Olen käynyt Suomen Sisun sivuilla ja havainnut sinun olevan eräs Sisun vaikuttajista... Kuinka nivot yhteen buddhalaisuuden ja kansallismielisyyden....ymmärtääkseni buddhalaisen ajattelun mukaan tulisi olla hyvin suvaitsevainen kaikkea elollista kohtaan...Olenkin miettinyut missä menee suvaitsevaisuuden ja terveen itsesäilytysvietin raja..varsinkin kun "itse" käsitys on pelkkää harhaa....Karmisen lain mukaan tuhoutuminen samsarassa poistaa karmaa hyvinkin tehokkaasti.....tosin onhan meillä vapaa valinta haluammeko tuhoutua karmaa poistaaksemme vai valita omaehtoisempi tie......
Nimimerkille Hah
Susanna
21901
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
mutta komment tähän silti
ei budhalaisuudessa kehoteta suvaitsevaisuuteen varsinaisesti. ne mitkä liitty suv voisi olla kärsivällisyys ja myötätunto.
esim. kärsiv kuin joutuu ilkivallan kohteeksi
esim. myötunto kun joku idiootti on idiootti.. niin hän on oikeesti tietämätön.
karman maksaminen kuluttaa karmaa samalla luoden uutta.
esim vihastuu ku saa turpaa sen sijaan ku iloitsisi karma velan maksamisesta.
myös onnellisissa oloissa karma kuluu. vaik ei haluiskaan.
> Kuinka nivot yhteen buddhalaisuuden ja
> kansallismielisyyden....
Enpä ole noita ikinä yrittänyt mitenkään nivoa yhteen, kun ei ole ollut tarvis. Hmmm.
No sanotaan nyt sitten vaikka niin, että siitä huolimatta että buddhalaisuus on universaali uskonto, se ei kuitenkaan pyri hävittämään tai tuhoamaan altaan muita uskontoja (kuten esim islam tai kristillisyys), se esittää asiat aina kuulijakunnan omalla äidinkielellä, ja se sopeutuu paikallisiin kulttuurioloihin. Esimerkkejä löytyy historian sivuilta.
Ja vastaavasti kansallismielisyyshän vastustaa maailmaa yhtenäistävää, tasapäistävää ja harmaannuttavaa imperialismia, internationalismia ja globalismia, ja pyrkii säilyttämään kansojen ja kulttuurien omaleimaisuuden ja kirjon.
Jo ihan noitten syitten takia buddhalaisuus on kansallismielinen tai kansallishenkinen uskonto, ja kansallismielisyys on varsin buddhistinen aate.
Mutta kuten sanoin, niin en ole tätä asiaa ikinä oikein ajattelemalla ajatellut, koska ei ole ollut tarvetta. (Sinäänsä vastustan maallisten aatteitten niputtamista uskonnollisiin traditioihin, niin "aatteellisina liittolaisina" kuin "aatteellisina vastustajina", sillä siitä ei hyvä seuraa.)
_______
> ymmärtääkseni buddhalaisen ajattelun mukaan
> tulisi olla hyvin suvaitsevainen kaikkea
> elollista kohtaan...
Et kai sinä nyt nivo kansallismielisyyttä ja suvaitsemattomuutta yhteen?
Aito suvaitsevaisuus vaatii erilaisuutta ja erilaisuuden tunnustamista, ja juuri kansallismielisyyshän tuota kulttuuridiversiteettiä pyrkii säilyttämään (toisin kuin kansallismielisyyden vastustaja-aatteet: imperialismi, vasemmistolainen internationalismi tai markkinajohtoinen globalismi).
________
> ...varsinkin kun "itse" käsitys on pelkkää harhaa...
Jännä kysymys, eikö? Jos "sinulla" ja "minulla" ei ole mitään eroa, niin eikö ole ihan sama kumpi meistä saa "sinun" palkkasi tililleen?
________
> Karmisen lain mukaan tuhoutuminen samsarassa
> poistaa karmaa hyvinkin tehokkaasti.....
Tuhoutumalla nirvaanaan? Ei taida olla Buddha Shakyamunin opetuksia tuommoinen, vaan Jaina Mahaviran.
oppi hukassa ,buddhalaisuus ei ole uskonto.
