Jotenkin mulle on tullut sellainen mielikuva, että rotat eivät ole kovin terveitä eläimiä. Kauheasti kuulee juttua kuinka rotalla on sitä ja tätä ongelmaa ja vaivaa, sairautta.. Onko edes ollut olemassa kesyrottaa, joka olisi koko elämänsä elänyt terveenä? (lukuunottamatta vanhuuden vaivoja ym.). Syvästi ainakin juttuja lukiessa tuntuu, että kaikki muut lemmikkijyrsijät ovat yleisesti ottaen terveempiä.
Kesyrottien yleinen terveys?
sickrat
6463
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Koska kesyrottaa on käytetty -ja käytetään- mm.syöpätutkimuksissa, käytännössä kaikki kantavat tätä geeniä .Eli todennäköisyys,että rotta sairastuu syöpään ,on paljon suurempi kuin muilla lemmikkijyrsijöillä.Hieman omakohtaisia tilastoja:95% kuollut eri syöpiin,4% hengitystietulehduksiin ja 1% kuollut ns.luonnollisen kuoleman.Valitettavasti.
*syvä huokaus* Toistetaan kaikki taas kerran yhdessä, että Gisela Bulla kirja Rotat joka tuota "kaikki rotat kuolee syöpään"-sössöä väittää, ei pidä paikkaansa. Sen voi unohtaa. Kaikki rotat ei kuole syöpään.
Rottien keskimääräinen elinikä on noin 1,5-2,5 vuotta. Rotta on siis lyhytikäinen eläin. Lemmikkijyrsijöistä esim. useimmat hamsterilajit elävät saman verran, kesyhiiret 1-2 vuotta (omista, useasta kymmenestä hiirestä yksikään ei tosin ole täyttänyt kahta vuotta, vanhin taisi olla 1 v 10 kk). Degujen keskimääräinen elinikä on noussut ajan mittaan kun on ymmärretty paremmin mitä niille kuuluu syöttää - aiemmin ne saivat samaa ruokaa kuin "kaikki" muutkin jyrsijät ja kuolivat diabetekseen yms. pari-kolmevuotiaina, nyt oikealla ruokavaliolla ne elävät tuplasti pidempään. Jyrsijät ovat hyvin erilaisia lajeja keskenään, ne vain elävät eripituisia aikoja, aivan samoin kuin ne tarvitsevat erilaiset asumukset, erilaisia virikkeitä jne.
Rotta on myös siitä erilainen jyrsijä, että se näyttää sairautensa ja kipunsa aiemmin kuin muut jyrsijät. Vaikkapa marsu peittää kipunsa ja kun omistaja ne viimein huomaa, mitään ei yleensä ole enää tehtävissä. Eli marsunomistajalla voi olla kuukausia sairastanut marsu josta hän ei ole tiennyt mitään, rotanomistaja on taas tiennyt rottansa sairaudesta jo kuukausia. Tämäkin lisää osaltaan ihmisten luuloja siitä, että rotta olisi muka poikkeuksellisen sairas eläin.
Miesten elinajanodote Suomessa on reilut 70 vuotta, naisilla n. 10 vuotta enemmän. Miksi sitten ihmisiä kuolee vaikkapa syöpään jo parikymppisinä? Miksi lehdissä on koko ajan kuolinilmoituksia, joissa vainaja on ollut 40-50-vuotias? Miksi koirarodussa, jossa eliniäksi voisi odottaa 10-15 vuotta, joku kuolee jo 3-vuotiaana? Syynä voi olla perinnöllset sairaudet tai ihan vaan huono tuuri. Kaikki nyt ei vaan elä niin pitkään kuin tilastollisesti olisi todennäköistä.
Elf333, montako rottaa sinulla on ollut? Ihan mielenkiinnosta kysyn, koska meillä reilusta 30 rotasta on yli puolet kuollut muuhun kuin kasvaimiin. Osalla on toki ollut sekä kasvain/-mia että jokin muu ongelma. Luonnollisia kuolemia on tapahtunut tasan kaksi; molemmilla kerroilla rotalla ei ollut ollut mitään näkyviä vaivoja.
