Irvine: Olin noita: Osa 3: riivaajahenget

"Tule kuuntelemaan Eric Hutchingsia Colston Halliin" "Tuhannet tulevat. Tule sinäkin"
Ensi näkemältä arvelin, että häm oli vapaapainija.
"Luulen, että hän on jonkinlainen evankelista tai saarnaaja", puuttui puheeseen eräs toinen virkailija.
"Ovatko kaikki tulleet hulluiksi tässä kirkkojen kaupungissa?" Ovatko kaikki täynnä uskon kiihkoa?"

Pahiolainen, herrani, ei ollut mielissään siitä, että vanhaa kunnon evankeliumia julistettaisiin Bristolissa.
Kokouksessa: Syvimmässä alennustilassa vietettyjen vuosien jälkeen joku kurottautui minua kohti - Jeesus, laupias Vapahtaja, joka kuoli minun sisjastani. Ensimmäistä kertaa elämässäni tunsin itseni likaiseksi ja syvästi häpesin elämäntapaani.

.... Aamuyöllä heräsin kauhean pelon vallassa. ...kuulin nämä sanat:
"Älä ole missään tekemisissä Neilin (babtistipastori) kanssa. Minä olen Epäilys ja Epäusko."
"Minä en tule ulos" Sitten monta ääntä huusi yhtä aikaa... Se kuullosti mahtavalta kuorolta, jonka karmea ääni voimistui ja voimistui. Hikoilin, lakanani olivat likomärät ja riivaajat runtelivat ruumistani.
Kuulin taas äänen sanovan: "Minä olen Himo. Olen saastainen henki. Minä en lähde. Olen ollut täällä vuosikausia,"
"Olen Valheet".... "Ja minä olen Noituus" ..."Minä olen Ylpeys...."
Riivaajat puhuivat yksi toisensa perästä- Luulin tulevani hulluksi. En ollut hullu, mutta tiesin. että jollei riivaajia ajettaisi ulos, tulisin täysin hulluksi,
Ihmettelin, missä Jeesus oli, missä valo oli. En vonut nähdä lainkaan valoa Helvetin pimeys oli laskeutunut ylleni.
... Vasta muutamien päivien kuluttua pastori Neil tuli tapaamaan minua. Hänellä' oli paljon työtä babtistipastorina. Nuo muutamat päivät olivat pitkiä kuin vuodet. Kävin vanhoissa kantapaikoissa - kapakoissa, elokuvateattereissa, noitien kokouksissa - mutta minusta tuntui, että riivaajat
ajoivat minua näihin paikkoihin, Olin tosiaan niiden hallinnassa.