Eli millainen ero on fullfarmella ja cropilla, kun jätetään laskuista pois isoarvot ja obiskojen kinovastaavuudet.
Kuinka paljon ff on parempi kuvanlaadullisesti. Onko ero huomattava, vai onko ero vain iso-arvon kanssa ja kinovastaavuuksien. Tätä on kyselty jonkin verran muilla palstoilla...?
Kuinka paljon ff on parempi kuvanlaadullisesti. Onko ero huomattava, vai onko ero vain iso-arvon kanssa ja kinovastaavuuksien. Tätä on kyselty jonkin verran muilla palstoilla...?
Vastaukset 58
Vanhimmat
tavoite on Vuoden luontokuvakilpailun voitto, croppikennoisten parhaat käyvät aivan hyvin.
Jos olet ammattilainen ja sinun pitää vedostaa seinän kokoisia julisteita, niin sitten se FullFrame alkaa olla parempi.
Kroppikenno käy ammattilaisille aivan hyvin eikä FF tee kuvasta mitenkään itseisarvoisesti parempaa tai mahdollista vedostusta suurempaan kokoon. Ammattilaiset käyttävät mm. 7D:tä urheilukuvaukseen juuri sen takia, ettei tarvitse käyttää jumalattoman pitkiä ja raskaita telejä.
Oleellinen ero kropin ja FF:n välillä on syvyysterävyydessä, joka on FF:lla noin 1,5 aukkoa kapeampi. Jos vaikkapa kuvaa 50mm f/1.4:llä, pitäisi kroppirunkoon olla objektiivi 30mm f/0.9 yhtä kapean syvyysterävyyden saavuttamiseksi. Joskus tästä on hyötyä (potretit ym.) ja joskus haittaa (esim. maisemat).
kuvatessa syvyysterävyyskin on sama kennon koosta riippumatta.
Eli kennin koolla ei ole vaikutusta syvyysterävyysalueeseen.
" Mutta HUOM samalla polttovälillä kuvatessa syvyysterävyyskin on sama kennon koosta riippumatta.
Eli kennin koolla ei ole vaikutusta syvyysterävyysalueeseen."
...outoa! Siinä tapauksessa varmaankin pystyt selittämään miksi tuossa syväterävyyslaskimessa pitää valita tuo kameramallikin,
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
jos kerta kennon koko ei vaikuta syväterävyysalueeseen?
... mutta yksittäisen kuvapisteen koko mikrometreinä vaikuttaa siihen mikä _näyttää_ syväterävältä.
Syväterävyyslaskelmissa terävyysalue määritellään sellaiseksi, ettei valitulla polttovälin, aukon ja kuvausetäisyyden yhdistelmällä epäterävyysympyrä (CoC) ylitä tiettyä kennon tai filmin mitan osaa.
Epäterävyysympyrällä tarkoitetaan ideaalisen pisteen kuvautumista ympyräksi silloin , kun tarkennus ei ole ihan kohdallaan. Tämä suhdeluku ei riipu kennon koosta eikä pikseleiden koosta. Kinokoolla CoC=30 mikrometriä ja kaikilla tästä poikkeavilla kennodimensioilla tuo 30 mikrometriä jaettuna ns. croppikertoimella.
Pikselimäärällä ei periaatteessa ole mitään tekemistä syväterävyysalueen määrittelyssä. Totta kuitenkin on, ettei kovin pienellä pikselimäärällä näy juurikaan yksityiskohtia eikä kuva ylipäätään vaikuta terävältä.
Samalla kuvakulmalla eri kokoisilla kennoilla tulee sama terävyysalue, kun aukon absoluuttinen koko on sama. Ts. pienempikennoisella kameralla samalla kuvakulmalla ja samalla aukkoluvulla kuvattaessa tulee laajempi terävyysalue.
Samaa kohdetta, samalta etäisyydeltä ja samaa kuvakulmaa kuvattaessa käytetään eri koon kennoilla eri polttovälejä.