Buddhalaisuus voi olla uskonto tai elämänkatsomus.
Tarkoituksella kiusallinen kysymys:mitä pitää sisällään alkuperäinen jalo oppi eli dharma.(oppi ei ole missään tapauksessa uskonto,muuten väärinkäsitys vaanii).
Se, onko Buddhalisuus uskonto vai ei, riippuu näkökulmasta. Toisaalta länsimaissa Buddhalaisuutta pidetään monesti uskontona.
Ensinnäkin Buddhalisuus on jakautunut kahtia sen mukaan onko Buddha (Siddhartta Gautama), jumala vai ei. Jos Buddhaa pidetään Jumalana, niin mielestäni on ihan oikein pitää myös Buddhalaisuutta uskontona.
Toisaalta, jos buddha on vain ensimmäinen valaistunut ja suuri opettaja, niin Buddhalaisuus ei välttämättä ole uskonto.
Buddhalaisuus perustuu pitkälti sykliseen maailmankuvaan, joka kästtääkseni (Korjatkaa, jos olen väärässä) koostuu kolmesta sisäkkäisestä kierrosta. Ensinnäkin on sielunvaellus, toiseksi on toisiaan seuraavat maailman ajat, ja kolmanneksi on maailman kierto. Tyypillisesti kirto jatkuu ikuisesti, mutta Buddhalaisuus tarjoaa mahdollisuuden päästä irti "ikuisesta elämänpyörästä".
Buddha(Gautama) ei mielestäni kuitenkaan opettanut, mitään kuoleman jälkeisestä ajasta. "Jos ei osaa elää, niin miksi murehtia kuolemasta", tai jotain. Tämäkin puhuu sen puolesta, että Buddhalaisuus ei ole uskonto, mutta toisaalta on muistettava, että syklinen maailmankuva on osa alkuperäistä Buddhalisuutta. Joten Buddhalaisuudessa on väkisinkin uskonnollisia piirteitä.
Buddhalisuuden tullessa länsimaihin muuttui myös buddhalaisuuden opetus. En ole aivan varma, mutta luulen, että buddhalaisuus vaikuttaa länsimaissa (ainakin) kahdella tavalla. On Buddhalaisuutta, jossa perinteinen maailmankuva on tärkeä osa, ja buddhalaisuutta, joissa buddhalisuus on yhdistynyt meidän maailmankuvamme kanssa. Jälkimmäinen tosin eroaa aika lailla buddhalaisuudesta.
Toisaalta en usko, että Buddhalaisille on tärkeää, määrittelemmekö Buddhalaisuuden uskonnoksi.
"Ensinnäkin Buddhalisuus on jakautunut kahtia sen mukaan onko Buddha (Siddhartta Gautama), jumala vai ei"
Kertoisitko missä buddhalaisuuden lajissa Buddhaa pidetään jumalana?
Eikö Buddhalaisuus jakautunut, jossakin vaiheessa kohtia kahtia, sen mukaan on voiko tavallinen kansa(Ei munkit) valaistua. Käsittääkseni näistä puolikkaista, jompaan kumpaan liittyy Buddhan palvominen Jumalana tai Jumalolentona, ainakin tavallisen kansa (suurin osa uskovista) keskuudessa.
Tosin tietoni ovat lukiotasoa, ja lukiosta on aikaa. Eli voit kyllä korjata käsityksiäni.
ei budhaa pidetä jumalana paitsi monet eri hindut. heillä on myös maailman käsityksessään sielunvaellus, mitä taas ei budhalaisuudessa löydy. jos ajatellan sielua jonain ikuisena tiettynä muuttumattomana "aineena" tai "aineettomana juttuna".
Sen sijaan löytyy paljon budhalaisia, varsinkin paikoissa missä lukutaito on alhainen ja oppineet loistavat poissaoloillaan, joilla on ns sokea usko, pyritään mm. siirtämään vastuunsa omasta karmasta johonkin korkeampaan (pelastus).
joka kerta kun kuulen jonkun siteeravan budhalaisuutta lukion kirjoista tulee potutus.
en oo käynnyt lukioo ite mutt pakko lainaa lukion kirjat lukeakseen mitä kaikkee potaskaa ne siel oikein opettaa.
