Myytti vapaista mustalaisista ja mustalaisista yleensä on harha josta olis jo kaikkien edum mukaista päästävä eroon. Ymmärrän, että tuon myytin luojana ovat olleet muut kuin mustalaiset itse, sillä mustalaisien elämä on ollut, ja suurelta ositan on edelleen melko proosalista ja tylsää.
Venäläinen kirjailija Maxin Gorki niin kuin monet mutkin taiteiden tekijät ovat osaltaan syyliä tähän harhaiseen teatteriin.
Myyttisyys ja salatuksi julistettu ekosotia on kiehtonut aina erityisesti naisia jotka jo lajilleen ominaisen uteliaisuutensa vuoksi ovat alttiita kaikille oudoiksi kutsutuille vaikutteille.
Maxsin Korki levitti osaltaan tätä myyntiä kertomuksellaan ’Mustalais- Leiri.
Korgi kuvasi nuo tapahtumat sellaisena kuin hän ne sisäisesti tahtoi nähdä, jäsenteli todellisuutta mielensä ja päämääränsä mukaa. Niinhän kirjailuiden on tehtäväkin.
Myytitön todellisuus, ilman ihmisen ainaisia unelmia ja harhoja, on kuitenkin aivan toisenlainen. Onhan avoimen taivaan alle reiriytyneitä ollut ja on vieläkin, tosin niitä on kutsuttu ja kutsutaan edelleen romani slummeiksi. Ei muinais- aikojen mustalaisleirit asuntoalueet ole olleet sen enempään ylevimpiä, taikka romanttisempia kuin ne ovat meidän päivinämme. Yhtä lailla siellä on alastomia lapsia leikkimässä kuralammikoissa, huutoa ja parkua ja voivotusta. Kyykkiviä miehin huokailemassa ’Tulis nyt se ostamaan tuon hevosen*, (auton)’,
Todellisuus on siis aivan toista kuin myyttiset harhat, jotka tavallaan ovat kironneet ja lukinneet tämän väen ulkopuolisien tekemien myytien ikuisiksi vangeiksi.
Se on se joka on tehokkaasti jarruttanut älyllisen kapasiteetin kasvua ja tuo sama myytti on myös asettanut mustalaisille pysyvän kahleen ja kastimerkin sen modernissa muodossa.
Venäläinen kirjailija Maxin Gorki niin kuin monet mutkin taiteiden tekijät ovat osaltaan syyliä tähän harhaiseen teatteriin.
Myyttisyys ja salatuksi julistettu ekosotia on kiehtonut aina erityisesti naisia jotka jo lajilleen ominaisen uteliaisuutensa vuoksi ovat alttiita kaikille oudoiksi kutsutuille vaikutteille.
Maxsin Korki levitti osaltaan tätä myyntiä kertomuksellaan ’Mustalais- Leiri.
Korgi kuvasi nuo tapahtumat sellaisena kuin hän ne sisäisesti tahtoi nähdä, jäsenteli todellisuutta mielensä ja päämääränsä mukaa. Niinhän kirjailuiden on tehtäväkin.
Myytitön todellisuus, ilman ihmisen ainaisia unelmia ja harhoja, on kuitenkin aivan toisenlainen. Onhan avoimen taivaan alle reiriytyneitä ollut ja on vieläkin, tosin niitä on kutsuttu ja kutsutaan edelleen romani slummeiksi. Ei muinais- aikojen mustalaisleirit asuntoalueet ole olleet sen enempään ylevimpiä, taikka romanttisempia kuin ne ovat meidän päivinämme. Yhtä lailla siellä on alastomia lapsia leikkimässä kuralammikoissa, huutoa ja parkua ja voivotusta. Kyykkiviä miehin huokailemassa ’Tulis nyt se ostamaan tuon hevosen*, (auton)’,
Todellisuus on siis aivan toista kuin myyttiset harhat, jotka tavallaan ovat kironneet ja lukinneet tämän väen ulkopuolisien tekemien myytien ikuisiksi vangeiksi.
Se on se joka on tehokkaasti jarruttanut älyllisen kapasiteetin kasvua ja tuo sama myytti on myös asettanut mustalaisille pysyvän kahleen ja kastimerkin sen modernissa muodossa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
hätäile. Joulun ilosanoma on julistettu-Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen..hurraa ylistys Jumalalle.
Elokuva pitää ottaa taiteena maisemat, naiset ym. Todellisuutta se ei ole mutta, ennen en tajunut että, kun romanit muutti/muuttaa paikkaa, osa huolista jää sinne vanhaan paikkaan. Näin tekee romanit vieläkin. Kun tapahtuu kuolema tai joku muu vakava asia, niin muutetaan, toiselle paikalle asumaan. Se selvisi vasta, kun mietin, tätä elokuvaa. Olin aina hämilläni kun jotain sattui, niin heti pitää muuttaa mutta, nyt ymmärrän sen.
Kirjoituksesi on oikea mutta, tämä on sitä taidetta. Tunnen yhden niistä näyttelijöistä, joka asuu Ruotsissa. En tiedä elääkö rouva Demeter, elossa enään mutta, oli kiinnostava puhua, elokuvan teosta, hänen kanssa.
Hyvää huomenta!