Kuten jo mainittiin, jos kuvaat 5 metrin etäisyydellä olevan kohteen täyskennolla 50 mm:n objektiivilla f/1.4:llä ja haluat samanlaisen kuvan 1,6 kertaa pienemmällä kennolla, pitää luonnollisesti käyttää eri objektiivia. Tällöin vastaavan kuvan antaisi n. 30 mm f/0.9 – mutta valitettavasti tällaista ei löydy kuin teollisuusobjektiiveista.
"Kennon koko ei vaikuta mutta yksittäisen kuvapisteen koko mikrometreinä vaikuttaa siihen mikä näyttää syväterävältä."
...sitten on se, että kun tuolla laskimella laskee syväterävyysalueen Canon EOS 300D ja 500D malleille, niin se on kuitenkin aivan sama, vaikka tuossa 300D:ssä on vain 6.3 MPi:ä ja tuossa uusimmassa 500D:ssä jopa 15.1 MPi:iä.
1) kuvaa ei kropata
2) kuva tulostetaan n. 20x25cm-formaattiin (tai halkaisijalta vastaavaan)
3) kuvaa katsotaan n. 25 cm päästä
Miten usein nuo kolme ehtoa todellisuudessa täyttyvät? Omassa järkkärissäni kuvapisteen koko on 6.4 mikrometriä. Pidän kuvaa pahasti epätarkkana, jos pienin havaittava detalji on halkaisijaltaan 5 pikselin ympyrän kokoluokkaa!
10-15 mikrometriä olisi nykytekniikalla järjellisempi arvo kinokoolle.
Nämähän ovat tietysti sopimuskysymyksiä nämä erilaiset kertoimet.
Jos objektiivi piirtää hyvin ja on oikein tarkennettu, kuvautuu terävä piste pisteeksi ja kai jonkinlaisen rajan tuon pisteen koolle asettaa kennon pikselin koko tai filmillä raekoko tai vastaava.
Jos piste on tarkennustasoa kauempana tai lähempänä, piirtyy se ympyräksi ja sitä suuremmaksi mitä kauempana tarkennustasosta ollaan.
Perinteisesti on määritelty terävyysalue sellaiseksi, että sen rajalla epäterävyysympyrä on 1/1730 kuvan läpimitasta. Kinokoossa tuo läpimitta on n. 43 mm, jolloin CoC olisi tuolla Zeissin kaavalla laskettuna 25 mikrometriä. Yleisesti käytetään kinokoolle kuitenkin arvoa 30 mikrometriä.
Terävyysalueen laskenta ei siis ota mitään kantaa siihen kuinka tarkka kuva muuten on eli filmin hienorakeisuudella tai pikselin koolla ei ole mitään merkitystä. Merkitystä on ainoastaan sillä kuinka suuri epäterävyysympyrän halkaisija on suhteessa kuvan kokoon. Objektiivin piirron terävyysaluetta arvioitaessa pitää tarkastella koko kuva-alaa.
Tietysti tässä kuvan koolla tarkoitetaan esitettävän kuvan kokoa ja suhteellinen luku on sama kuvakoosta riippumatta, sillä erikokoisia kuvia katsotaankin eri etäisyyksiltä.
Jos kuvassasi pienimpien detaljien pitäisi olla vaikka pikselin kokoisia ja ne kuitenkin kuvautuvat 5 pikselin kokoisiksi, olet ilmeisesti tarkentanut väärin tai objektiivi ei pysty tarkempaan piirtoon.
Koko tämä keskusteluhan käsittelee terävyysalueen reunoja eli suurinta epäterävyyttä mikä jotenkin vielä mielletään kuuluvan terävyysalueeseen. Sen ulkopuolella selvästi olevat ovat epäterävää sumua eli kai sitä bokehia ja takennustasossa detaljit ovat niin teräviä kuin mihin kennosi ja objektiivisi pystyvät.
Olen muuten sitä mieltä, että esittämäsi luvut ovat aika passeleita terävyysalueen määrityksissä.
Pitää kuitenkin muistaa, että jos kuvassa esitettävien yksityiskohtien koko on suunnilleen pikselin kokoinen, niin aika epämääräinen on ko. yksityiskohdan esitys jo pelkästään käytetyn Bayer-interpoloinnin takia. Pikselin väri esimerkiksi voi olla mitä tahansa.