Oon myös lukenut jonkun lukion uskonnonkirjan, ja täytyy sanoa että huomaa suomen olevan Kristitty valtio.
Sen kirjan perusteella en olis varmaan kiinnostunut Buddhalaisuudesta.
Joillakin tuntuu sitkeästi olevan sellainen käsitys että Theravada Buddhalaisuuden mukaan vain munkit voivat valaistua, mutta tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa.
Maallikko elämää elävän valaistuminen on toki paljon vaikeampaa johtuen olosuhteista, ja erittäin harvinaista. Toki niitä jotka luulee valaistuneensa on paljon, luonnollisesti.
Ja koska täällä ei ole Theravada keskustelupalstaa erikseen niin täytyy taas lisätä että tämä on Theravada näkökulma.
Theravada munkki Ajahn Chah sanoi yhdessä opetuksessa munkeille thaimaassa:
"Jotkut maallikotkin ovat saavuttaneet valaistumisen, niin kyllä tekin siihen pystytytte."
Tällä tarkoittaen että luostari elämän olosuhteet ovat paljon otollisemmat, sillä takertumisesta on helpompi vapautua kun esim. aistinautintoihin takertuminen on "blokattu" pois.
Periaatteessa buddhalaisuus ei kiellä mitenkään uskomista Jumalaan, on monia kristittyjä tai juutalaisia jotka pitävät itseään myös buddhalaisina.
http://www.beliefnet.com/story/99/story_9911_1.html
"However Buddhism is not atheistic in the sense that modern secularism, rationalism, humanism, etc. could be regarded to be atheistic (although it has much in common with them). Buddhism is not concerned primarily with refuting the notion of God (as some atheistic writers have done). It is principally concerned with developing a method of escape from the worldly ills"
http://www.buddhistinformation.com/buddhist_attitude_to_god.htm
Mitä tulee siihen että onko buddhalaisuus uskonto vai ei.. Tietyssä mielessä sitä voidaan sellaisena pitää. Yksi uskonnon tunnusmerkki on kuitenkin erilaiset riitit ja rituaalit, joita löytyy myös buddhalaisuudesta.
http://www.fsnewsletter.net/29/29.htm
http://www.buddhanet.net/nutshell03.htm
http://pachome2.pacific.net.sg/~bvs/religion1.htm
Hyvää tietoa buddhalaisuudesta:
http://www.opinto.net/web/parser.php?sec=usk&sub=maai&page=buddha-001
http://en.wikipedia.org/wiki/Buddha
http://www.bbc.co.uk/religion/religions/buddhism/index.shtml
http://www.beliefnet.com/index/index_10001.html
"Periaatteessa buddhalaisuus ei kiellä mitenkään uskomista Jumalaan, on monia kristittyjä tai juutalaisia jotka pitävät itseään myös buddhalaisina"
En ole täysin ymmärtänyt kuinka joku voi - ilman loogista ristiriitaa - turvautua kolmeen jalokiveen (buddha, dharma, sangha) ja samanaikaisesti turvautua jumalaan? Kuinka jumalaan uskominen sopii yhteen syyn ja seurauksen lain kanssa? Minun mielestäni heikosti.
Buddhalainen voi turvautua jumaliin vain jos jättää huomiotta Buddhan opetukset. Kristitty voi turvautua kolmeen jalokiveen vasta jos luopuu raamatun opetuksista.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000219&posting=22000000001388722
Kiitokset Sipoon siddhalle selkeistä perusteluista :)
Olen samaa mieltä. Ajattelen, että toisella tavalla uskovan näkemyksistä voin omaksua sellaisia hyviksi katsomiani, jotka eivät nouse omaa maailmankatsomustani vastaan, en enempää. Esimerkiksi usko Raamatun Jumalaan on mielestäni ristiriidassa buddhalaisuuden kanssa, usko Jeesuksen sanoihin lähimmäisen rakastamisen tärkeydestä ei.
Monin paikoin on buddhalaisuuteen sekoittunut erilaisia perinnetapoja ja -uskomuksia, jotka eivät ole buddhalaista alkuperää. Esim. Thaimaassa tapaa henkilöitä, perheitä, jotka palvovat esi-isien henkiä, eri jumaluuksia tai Jumalaa, samalla kun harjoittavat buddhalaisuutta. Tällainen harjoittamisen muoto oli Buddhalle itselleen tuntematon.
