Onko laissa vielä pykälää, joka oikeuttaisi naapurin lunastamaan metsäni samalla hintaa, jolla sen aion myydä lähisukulaiselleni, joka asuu sadan kilometrin päässä palstasta.
En mistään hinnasta halua myydä palstaani naapurille, on niin v....mainen mies ja haluaisi näät myös ostaa tämän läntin metsääni.
Vai saanko sen myydä kenelle vain ja mihin hintaan vain?
En mistään hinnasta halua myydä palstaani naapurille, on niin v....mainen mies ja haluaisi näät myös ostaa tämän läntin metsääni.
Vai saanko sen myydä kenelle vain ja mihin hintaan vain?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei ole.
Lain suomaa etuosto-oikeutta ei yksityisillä enää ole. Viimeinenkin taidettiin haudata 80-luvun lopussa. Kunta voi joissain hyvin harvinaisissa tapauksissa tulla väliin, mutta ei varmaankaan ole kiinnostunut sinun metsistäsi. Lähisukulaisten kauppoihin sitäpaitsi ei ole ikinä pätenyt mikään etuostolaki.
Tilojen pirstoutumisen ehkäisemiseksi tuollaista nytkin kaavaillaan, mutta tuskin sitä tulee.
Kiitos puttesetä, hyvästä vastauksesta ja oli hyvä kunselostit vähän taustojakin.
Voin siis huoletta myydä.
hyvää uutta vuotta vaan
Jos myyt luotettavalle ja rehdille naapurille niin auttaahan hän vastavuoroisesti lumien luonnissa, katon paikkauksissa ja muissa mummon mökin pikkuhommissa.
Onko oikein koskaan ollutkaan, että naapurille on pitänyt myydä??? En ainakaan äkkiseltään muista, ellei sitten pankki ole pakoittanut myymään, kun tila on ollut kanitettuna lainoihin.
Vaan mikäpä estää mummoa myymästä jollekin mukavalle naapurille, voi olla hintakin ihan mukava. Ei kannata hätäillä ja kuten vanha sukulais-tätini sanoi; Eipä se sukulaisen paskakaan ole syötävää... taroittaen tällä tietysti, etteivät ne sukulaisetkaan aina niin hyviä ole.
Itse ostin kevällä pienen metsäpalstan naapurin mummolta, olenko nyt sitten se v...mäinen naapuri tai mukava, sitä en nyt tiedä, mutta kohtuullisen hinnan maksoin ilman mitään erimielisyyksiä, että hyvä täytyy jonkun sukulaisenkin olla, jos parempaan olisi pystynyt. Tuskin olet yhden naapurin varassa sen metsäpalstan kanssa.
Älkää koskaan myykö naapurille vaikka se lupaisi maksaa mitä. Mieluummin ihan ventovierralle ja reilusti alle sen mitä naapuri olisi maksanut ... ja muistakaa aina mainita asiasta kun naapurin näätte. Näin se on aina mennyt ja pitää mennä vastaisuudessakin.
Suosittelisin myymään naapurille, koska yleensä hän on hyvin perillä metsänhoidosta toisin kuin 2000 kilometrin päässä asuva sukulainen, joka ei ole koskaan käynytkään metsässä. Samalla estetään tilojen pirstoutumista.
että talonkin etuosto-oikeus on aina naapurilla, joka tuntee alueen hyvin ja on jo itsekin tunnettu siellä. Liian kaukaa tuleva aiheuttaa häiriötä, vieraista tavoistakaan ei tiedä mitä niiden mukana leviää tutun yhteisön keskuuteen.
Oikeastaan tuollaista lakia ei koskaan ole ollutkaan.
Oli kyllä maanhankintalaki, joka teki vaikeaksi, mutta ei mahdottomaksi, maata omistamattoman hankkia maa- ja metsätalousmaata, jos joku maanviljelijä oli kiinnostunut siitä. Se laki kumottiin 90-luvulla, kun Iiro Viinanen ei saanut ostaa metsäpalstaa, vaikka olisi halunnut. Se siitä.
Kuten täällä jo todettiin kunnalla on etuostoikeus, mutta vain tarkoin määriteltyihin alueisiin, lähinnä tonttimaihin. Eivätkä kunnat tätäkään oikeuttaa kovin paljon käytä.
Olet vapaa myymään kenelle haluat.
ja nykyään on tämä kuntien ja kaupunkien etuosto-oikeus, joista jälkimmäinen koski keväällä ostamaani metsäpalstaa tuolta naapuriltani. Siinäkin ollaan hieman rahastamisen tiellä tämän etuosto-oikeuden kanssa, hain tietysti lainhuutoja heti kaupat tehtyäni, koska kokemus on osoittanut, että kaikkiin myyjiin ei voi luottaa, vaikka olisivat kuinka herttaisia naapurin mummeleita, niin joku saattaa kanittaa vielä kaupanteon jälkeenkin palstansa. (Edellisen laman aikoihin yksi naapurini järjesti melkoisen sopan vielä kaupanteon jälkeenkin. Muuten naapurilta ostamien tilojen kanssa ei ole ollut ongelmia, päinvastoin olen pystynyt maksamaan heille varmaan parhaan hinnan, mitä tarjolla on ollut, lisäksi olemme määräalojen myyjien kesken voinneet sopia kulkuyhteyksistä ja tieasioista paljon paremmin, mitä aivan toisaalla olevien ostajien kanssa olisi voinnut sopia, koska joitakin hankalia kulkuoikeuksia on voitu lakkauttaa tarpeettomina, kun olen voinnut käyttää aiempia kulkuoikeuksiani .)
Yllätyin melkoisesti, kun käräjäoikeudessa ilmoitettiinkin, että kaupungilla onkin etuosto-oikeus ja minun pitää odottaa kolme kuukautta lainhuutoja, ellen sitten hae kaupungintalolta todistusta siitä ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan juuri tähän kauppaan. Todistus olisi maksanut 50€, joten hain lainhuutoa uinuvana, enkä maksanut tuota 50€ kaupungin kassaan, koska minulla ei ollut mitään tarvetta käyttää lainanvakuutena tuota ostamaani tilaa, eikä myydä sitä heti, eikä tarvetta myöskään ollut rakentaa sinne. Eli, jos minulla olisi ollut joitakin noita tarpeita, olisi minun pitänyt maksaa kiltisti kaupungille tuo 50€ siitä todistuksesta.
Se koskee vaan maan eikä metsän myyntiä,onhan se yleensäkkin järkevää että viljelijä asuu maidensa lähellä niin jää turhat tielläajot pois.
Osa kunnista käyttää etuosto-oikeuttaan maan hankinta automaattinaan. Asialle ei voi yhtään mitään, se on käytännössä sama kuin pakkolunastus. Etenkin alueilla, joissa on edes hajua kaavamuutoksista.
voihan sillä kiusaa tehdä jollekin, ihmisiähän nämä virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat. Rahastukselta kuitenkin haisee, kun todistuksia kirjoitetaan, ettei käytetä juuri tuohon kohteeseen etuosto-oikeutta, niin siitä todistuksesta pitää maksaa taikka odotetaan kolme kuukautta.
Vaan kyllä näitä vemputuksia riittää, jos joku katsoi joulun tienoilla Ylen kotikatsomoa: Joulukuusi varkaat (www.yle.fi/areena), niin monessa kunnassa tuo on karmea tosiasia ja heti meikäläisellekin tuli neljä kaveria mieleen, joilta vietiin maat ilmaiseksi pankin ketkuilulla ja kaavoitustempuilla.