Jos kuitenkin kuvan pienin yksityiskohta on pikselin kokoinen, niin 5-6 pikselin kokoiseksi piirtyneenä se näyttää hieman pehmeältä eli ollaan siellä terävyysalueen reunalla niinkuin pitikin.
Mielestäni ei ole syytä tiukentaa terävyysalueen määrittelyä, sillä kuvan terävyysalueen visuaalinen vaikutelma ei periaatteessa riipu käytetystä tekniikasta (kenno/filmi).
Ota kuva samalla objektiivilla kinokokoisessa ja kroppikennoisessa. Kerro sitten mikä ero on terävyysalueissa.
"miksi tuossa syväterävyyslaskimessa pitää valita tuo kameramallikin,"
Kameramallinkaan valinnalla ei ole mitään tekemistä syväterävyyden kanssa — se riippuu vain ja ainoastaan objektiivista ja käytetystä aukkoarvosta. Syväterävyysalue ei siis ole kameran vaan objektiivin ominaisuus.
Objektiivin terävyysalue ei muutu vaikka se ei ole edes kameraan kiinnitettynä.
Vrt kiikari t. kaukoputki niissäkin terävyysalue on ihan sama riippumatta siitä onko kuvaa katsomassa iso tai pieni silmä.
kuvan koosta joka tietenkin on isommalla kennolla isompi.
Jos kuvaat samalla objektiivilla, samalta etäisyydeltä ja rajaat isompikennoisen saman kokoiseksi kuin pienemmällä kennolla kuvattu niin kuvatkin ovat vertailukelpoisia.
Tästä nyt enää puuttuu, että joku alkaa väittää, että syväterävyys riippuu filmin koosta ja herkkyydestä.
Ei kai sitä nyt ole vaikea käsittää, että syväterävyysalue on objektiivin ominaisuus, joka ei riipu siitä mitä on objektiivin takana (kinofilmi,laakafilmi, iso kenno, pieni kenno …), vai onko mitään.
Mutta jos oikeasti valokuvaat etkä vain keräile objektiiveja ja kameroita, saatat tietää, että kroppikennolla ja täydellä kennolla käytetään tiettyä tilannetta varten eri optiikoita.
Vaikka 50mm tuottaa kennosta riippumatta saman terävyysalueen, ei vertailussa ole mitään järkeä, koska toisella kennolla objektiivin kuvakulma on 40° ja toisella 60°.
"Eli millainen ero on fullfarmella ja cropilla, kun jätetään laskuista pois isoarvot ja obiskojen kinovastaavuudet … onko ero vain iso-arvon kanssa …"
—jos kinovastaavuudet yms. jätetään pois niin eikö ainoa oleellinen ero FF:n ja kropin välillä ole se, että kroppi rajaa objektiivin kuvasta pienemmän alueen ja siksi kroppikennoisissa voi käyttää MYÖS sellaisia objektiiveja joissa on alle 50 mm:n kuvaympyrä.
Kaikki muut FF:n ja kroppikennon erot johtuvat kennon laadusta, ei koosta.
Esim kroppikennoon voidaan rakentaa sama pikselimäärä kuin FF:n, mutta kuvanlaatu kärsii (ja kohina lisääntyy) pienempien pikselien takia.
"Ota kuva samalla objektiivilla kinokokoisessa ja kroppikennoisessa. Kerro sitten mikä ero on terävyysalueissa."
...kunhan sen laskee. Esim. Sony A700 ja 50mm:n polttovälin objektiivi aukolla f/1.4 antaa 5 metrin päässä olevassa kohteessa syväterävyysalueeksi tuollaiset 56 cm heti 4,73 metrin etäisyydeltä. Vastaavasti Sony A850 ja 50mm:n polttovälin objektiivi aukolla f/1.4 antaa 5 metrin päässä olevassa kohteessa syväterävyysalueeksi tuollaiset 85 cm heti 4,61 metrin etäisyydeltä. Tuollainen 61 mm:n objektiivi kinokennoisessa aukolla f/1.4 antaisi kylläkin saman syväterävyysalueen kuin mitä tuolla Sony A700:lla saa vastaavasti.
Syväterävyys ei oikeastaan ole objektiivin ominaisuus, mutta piirron yleinen terävyys on.
