Kirkossa1

Sinä astut sisälle kirkkoon. Se on pieni hämärä keskiaikainen kappeli jossain sivukaupungilla. Hiljainen ja hämyinen tunnelma. Kiviset kaariholvet, kynttilöitä ja mukavan viileä verrattuna siiihen helteeseen josta tulit.

Sinä istut takapenkiin ja haluat hetkiseksi levähtää ajatuksistasi. Sinua on koko päivän vaivannut taas se ajatus. Haluaisit kokea, tuntea... mutta miten voisit uskaltaa?...

Huomaat, että rippituoliin astuu eräs pappi. Se olen minä. Huomaat vain ohimennen, että olen mukavan ja luotettavan oloinen. Ehdit nähdä kasvoistani vain vilauksen, kun astun ripputuoliin.

Emmit hetken aikaa. Sitten et voi mitään sille, että sisäinen kutsusi johdattaa sinut luokseni, toiselle puolelle ripputuolia. Istut puiselle penkille. Välissämme on kankainen harso, jonka läpi näkee epäselvästi. Näet, että ole peittänyt pääni jollain kankaalla, joten et voi enää nähdä kasvojani.

Olet hetken hiljaa... alat sitten puhua...

"Nimeni on... tai sillä ei varmaan ole väliä kuka olen... haluaisin kysyä... oikeastaan pyytää yhtä asiaa. Olen pitkään halunnut yhtä asiaa, mutta en ole sitä uskaltanut keneltäkään pyytää. En tiedä kuka voisi olla tarpeeksi luotettava. Kun tulin tänne kirkkoon ja näin sinut ohimennen, niin minulle tuli uskallus kääntyä tämän asian kanssa sinun puoleesi... voinko puhua sinulle nyt aivan luottamuksellisesti? Tämä mitä sanon voi tuntua sinusta järkyttävältä, mutta minun on pakko saada sanottua..."

Minä vastaan: "Kerro vain, minä olen täysin vaitiolovelvollinen kaikesta mitä kerrot"

Sinä hengität hetken syvään... keräät rohkeutta ja alat sitten kertoa:

"Minä olen jo pitkään halunnut... se ajatus ei jätä rauhaan.. se vainoaa minua yöt ja päivät... se liittyy seksiin... minä haluaisin että joku, mielellään tuntematon mies ottaisi minut. Käyttäisi minua. Olisin hänelle seksiobjekti. Olisin hänelle Nainen. Hän saisi tehdä minulle mitä haluaa...

Minä haaveilen siitä jatkuvasti. En pysty keskittymään mihinkään. Mikään ei oikein maistu, koska mielessäni on vain tämä asia. Mutta miten voisin sitä koskaan toteuttaa? Enhän minä oikeasti voi kääntyä kenenkään tuntemattoman puoleen ja pyytää sitä. Siitähän voisi seurata vaikka mikä skandaali. Ja ties mitä hän tekisi minulle. En siis halua mitään kipua tai fyysisesti satuttavaa. Haluan vain olla käytettävänä ja miehen vallan alla. Haluan kokea sen puolen naiseudesta. Sen, että voisin luovuttaa ohjat toiselle. Antaisin vapaaehtoisesti vallan itseni ulkopuolelle. Että voisin täysin luottaa mieheen.

Koen, että jokin naiseudessani on jäänyt täyttymättä, koska olen aina kaivannut tätä mutta en ole saanut. Minä haluaisin kokea sen vapauden joka tulee siitä että luovuttaa vapautensa vapaaehtoisesti pois. Haluasin kokea sen täyttymyksen, että mies panee minua miten haluaa ja käyttää omaan tarpeeseensa. Haluaisin, että mies olisi mies ja minä saisin olla nainen... edes kerran...

Miltä tämä kuulostaa?"

Olemme molemmat hetken hiljaa ja sinä odotat minun reaktiotani... sitten vastaan:

"Olen kuullut ihmisten kertovan monenlaista. Ei sinun toiveesi ole mitenkään erikoinen. Mutta olet varmasti tietoinen kaikista niistä riskeistä joita sen mahdolliseen toteuttamiseen liittyy?"

Sinä olet pitkään hiljaa ja lopulta käännyt vähän minua kohti ja alat taas puhua:

"Niin, tiedän. Mutta kun minun on kerta kaikkiaan pakko kokea se. Se tarve on niin räjähtävä. Pelkään, että tarjoan itseäni humalassa jollekin tutulle ja siitä vasta sotku seuraisi... ja niinpä aion nyt kysyä... toivottavasti en loukkaa... Voisitko sinä tehdä minulle niin?"

Jähmetymme molemmat aivan liikkumattomiksi... kirkossa on aivan hiljaista... sinä jatkat varovasti:

"En uskalla pyytää keneltäkään toiselta. Sinä voisit pelastaa minut, koska ihan varmasti joku muu tulee ottamaan tarjouksen vastaan. Ja hänen luotettavuudestaan en tiedä. Sinä voisit siis tehdä minulle hyvää.

Näin sinut vain vilaukselta, vaikutit mukavalta ja luotettavalta. Antaisin sinun ottaa minut. Sinä olisit varmasti luotettava, koska et voisi koskaan kertoa siitä kenellekään.

Minä pyydän... tee minulle se pyhä toimitus, suo anteeksi sanavalinta, mutta siltä se minusta tuntuisi. Tee minusta kokonainen nainen. Ota ja käytä. Haluan kokea sen. Saa tehdä mitä vain. Saat koskea, tulla ja laueta mihin vain. Saat määrätä mihin asentoon vain. Saat olla raju. Mutta toivon vain, että et tekisi mitään mikä sattuu.

Pyydän sinua... en voi pyytää ketään muuta. Vain sinä voit vapauttaa minut tästä tuskasta... ja olen varmasti hyvännäköinen. Katso vaikka, näetkö siitä harson läpi? Vartaloni saa kyllä ihailua..."

Nojaudut vähän kauemmaksi ja avaat vartalosi katsottavaksi. Näet harson läpi miten pääni kääntyy puoleesi ja huomaat miten katseeni kulkee vartaloasi alas ja takaisin ylos. On sen verran hämärää, että et pysty lukemaan kasvojeni ilmeitä... käännän kasvoni taas pois... jäät odottamaan... lopulta minä vastaan: