Onko aarrevalkea kenellekkään tuttu?
Kotini lähellä oli pieni metsäinen niemi. Pimeinä öinä sieltä näkyi valo tai nuotio. Näin sen monet kerrat. Kerroin siitä äidilleni ja hän sanoi että se on aarrevalkea. Että niemeen on kätketty aarre.
Muutkin olivat nähneet valon: mummoni veljet olivat seuranneet valoa ja etsineet ja kaivaneet aarretta mutta sitä ei löytynyt.
En ole käynyt kotikonnuillani vuosiin enkä tiedä vieläkö aarrevalkea näkyy.
Kotini lähellä oli pieni metsäinen niemi. Pimeinä öinä sieltä näkyi valo tai nuotio. Näin sen monet kerrat. Kerroin siitä äidilleni ja hän sanoi että se on aarrevalkea. Että niemeen on kätketty aarre.
Muutkin olivat nähneet valon: mummoni veljet olivat seuranneet valoa ja etsineet ja kaivaneet aarretta mutta sitä ei löytynyt.
En ole käynyt kotikonnuillani vuosiin enkä tiedä vieläkö aarrevalkea näkyy.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen kuullut aarrevalkeasta.
>>Aarr e Tervon Utrianlahden Ikälä-talon Ahola pellolla, kivirauniossa, tiedetään olevan viinapannullinen rahaa. Eräs mies sitä vainonnut, kun nähnyt aarrevalkean palavan. – Kaivaneet ojaa. Se mies ruvennut vierryttämään raunioita. Romahtanna ja helissyt. – Mies sanonna: ”Jopas sinä perkele viimeinnii antaunnut käsiin! tulukeepas kahtomaan” No meni muita, mutta vaikka kuinka olisivat vierrytelleet, ei löytynyt, eikä kuulunut. – Sen miehen olisi pitänyt se ilman puhumatta ottaa.
Tervo. Tiitinen, M. 2704. 1936. < Simo Nuutinen, loinen, s. 1868 Keiteleellä, Os. Tervo.>Aarre , Nilakan Angerin saaressa. – Oltiin isän kanssa kerran Nilakalla kalassa, ja yövyttiin viereiseen saareen, jossa maattiin. Minä havain yöllä, niin näin kun Angerin saaressa aarre-valkea hulmusi, ja sittä äkkiä kielekkeet löivät vastakkain, ja silloin se sammui. – Ajoin isän ja sanoin, että kun korreet tulet näkyi. Isä: ”Olisit ajanna minut.” – Minä: ”En, kun tiedän, että jos näkee, niin ei saa sanoa.”
Sillä aarteella kuulu panttina olevan ennen kun sen raha-pannun saisi, että yksi-öisen pojan pitää yksi-öisellä varsalla yksi-öistä jäätä ajaa mantereesta saareen.
Tervo. Tiitinen, M. 2706. 1936. < Simo Nuutinen, loinen, s. 1868 Keiteleellä, Os. Tervo
Nuo jutut löytyivät täältä:
http://www.tervo.fi/tervo-seura/tarina4.php
niin on
Onhan näitä aarrevaleajuttuja näköjään paljonkin!
En ole muuten mikään "näkiä" mutta sen kotiniemen aarrevalkean näin montä kertaa. Pienenä pelkäsin katsoa pimeällä sinne metsään päin. Harvoin se silti näkyi. Mutta lapsen mielestä se oli pelottava.
KIitos tuosta linkistä!
Oriveteen on kuuleman mukaan myös uponnut aarre ja selällä näkyi toisinaan aarrevalkea. Tarinan mukaan sekin nousisi pintaan jos sinne ajaisi yksiöisellä varsalla yksiöistä jäätä pitkin. Se siis tarkoittaa sitä että aarretta on mahdotonta saada. Mikä on tarua ja mikä totta, otappa siitä selvää.
Mutta sen tiedän että minä olen itse aarrevalkean nähnyt!
Mikä on aarrevalkea ?
Näet "nuotion" valkeana palavan jossain ja kun meet katsomaan ei "nuotiota" ei valkeaa.
Se se on Aarrevalkea.
Siis onks hän henkiolento, tämä Aarrevalkea ?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aarnihauta
I se mikään aarrevalkea ollu, se oli lentokoneen jättövana!