Jos ei objektiivi piirrä ollenkaan tarkasti, ei ole kovin mielekästä puhua syväterävyydestäkään.
Sellaisessa tapauksessa ideaalinen piste kuvautuu epäteräväksi jo tarkassa fokuksessa ja epäterävyysympyrän koko edelleen kasvaa, kun tarkennusetäisyys on väärä.
Kaiken merkkiset objektiivit noudattavat optiikan lakeja ja ideaalisesti teräväksi pisteeksi
tarkoitettu piirto leviää epäterävyysympyräksi, kun tarkennus ei ole ihan kohdallaan.
Terävyysalueella tarkoitetaan sitä kuvausetäisyysväliä, jolta kuvautuvat terävät pisteet eivät leviä valmiissa kuvassa tiettyä sovittua mittaa suuremmiksi. Yleisessä käytössä on jo kauan sitten sovittu, että epäterävyysympyrä, jonka halkaisija on korkeintaan 1/1730 kuvan lävistäjästä katsotaan vielä kuuluvaksi terävyysalueeseen. Muitakin kertoimia on, mutta suuruusluokka on suunnilleen tuo.
Epäterävyysympyrä riippuu kuvausetäisyyden ja tarkennusetäisyyden poikkeamasta, objektiivin polttovälistä ja aukosta. Kuvakoolla taas tarkoitetaan sitä aluetta, joka objektiivin piirtämästä alueesta rajataan kuvaksi. Näin ollen kuvakoko tai käytännössä kenno- tai filmikoko on merkittävä muuttuja arvioitaessa syväterävyysaluetta.
Erilaisten kameroiden ja niillä kuvattujen kuvien terävyysalueiden vertailemiset eivät ole mielekkäitä muussa kuin siinä tapauksessa, että kuvakulma ja kuvausetäisyys on säädetty samoiksi ja tietysti kuvien rajaus. Objektiivien polttovälien suhde siis pitää vertailutapauksissa olla sama kuin ns. croppikertoimien suhde.
Eri polttoväliset objektiivit piirtävät yhtä suuret terävyysalueet samoilla kuvakulmilla kuvattaessa, kun aukkojen absoluuttiset suuruudet ovat samoja. Vertailukelpoisia ovat esim. seuraavat tapaukset:
a) kinokokoinen kenno, 100mm polttoväli, aukko F/2, aukon "koko" 50mm
b) croppikerroin 2, 50mm polttoväli, aukko F/1, aukon "koko" 50mm
Pienikennoisilla kameroille ei käytännössä löydy niin valovoimaisia objektiiveja, että terävyysaluetta voitaisiin täysin hallita ja hallinta tässä tarkoittaa esim. sitä, että terävyysalueen voi halutessaan säätää erittäin kapeaksi. Pienillä aukoilla taas diffraktion vaara on merkittävämpi pienikennoisilla.
7D tarkentaa liikkuvaan paljon paremmin kuin 5Dmk2, on sääsuojattu ja maksaa vähemmän.
Toisekseen jos pitkää teleä tarvitaan, ammattilainen
a) napsii horppaa ja käy salilla ja kuvaa käsivaralta vaikka Sigman 200-500mm:llä
http://i.gizmodo.com/5217989/the-photographer-king-needs-no-tripod
b) ottaa firmalta tukevan jalustan messiin ja lähtee areenan laidalle kuvaamaan seiväshyppääjien perseitä
Semmoinen on minun näkemykseni asiasta.
Jos kuvia tutkitaan pieneltä näytöltä "kymppikokoisena", eroa ei huomaa edes kovinkaan ammattilainen. Erot tulee esille vasta isoissa tulosteissa tai kun joudutaan kuvaamaan liikkuvaa kohdetta hämärässä, joilloin herkkyyden nosto ei puske kohinaa kuviin niin paljon kuin pikkukennoiset. Keskiverto auringonlasku/lokki-kuvaajalle ei kinokenno tuo mitään etua.
on auringonlaskuissa ja lokeissa?
Vai onko sinulla ns. asennevamma?
Mopoikä on kiva vaihe elämässä mutta jossain vaiheessa siitä on luovuttava.
Sinulla on siis se asennevamma, kuten epäilinkin.
