelissä erotti
jotka hellän herkästi ripustautuivat meihin
väistämättömän edessä.
Nyt on toisin
minulla on mukanani tähtien taikaa
sykkivä tunne rinnassani
ja kun kohtaamme
niin annan sen sydämestäni
sillä sinusta on unelmani tehty
se rakkauskin.
kaartuu taivas ylläni
tähdetkin herää työhönsä tuikkimaan
pakkanen punastelee taivaan rannassa
kunnes pimeys vie senkin
laskien verhonsa maailmaan.
Minä haen sinua
jonka yö kerran toimitti vierelleni
ja aamu kyynelissä erotti
jotka hellän herkästi ripustautuivat meihin
väistämättömän edessä.
Nyt on toisin
minulla on mukanani tähtien taikaa
sykkivä tunne rinnassani
ja kun kohtaamme
niin annan sen sydämestäni
sillä sinusta on unelmani tehty
se rakkauskin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niin elonpolkuumme
muistoja mahtuu
joskus pompsahtavat
eteemme elävinä
kuin hyvä eilinen
Näistä muistoistamme koostuu
mitä olemme ihmisinä
Hyvyydellä kun muistaa
voimme ...
on kuin kauniit kukat
muistoihimme
toisimme
Kun oikein toivoo
se toive toteutuu
Sen sinulle sydämestäni soisin
... muistoja kuljettaa mukanaan huomisessa.
kyynelhelmissä puhkeaa kaikki sateenkaaren värit
silta mielessään
mutta minne se päättyy
niin sitä ei tiedä itsekkään
ehkä sydän se joskus kertoa voi ...
no ei tiedä mistä tälläinen ajatus pätkähti päähäni
ehkäpä siitä että ennen oli kaikki paremmin
jotenkin ...
kiitos sinulle vaeltava tarina
kuin revontulten hiljainen hyminä
ja toivotan sinulle upeaa matkaa kohti vuoden vaihdetta
halki uuden viikon
lämmöllä sydämestäni.
on elämä,
karikoita ja vastoinkäymisiäkin.
Niistä kaikista syntyy muistoja, joita
kannamme sydämellä.
Talvisen kaunis ja säteileväkin on runosi,
tähtien tuiketta ja odotusta. Kuinka paljon
ihminen tarvitseekaan rinnalleen toista,
joka jakaisi elämän arjen ja toisi muassaan
sykettä, suloista rakkauden räiskettä.
Niin kauan, kuin on vain unelmia, olet yksin.
Yksin rakennat maailmaasi, kannattelet itseäsi.
Haikeaa tekstiä, herkkää käden jälkeä on runosi.
Toivon unelmillesi eloon heräämistä, todellista
rakkautta ja täytettä syliisi !
... ja haaveista on rakkauskin tehty
mutta se asustaa yksinäisillä saarilla
karikkoisten vesien ympäröimänä
joten täyttyy antaa enemmän kuin kaikkensa
jotta tie onneen olisi auki ...
no tuleekohan vähän liikaa noita havaintoja
luonnosta mukaan tarinoihini
mutta useasti juuri ne synnyttää kokonaisuuden,
kaiken muun ...
kiitos vierailustasi rakas ystäväin ja mestarini
ja runomereni majakka tuikkuineen
kuin tähti kaunis taivaalla.
toivotan sykkiviä onnen ja ilon tunteita yllinkyllin
matkallesi halki uuden viikkosi
lämmöllä sydämestäni.
Yhä uudelleen kysyn, miksi, kun
hän on mennyt ja jäljelle jäänyt
muistonsa ja tämä kivettynyt maa
ja umpen jäätyneet maisemat.
Miksi kysyn, kun näen luukuin
suljetut talojen ikkunat ja tummat,
vyöryvät pilvimassat matalalla
kuin päätäni tylysti viistäen.
Vain askeleensa jäätyneenä maahan
ja muistonsa uponneena minuun.
Se kaikki oli olemassa. Ne päivät
totta ja aamut hehkuvaa todellisuutta.
Eikä niistä ole jäljellä kuitenkaan
kuin repaleinen jäämistö. Irrallisia
osia, joita käyn toisinaan lävitse.
Hyllyjä minussa, joita tyhjennän.
Kerran niin Rakkaus. Tänäin
irtaantumassa ja katoamassa. Miksi.
Miksi elämässä tämä tanssi surun
kengissä, mikä silloin olit nautinto.
Kalpeaa maa vain nyt ja lahonnut
talo. Muistojen katoava labyrintti ja
sitten olen minäkin mennyt. Pilvivyöt
kulkevat yksin kun lähden etsimään.
Kulkemaan uuteen Rakkauteen
ja erilaisen ihon tykö..
http://www.youtube.com/watch?v=Rl2xRwJxRbc&feature=related
Kiitos Runostasi.
Kun on ikävä ja kaipuu,
taivaskaan ei tunnu esteeltä,
matka liian pitkältä, tie vaikealta..
Unelmat kuin tähtiä, haave kaukainen
pklaneetta..ja sekään ei liikaa..
Kun kylliksi Rakastaa, Hän tulee luo,
ykasinäisyys taas toviksi pois taittuu.
Tuntevan ja kokevan miehen Rakkausruno tämä..
Herkkää ilmaisua ja syviä tuntemuksia lukijaan kulkemassa..
Voimakas ja tumma tekstisi, jota oli
kokemus lukea ja elää mukana..
Kovasti hieno Runosi.
Iloa ja voimia koko päivällesi
hyvä Ystävä.
... kerran aamu hyvästeli yön kasvoiltamme pois
erottaen meidät
ja nyt en haluaisi kadottaa sinua päivien
yksinäisiin virtoihin
jos löytäisin uudestaan
mutta onko muisto enään rakkauteen yltävää ...
vangitsevaa tekstiä mestarilta ja jäin kiinni tuohon
lahonneeseen taloon viimeisessä kappaleessa
ja kuinka paljon silläkin on kerrottavaa - pohtimaan aloin.
huikasevan hyvä kokonaisuus hyvä ystävä hyvä !!!
no sellaista se kai on muistot kun vangitsee
ja elää unissaan jotakin parempaa aikaa
jota ei jatkuvuudeksi oltukkaan tehty
vaikka toisin kuvittelee ...
kiitos kun poikkesit ja kiitos myös runostasi.
toivotan talveen kuuluvia juttuja päivääsi
kuten uskaltautumista pulkkamäkeen
näyttämään vekaroille kuinka vanha osaa ...
onnea jos näin käy ...