"Ajattelen, että toisella tavalla uskovan näkemyksistä voin omaksua sellaisia hyviksi katsomiani, jotka eivät nouse omaa maailmankatsomustani vastaan, en enempää"
Samalla tavoin minä ajattelen. Mielestäni kristinusko, sellaisena kuin sitä nykyään harjoitetaan, on hyvä uskonto. Siinä on paljon kannatettavia asioita ja sellaistakin mistä buddhalaisen kannattaisi oppia (esim. vapaaehtoistyö). Nepalin nykyiset ongelmat olisivat pienempiä, jos buddhalaiset olisivat perustaneet sinne temppeleiden lisäksi myös enemmän sairaaloja ja kouluja.
Opetusten sekoittamisesta ei mielestäni hyödy kukaan. Jos opetus yhdestä jumalasta ja hänen ylösnousseesta(-nousevasta) pojastaan olisi auttanut ihmisiä vapautumaan samsarasta, Buddha olisi opettanut sellaistakin. Shakyamuni-Buddha antoi kaiken valaistumiseen tarvittavan - ei enempää, ei vähempää.
"Monin paikoin on buddhalaisuuteen sekoittunut erilaisia perinnetapoja ja -uskomuksia, jotka eivät ole buddhalaista alkuperää"
Tuokin pitää paikkansa. Jonkin verran paikalliseen kulttuuriin sopeutumista on mielestäni ihan hyvä, mutta liika on liikaa. Se missä raja kulkee, jäänee jokaisen yksittäisen harjoittajan päätettäväksi.
Sipoon Siddha sanoo:
"Shakyamuni-Buddha antoi kaiken valaistumiseen tarvittavan - ei enempää, ei vähempää. "
Tämä on puhtaasti henkilökohtainen tunne eikä ehkä tarpeen ilmaista, mutta tuollainen sanonta
määrittelee Buddhan erehtymättömäsi, täydelliseksi
ja kaiken jäännöksettömästi selittäväksi.
Sellainen on Jumala.
Karsastan, mutta kuten sanoin sehän on minun ongelma. Oma käsitykseni on että valaistuksen teitä on muitakin.
"mutta tuollainen sanonta määrittelee Buddhan erehtymättömäsi, täydelliseksi ja kaiken jäännöksettömästi selittäväksi. Sellainen on Jumala."
Viittasin tuolla lauseellani Buddhan lausumiin (niitä lienee useita) joissa hän sanoi munkeilleen antaneensa heille kaiken mistä he voivat hyötyä. Buddha myös kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin, jos ne eivät edistäneet harjoittamista, esim. pohdiskelut maailmankaikkeuden alkuperästä.
Minä luulen että valaistunut olento, Buddha, on omalla tavallaan erehtymätön. Kaikkien olentojen buddhaluonto on täydellinen. Kaikkia asioita ei ole mahdollista älyllä selittää.
Kristittyjen jumala on (kristittyjen mukaan) kaikkivoipa. Samoin Allah muslimien mielestä. Sellainen ei Buddha ollut, eikä väittänyt olleensa. Buddha ei myöskään väittänyt luoneensa maailman, antavansa ihmisten syntejä anteeksi, rankaisevansa heitä synneistään tms. Ne ovat niitä hommia joita jumalten väitetään hoitavan.
Tämä keskustelu ei johda mihinkään koska me ymmärrämme monet termit, kuten buddha, valaistuminen, jumala jne. eri tavalla. Kuten sanotaan: Jedem das Seine.
Mielestäni vapautumisen voi saavuttaa muidenkin traditioiden kuin pelkästään buddhalaisuuden kautta. Tästä olemme siis samaa mieltä.
Sen sijaan muiden opetusten sotkeminen yhteen buddhalaisuuden kanssa ei mielestäni toimi, sillä silloin käytännössä SINÄ, (ei Buddha, ei Lao-Tse, ei Chuang-tzu, ei Jeesus, ei Rumi jne.) päätät opin sisällön (valikoimalla yhden asian sieltä, toisen täältä). Tuon opin toimivuus määräytyy täysin sen mukaan, kuinka taitava olet poimimaan rusinoita pullasta.