Koeta kestää.
Kivutonta loppuvuotta...
Mopoiluvaihe on hetken syrjässä totisemman torvensoittamisen takia, mutta se tulee takaisin ajan myötä. Odottele hetki rauhassa ja täräytä sitten Tunturillasi järvenrantaan ikuistamaan lokkeja auringonlaskussa Ektachromelle!
Katso tuosta mallia ja kuuntele vaikkapa "kahden mopon loukussa"-biisiä
http://www.halavatunpapat.com/etusivu.html
minäkin kohta 70 olen alkanut havitella mopon ostoa, nuo moposkootterit näyttävät niin käteviltä.
Missäs iässä siitä pitäisi luopua jotta tiedän ostaa ennen?
Olen ajanut mopolla edellisen kerran 1974 (?) eikä minulla ole minkäänlaista ajokorttia. Olen ihan aikusten oikeasti miettinyt mopoauton ostamista, jotta voisin kuljetella valokuvausvälineitä autiolla maaseudulla. Tarvitseeko minun hankkia minkäänlaista korttia?
...koska olet syntynyt ennen vuotta 1985.
Jos tuon olisin tiennyt, olisin voinut syntyä vaikka 30 vuotta myöhemmin :-)
"Jos tuon olisin tiennyt, olisin voinut syntyä vaikka 30 vuotta myöhemmin :-)"
...olisit syntynyt vaikkapa 40 vuotta myöhemmin, niin sinulla olisi varmaankin jo nuo Hasselit, Phase One:t plus muut vermeet niinkuin monilla sen ikäisillä täällä kirjoittelevilla tuppaa jo olemaan. :-)
Eikä sinulla ole rahaa ajaa taksilla kuvauspaikoille? Eikö edes kunnanvirastossa ojenneta sinulle taksiseteleitä jotta olisi varaa liikkua? Tilataksiin sopii mainiosti suurempikin kuvausryhmä muttei paljonkaan kameravälineitä..siihen on tyydyttävä mitä on ylempää käsin annettu AAMEN.
Harrastajan kannattaa koota setti lähinnä kuvauskohteen mukaan. Jos tarvitsee pitkiä teleobjektiiveja, on croppi halvempi ratkaisu. Jos taas laajakulmia, niin todennäköisesti setti kinokoon kennolla tulee edullisemmaksi.
Siinä mielessä nimimerrki "sellaiselle jonka" on oikeassa, että luontokuva kilpailuun osallistuja tarvinnee juuri telepään objektiiveja, jolloin croppi on parempi valinta. Sen sijaan olen eri mieltä nimimerkin "isogee." kanssa. Maisemakuvaajalle täyskennoinen (mikä sellainen sitten lienee onkaan) on parempi vaihtoehto.
Nyt näyttää siltä, että sekä studio että maastokäyttöön olisi lähiaikoina tulossa suurempia kennoja kuin kinari. Kinokokoisen kennon rajat on ilmeisesti saavutettu? On halvempaa suurentaa kennoa kuin parantaa optiikan tasoa.
http://en.leica-camera.com/photography/s_system/
Kroppi-rungoille alkaa olla jo aika hyvin laajakulmaakin tarjolla -- ja hintakin jää selkeästi alle FF:n Verkkokauppa.com:n hinnoilla:
Canon 7D EF-S 10-22: 1500 850 = 2350 EUR
Canon 5D Mk II EF 17-40: 2200 732 = 2932 EUR
Eikä siihen paikallaan pysyvään maisemaan 7D:tä tarvii, 40D (1120 EUR kittinä) toimii mainiosti. Hintaerolla saa jo jalustaa, pyöröpolarisaatiosuodinta ja lennot kivalle kuvauspaikalle.
Ero tulee tosiaan siitä kuten aikaisemmat kirjoittajat todeneet eli tarviiko seinään kokoista tulostetta. Ja kropilla ei tuon 10 mm (16 mm FF vastaaavuus) alle pääse, eli jos halutaan absoluutisen maksimaalinen laajakulma niin menee FF rungoksi ja varsin hintaviin objektiiveihin, esim Canon EF 14L 2400 EUR...
Käytätkö oikeasti laajispäässä zoomia?