Alkuperäiselle kysyjälle vielä, että määrittelisitkö "vanhuuden vaivat." Vanhuus kun ei ole sairaus itsessään.
ja kauhulla olen odotellut milloin mikäkin tauti iskee. Joskin olemme siihen koko perheenä varautuneet että kuolevat noin 2 vuoden iässä. Minkä ikäisinä teidän rottulit ovat kuolleet, onko paljon alle 2 vuoden kuolleita ja löytyykö pitkäikäisiäkin joukosta..?
Tähän mennessä neidit ovat olleet terveitä pientä niiskutusta lukuun ottamatta (joka sekin on voinut tulla joistakin voimakkaista hajuista tms. kun kipeitä eivät ole olleet...) KOPKOP...
Meillä on iso osa rotista kuollut alle 2-vuotiaina, valitettavasti. Monille on tullut esim. hengitystieoireita, joita periaatteessa saisi lääkkeillä hoidettua, mutta harvan kohdalla olen antibioottikierrettä tahtonut tehdä. Toki niillä voisi hieman sitä elinaikaa pidentää, samoin kasvainten leikkauksilla, mutta olen todennut paremmaksi vaihtoehdoksi seurata, kuinka kauan rotan elämä esim. kasvaimen kanssa on oikeasti hyvää. Sitten kun liikkuminen alkaa olla vähänkään vaikeaa, päästän toisen pois. Leikkauksilla saisi joskus kasvainrotille elinaikaa kuukausiakin lisää, mutta minä ajattelen niin, että parempi lyhyempi ja kivuttomampi elämä kuin selvitä ehkä leikkauksesta (jonka jälkeen rotalla varmasti on kipuja - jos se edes herää nukutuksesta; narkoosiin on muutama rotta meillä menehtynyt) ja sitten odottaa uusien kasvainten kasvua. Joskus kasvaimen uusiutuminen on ollut niin rajua, että kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen rotta on pitänyt lopettaa nopeasti kasvaneen kasvaimen takia.
Hengitystiesairaudet ovat suuri ongelma sinällään. Niitä ei käytännössä voi parantaa. Rotan saa ehkä oireettomaksi hetkeksi antibiootein, mutta oireettomanakin rotta on sairas ja tauti etenee tuhoten keuhkokudosta. Siksi meillä lähtee rohisijat sateenkaarisillalle varsin aikaisessa vaiheessa, ennen kuin rotasta näkee että sen olo on huono.
Älkää hyvät ihmiset tuijottako rottanne ikää ja keskimääräiseksi ilmoitettua elinajanodotetta, vaan katsokaa sitä rottaa. Älkää antako sen kärsiä, älkää olko itsekkäitä pitämällä pahasti sairas ystävä hengissä vain siksi, ettette itse kestä surua. Rotta vaan on todella lyhytikäinen eläin, ei sille voi mitään. Niin on moni muukin jyrsijä - niiden sairauksia ei vaan aina omistaja huomaa. Antakaa rotillenne niiden lyhyen elämän aikana paljon huomiota ja rakkautta, oikeanlaista ruokaa ja rottaseuraa, tarkkailkaa niiden olo kun ne sairastavat, älkää aina uskoko eläinlääkäriä, jos mentaliteetti on "hoidetaan-hoidetaan-hoidetaan", vaan päästäkää pienet ystävät pois kivuistaan. Tehkää viimeinen palvelus kun aika on. Sen olette velkaa pikkuystäville, joista on ollut paljon iloa tässä maailmassa.
no meillä on 1rotta kuollut kasvaimeen, kaikki muut ihan terveitä :))
Sanoisin, että hengitystiesairaudet ovat yleisempi ongelma kuin kasvaimet. Minulla on mycoon kuollut 4, kasvaimiin 2. Minäkään en kannata jatkuvaa hoitokierrettä. Hengitystieongelmista kärsiville olen korkeintaan antanut kaksi antibioottikuuria (eri antibioottia toisen kerran jos ensimmäinen ei toimi) ja sen jälkeen vain seurailen vointia (voivat elää kauan ihan hyvinvoivina, vaikka jonkinlaisia hengitysääniä olisikin) ja kasvaimia leikkautan korkeintaan kerran ja jos uusivat, niin jälleen seuraan vointia ja vien lopetettavaksi ennen kuin rotta kärsii kasvaimen koosta.