Vaikkei tämä keskustelu ehkä johda mihinkään, olisi tämä maailma parempi jos ymmärtäisimme toisiamme. Uskallan väittää että me kaikki ymmärrämme kaikki termit eri tavalla. Minulla ei ole kuitenkaan tarvetta väittää että minä ymmärrän oikein.
Buddhan opetusten lisäksi on, tälläkin palstalla referoituna, muitakin opettajia ja valaistuneita, jotka myös _tulkitsevat_ oppia. Olen sitä mieltä että kaikkien näiden tekstien lukeminen ei ole haitallista, sanomasi että ”Buddha on sanonut kaiken mitä on tarpeen” nollaa mielestäni nämä muut. Siksi puutuin siihen. En muista
syistä.
Miksi haen muita opetuksia ?
Olen jo aikoja ajatellut niin, että Buddha on ollut inhimillinen olento, kaikkine rajoituksineen. Valaistumisessa hän käsitti täysin kärsimyksen syyn ja miten siitä vapaudutaan- mutta omien inhimillisten rajoitustensa puitteissa.
Pidän siis mahdollisena ajatella että Buddha ei valaistuneenakaan ollut täydellisen päättelykyvyn omaava ideaaliolento ja että esimerkiksi siihen, miten kärsimyksestä vapaudutaan voisi olla lisättävää. Etukäteen: älä pilkkaa ja sano että MINÄkö sen lisään ?
Esitystapani on ollut virheellinen jos ei ole tullut esiin että en rakenna muille enkä tyrkytä muille oppia. Mutta jos se oppi minulle sopii niin eikö se ole hyvä ?
Käynpä taas pullakauppaan, kiitos vaan.
Sapienti sat.
Niin, Buddhan ensimmäinen opetus yrityshän epäonnistui.
Ensin hän valaistuttuaan ajatteli: Tämä on liian hienojakoista, en aio opettaa tätä kellekkään, sitten hän kuitenkin ajatteli että on joitain olentoja joilla on vain vähän hiekkaa silmissä ja he voivat oppia.
Sitten hän päätyi ajatukseen opettaa viidelle askeetille joiden kanssa oli aiemmin harjoitellut. Matkalla häntä vastaan tuli mies, hän katsoi Buddhaa ja Buddha näytti jotenkin säteilevältä ja erityiseltä. Hän kysyi Buddhalta kuka on opettajasi, mikä on oppisi?
Buddha vastasi: Minä olen täysin itse valaistunut, Arahant, Buddha, minulla ei ole opettajaa.
Tuo tietenkin kuulosti miehestä egoistiselta lausunnolta ja hän sanoi että olet varmaankin harjoitellut liikaa, puisti päätään ja jatkoi matkaa.
Itse asiassa Buddha vain totesi miten asia on, mutta opetus ei uponnut kuulijaan.
Niinpä hän opetti sitten viidelle askeetille eri taktiikalla:
1. On olemassa kärsimys
2. On olemassa syy kärsimykseen
3. On olemassa tie ulos kärsimyksestä
4. Tie ulos kärsimyksestä on kahdeksanosainen tie
Tuo opetus on sellainen että kuulijan täytyy alkaa heijastaa sitä itseensä, eli tuo opetus johtaa sisällepäin, ei ulkoisiin ideoihin ja teorioihin.
Siihen ei voi oikein vastata että ei pidä paikkaansa ym.
Toisin kuin jos toteaa olevansa täysin itsevalaistunut Buddha, niin kuulija kääntyy helposti pois ja miettii että niinpä niin...
Tai alkaa inttämään että ei pidä paikkaansa.
Buddhan ensimmäinen opetus oli epäonnistunut, joten siitä voi päätellä että valaistunut ei tarkoita Jumala, kaikkivoipa.
Kaikilla valaistuneilla ei ole edes yliluonnollisia kykyjä.
Voisi sanoa että valaistunut ei tiedä kaikkea kaikesta, vaan hän tietää tarpeeksi ollakseen täydellisesti onnellinen.
typerä ei opi hän tietää.
Buddha oppi vielä valaistuttuaankin.