Ja silti ei tarvitse iltaisin itkeä itseään uneen.. :-)
Canonilta ensimmäinen järkevän hintainen kiinteä laajakulma taitaa olla EF 20 f/2.8, joka ei ole enää kovin laajakulma kroppi-rungossa. Eli zoomeilla menee ainakin Canon kroppi-kuvaajat.
7D:llä ja 1D:llä saa aivan yhtä hyvin seinän kokoisia julisteita kuin täyskennoilla.
Ja laajiksetkaan eivät ole ongelma kropilla. Sigmalla on 8mm ja 4.5mm fisut, joista jälkimmäinen kuvaa 180°, joten siitä et enää laajemmaksi pääse.
kinokokoista kennoa
"eli jos halutaan absoluutisen maksimaalinen laajakulma niin menee FF rungoksi"
—osaat varmaan kertoa miksi "FF"-kokoa isommilla (S2 ja isommat) ei saa absoluuttisen maksimaalista laajakulmaa.
En yleensä lähde näihin, mutta jos saivartelemaan aletaan niin alkuperäinen kysymys oli:
"Eli millainen ero on fullfarmella ja cropilla"
Kirjoitusvirheestä huolimatta tästä voidaan päätellä, että konteksti on nimenomaan fullframe ja crop-kennoisten kameroiden ero.
No toki tässäkin sekä vastauksessani on useita epäkohtia:
1) Mikä on fullframe? Tyypillisesti se ymmärretään 35 mm filmiruudun kokoiseksi kennoksi, mutta voihan se olla 6x4 tai vaikka A4
2) Mikä on absoluuttisen maksimaalinen laajakulma, onko se 360 astetta? Siihen tuskin pääsee Verkkokauppa.com:sta saatavilla vermeillä, tarvitaan jotakin erikoisempaa
3) Runko ei tee laajakulmaa, vaan objektiivi. Kyse on siis siitä, että tarvitaan riittävän lyhyellä polttovälillä oleva objektiivi
Rauhaa, veli hyvä...
P.S. Tällä palstalla kirjoittavista kenelläkään ei ole S2:sta tai isompaa
Sitä ei kannata kenenkään vakavasti valokuvausta harrastavan edes harkita fullframen kanssa.
Reunat on paskaa suttua.
Olympus sijalla 64. kertonee jotain kennon koon merkityksestä.
http://www.dxomark.com/index.php/eng/DxOMark-Sensor/Camera-rankings
on Nikon D 90
Muita kannattaa verrata siihen.
Liennee voittajat aika vähissä
Pentax on aivan yhtä hyvä ja paljon halvempi kuin D90: ISO ominaisuudet huippua ja kuvanlaatu ( dpreview testi etc ) ja kuvausnopeus 4,7 k/s sekä paristojen kesto todella hyvä.
esim lehtitalot eivät käytä Kx:ä.
Siksipä kannattaakin Kx:ää ja muita verrata DxOMarkissa D90:n
.... ff:n cropin ero on ainoastaan siinä, että ff käyttää piirtoympyrän laitoja myöten tehokkaammin hyväkseen, kun croppi jättää laidoille enemmän tyhjää. Mitä kuvanlaatuun tulee, niin se riippuu täysin fullframen koosta. Esim 4/3 systeemissä ei taida olla muita kuin fullframeja, mutta kinareissa ja keskareissa on myös croppeja. Yleensä ff-tarjoaa enemmän resoluutiota ei siinä oikein muuta eroa taida olla niin ja ne on kalliimpia.
Siitähän on vain etua, että kroppikenno ei käytä objektiivin piirtoympyrän reunoja, koska ne ovat aina selvästi heikompia kuin keskialue.
FF:lle on oikeasti vaikea löytää reunasta reunaan hyvin piirtäviä objektiiveja. Monet kakkulat lisäksi vinjetoivat aivan holtittomasti, luokkaa enemmän kuin kaksi aukkoa.
Kropilla ei ole tällaisia ongelmia.
Onneksi Canonilla on EF 24mm/2.8, joka piirtää nurkasta nurkkaan terävää kuvaa, ja flareherkkyys eliminoituu lähes kokonaan pyöröpolan avulla. Paras ei-L laajisprime joka on vastaan tullut.
Croppikennolle pitäisi käyttää 15mm kakkulaa, jotta saisi yhtä laajan kuvakulman. Minulle 24mm on enemmän kuin tarpeeksi leveä. jos leveämpää haluan niin teen panoraaman 24mm:llä otetuista kuvista.
"Eli millainen ero on fullfarmella ja cropilla, kun jätetään laskuista pois isoarvot ja obiskojen kinovastaavuudet.
Kuinka paljon ff on parempi kuvanlaadullisesti. "
No nyt kun otit pois kaksi oleellisinta eroa, niin voikin vastata, et eipä juuri paljon mitään eroa.
Ainoaksi kuvanlaadulliseksi eroksi redusoituu pikselitiheys, joka on yleisesti ottaen FF-koossa pikkusen pienempi, kun cropissa, josta seuraa et kohina on paremmin hallussa FF-koossa, mutta siihen se sitten alkaa jäämäänkin, se ero.
Tokikin jos haluaa paljon pikseleitä, vaikkapa yli 20mpx, niin tällöin pikselitiehys alkaa FF-koossa lähestyä 12mpx croppikeinnoista, joten kohinallakaan ei ole tässä kohtaa mainittavaa etua, mutta saa tokikin enemmän pikseleitä.
Eli vastaisin että crop - FF -kisa käydään sen valinnan äärellä, että arvostaako pikseleiden määrää/kohinan vähyyttä, versus hintapolitiikka.
Jos haluaa paljon pikseleitä kohtuullisella kohinalla, niin FF
Jos haluaa tavallisen määrän pikseleitä vähäisellä kohinalla niin FF
Tämä FF-valinta toki sitten maksaa.
"Tokikin jos haluaa paljon pikseleitä, vaikkapa yli 20mpx, niin tällöin pikselitiehys alkaa FF-koossa lähestyä 12mpx croppikeinnoista, joten kohinallakaan ei ole tässä kohtaa mainittavaa etua, mutta saa tokikin enemmän pikseleitä."
Tarkoitat 27-30 Mpix lähestyy APS-C 12 Mpix? 20 Mpix kino on vasta lähelle 8 Mpix kroppia vastaava tiheydeltään. Fullframe/kroppi pinta-alan suhde on 2,56 (Canon) ja 2,25-2,30 (Nikon muut APS-C).
ja vähäisen kohinan ero ja mihin suuntaan?
Eli onko vähäinen enemmän vai vähemmän kuin kohtuullinen?
"Jos haluaa paljon pikseleitä kohtuullisella kohinalla, niin FF
Jos haluaa tavallisen määrän pikseleitä vähäisellä kohinalla niin FF"
on kyllä menny persseelleen Sony A55:n julkistuksen jälkeen. Pienimmät kohinat tuonne ISO-6400:n asti löytyy Sony A55:sta ja dynamiikassa sen peittoaa tuohon samaan ISO-arvoon nähden ainoastaan Nikon D3s, että sillei. Pikseleitä tuossa Sony A55:ssa on riittävästi eli 16 MPi. Siihen kun lisäät vieä parhaan videon noin kokonaisuutena, niin jää odottelemaan vaan magnesiumvalurunkoa.
akkua sekä pystykuvauskahvaa.
Odotat siis Nikon D7000 mallia mikä tulee markkinoille loka-marraskuussa Suomessa..apinoittenhuhu toimiston puheitten kukaan siinä on sama kuvakenno kun SONY A-55 kamerassa eri peili vaan. Ja prosessori..sen takana
tuossa odotellaan ihan selvästi Pentax K-5:ttä. Siinäkin on tuo Sonyn uusi kenno ja lisäksi paras sääsuojaus.
Suurin ? onkin tässä se et isomman kuvakennon valmistaminen on niin paljon kalliimpaa hommaa et moni joutuu tyytyy snadimpaan pelkästään hinta syystä siis kustannuksen vuoksi.
Jos olet lainkaan perillä kameran runkojen sekä objektiivien hinta eroista? Täyskennosta kutsutaankin puhekielessä "ammattilaismalliksi" ja se on hinnoteltu ja tehty sen mukaiseksi, ainoastaan Nikon D300s pienempi kennoista saa sanoa ammattilaiskameraksi..Canon 7D on suunnattu puoliammattilaisille ja
harrastelijoille..
Käytännössä monelle luonto/urheilu kuvaamista harrastavalle on merkitystä jos -300mm Zoom on 1,5kertainen eli
450mm croppirungossa eikä tartte ostaa oikeaa 400millistä joka painaa ja on kallis sekä hankala käytettävä/ metsään vietävä..siksi Jussi Murtomieskin käyttää Nikon D-300s runkoa sekä telejatketta..
Eli C-kennoisessa on jopa järkeä joissain käyttötarkoituksissa joka ei äkisti siistille sisätilakuvaajalle valkene..
Croppikennolla alkaa ISO 800 olla maksimi, fullframella pystyy laittamaan 3200 ja kuva saattaa olla jopa siistimpää. Siis jos puhutaan näistä viimevuoden malleista esim. 5DMk2 ja 7D.
Epäilemättä joku äsken julkistettu Pentax K-5 menee jo aika lähelle Canon 5Dmk2 tonttia hämäräkuvauksessa tai jopa ohittaa sen laadullisesti.
Kennon erottelukykykin on fullframella parempi, eli samalla lasilla saat enemmän yksityiskohtia näkyviin, olettaen että syväterävyyttä on riittävästi. Fullframella on huomattavasti kapeampi syväterävyysalue samalla aukolla.
Jos Canonilla olisi olemassa kohtuuhintainen (siis alle 4500e ja fullframe, ei APS-H) runko, joka tarkentaa kuten 7D niin sen ostaisin, koska repullinen Canonin optiikkaa on kertynyt vuosien varrella ja merkin vaihto tulee kalliiksi.
Toisaalta voisin tuon 7D:n rinnnalle ostaa lokakuun ja kurakelien kameraksi Pentax K-5:n tai sitten odottelen 7Dmk2/5Dmk3 julkaisua.
APS-C mallit, Sony SLT-A55, Sony DSLR-A580, Nikon D7000 ja Pentax K-5 todella saavuttavat sen kohinatason mitä nuo Sony SLT-A55:n mittaukset antavat odottaa, ei kinokenno enää ole paras hämäräkuvausvaihtoehto. Ero tällä kertaa APS-C:n hyväksi Nikon D3s:ää vastaan on samaa luokkaa ISO-12800:lla kuin ero oli ennen Nikon D3s:n hyväksi vaikkapa Canon 7D:tä tai Sony Nex-5:sta vastaan ja nuo muut kinokennot jäävät vielä paljon tuostakin jälkeen. Itse en ole kyllä vielä päässyt todistamaan tuota eroa vaikka imaging-resource.com:illa on saatavilla Sony A55:n RAW-otoksia ladattaviksi, kun pitäisi olla päivitetty RAW-konvertteri tuota Jpeg-muunnosta tekemään.
Eksyin tänne palstalle enkä ymmärrä paljoakaan mitä täällä puhutaan.
Mitä vittua tää höpötys oikein on, croppikertoimia, imaging-resourcea, epäterävyysympyröitä, mikrometrejä ja kennodimensioita kyllä vilisee mutta en ole nähnyt yhtään kuvaa.
Siis valokuvaa, niinkuin olisi tarkoitus ottaa valokuva kun on kamera kädessä.
Itse kuvaan ammatikseni joten en varmaan kuulu tänne...
juuri kukaan mitään kuvaa, tarkoitus on vaan vertailla eri kameroitten kuvanlaatua keskenään.
olla ihan väärällä palstalla, tuo valokuvauskeskustelu löytyy paremminkin tuolta "Luontokuvaus", "Kuvankäsittely" ja "Yleistä valokuvauksesta" palstoilta, täällä v....illaan puhutaan muuten vaan p...skaa.
Sorry, menin siis vähän asioiden edelle...
Eihän siinä mitään, sehän on ihan hyvä homma, kennodimensiothan ovat erinomainen puheenaihe kun rouvan kanssa alkaa kaikki muut aiheet olla jo kaluttu!
Ei kun vaan hyviä epäterävyysympyröitä kullekin säädylle!