sitä että, ÄITI, hoitaa lapset, pesee pyykit, käy kaupassa, tekee ruuat, hoitaa sairaana, vie harrastuksiin, käy vanhempainilloissa, käy töissä, maksaa laskut, ostaa vaatteet,käyttää lääkärissä, ja HOITAAA AIVAN KAIKEN YKSIN.
Sitten vielä 18 v kun loppuu elarit ja lapsilisät, äiti YKSIN MAKSAA OPISKELUT, kirjat, vaatteet, bussliput, ruuat, asumisen ym kaiken!
ISÄ laittaa tilille 130 e kk ja se on sillä selvä? Ja kun lapsi täyttää 18, ei enää sitäkään tehdä.
Meneekö yhteishuoltajuus puoliksi.
Kaiken tämän lisäksi, isä on sankari ja äiti saa haukut, malliin, mitäs teit lapsia!
Sitten vielä 18 v kun loppuu elarit ja lapsilisät, äiti YKSIN MAKSAA OPISKELUT, kirjat, vaatteet, bussliput, ruuat, asumisen ym kaiken!
ISÄ laittaa tilille 130 e kk ja se on sillä selvä? Ja kun lapsi täyttää 18, ei enää sitäkään tehdä.
Meneekö yhteishuoltajuus puoliksi.
Kaiken tämän lisäksi, isä on sankari ja äiti saa haukut, malliin, mitäs teit lapsia!
Vastaukset 41
Vanhimmat
se alkaa jo lapsena. Pidähän huoli omasta puolestasi, että lapsesi ainakin tekevät kotona oman osuutensa kotitöistä. Exmiehen suhteen se tilaisuus on jo menetetty kauan sitten kun exanopion/apen kasvatus meni siinä asiassa pieleen.
teksti!Itsekin aloitin loppu vuodesta ex-mieheni kanssa takkuamisen ja tämä teksti osu ja uppos.Allekirjoitan täysin.
Puoliksi menee sitten, os on vaikka vuoroviikko järjestely huollon suhteen. Jos lapset ovat luonasi enemmän, "joudut" todennäköisesti tekemään enemmän, mutta vastaavasti saat PALJON enemmän. Ei lapsia mitata rahalla ja työn määrällä, lapset ovat siunaus ja tuovat iloa, jos on niitä valmis ollut hankkimaan.
robotti, joka jaksaa ja jaksaa, kun toinen vain laiskottelee ja nauraa partaansa, kun pääsee helpolla.
Mutta ihmeen paljon ne äidit jaksaa kun on pakko, ei olisi monesta miehestä samaan. Kyllä siinä isät alkaisi vonkumaan isänpalkkaa hyvin hätää.
kyllä ihminen jaksaa yllättävän paljon kun on pakko, sen ei ole sukupuolen kanssa mitään tekoa. Sitä en hahmota, missä kohtaa lapset ovat pakko?? Jos toinen nauraa partaansa kun pääsee helpolla, niin eikö se ole hänen häpeänsä, ei taida tietää mistä jää paitsi.
Sivuhuomautuksena, tuskin mitään isänpalkkaa kukaan vonkuisi, kyllä lapset pitää elättämään pystyä, jos niitä on hankkia päättänyt, ei omien lasten hoitoa voi rinnastaa palkkatyöhön. Jos työkseen haluaa joku isä lapsia hoitaa ja siitä palkkaa saada, niin taitaa nykyisellään olla lastentarhoissa miehiäkin töissä.
vammaisen lapsen tuet ja omaishoidontuen, josta nauttii moni vanhempi?
Kuuluuko oman lapsen hoitamisesta saada palkkaa?
No miten selität työttömyyskorvauksen, opintotuen, asumistuen yms? Tämä nyt sattuu olemaan sen verran sosialistinen valtio, että kaikenlaisia tukia on kehitetty tilanteisiin, joissa oletetaan ihmisen oikeasti tukea ja apua tarvitsevan. Ei, oman lapsen hoitamisesta ei kuulu saada palkkaa, mutta kun on tällainen järjestelmä, niin ei se väärin ole sitä nostaa, lisäksi omaishoidon tuki tulee yhteiskunnallekin paljon halvemmaksi, kuin vaikeavammaisen laitoshoito. Ylipäätään kysymyksesi on irrelevantti.
Omien lapsien hoitoa ei voi palkkatyöhön rinnastaa, jotenkin sairas ajatus näin tehdä. Vielä vaikeampi on uskoa, että hankintavaiheessa jokunäin ajattelisi ja miettisi, että kuinka paljon rahaa saa kun lapsen tekee. Voi lapsiparkaa, jos joku noin on ajatellut! Kyllä se lapsen laskeminen työksi valitettavasti alkaa parisuhteen päättyessä ja tällöin asialla ei ole varsinaisesti lapsen kanssa mitään tekoa, lapsihan on sama ennen ja jälkeen eron, vaan päätään nostaa perisuomalainen kateus.
Moni vanhempi varmaan todellakin nauttii tuista vammaiselle lapselleen :( !Onko sinulla aavistustakaan kuinka raskasta on olla vammaisen lapsen vanhempi.?Rahaa kuluu enemmän sillä lapsi tarvitsee erityishoitoa. lääkitystä ja apuvälineitä. Surua, huoli ja voimattomuus seuraavat vammaisen lapsen vanhempaa melko pysyvästi. Siihen sopeutuminen, että lapsi ei opi normaaleita asioita on rankkaa. Lapsi voi olla jatkuvasti 1-7 vuotiaan henkisellä tasolla fyysisistä vammoista puhumattakaan ja tietysti vanhemmat rakastavat yhtä suunnattoman paljon lapsiaan kuin terveidenkin lasten vanhemmat - rakkauteen sisältyy vain usein enemmän tuskaa ja epätoivoa!
Ainakin minun ja etävanhemman kohdalla.
Paitsi että etä maksaa enemmän. Maksaa vapaudestaan,jotta minä voin palkata lapsenvahdin kun olen viikonloppuisin töissä.
Onneksi omat ja entiset appivanhemmat auttavat lapsenhoidossa tarvittaessa!
Eikä asiat loppujen lopuksi niin huonosti ole näinkään :)
osia, mikäli sinulle käy kaikki tuo normaalin arjen ylläpito liian raskaaksi.
Mutta mistäpä sitten valittaisit?
Oikeasti minua henk koht ottaa päähän tuollaiset turhan valittajat.
Kuulostaa aivan samalta kuin meillä; yhteishuolto on, kun isä pitää siitä kynsin hampain kiinni ja vieläpä oikeusistuin on huollon päättänyt. Käytännössä tuo isä ei ole kymmenvuotisen yhteishuoltokauden aikana panostanut lapsiin muuten kuin minimielatuksella. Ei anna aikaansa, ei hoida, ei harrasta, ei edes välitä tavata säännöllisesti.. eikä edes kuukausittain.. Isästä on tullut lapsille kuin kuka tahansa tuttu, joka viitsii vain kysellä kuulumiset puhelimitse tuosta sadan kilsan päästä..
Eikä viitsinyt mitään liitonkaan aikana, mutta huollosta piti tapella lomineen kaikkineen. Kun päätökset tuli, loppui mielenkiinto. Ei lomia, ja tapaamisiakin todella harvoin huomioiden miehen oma, säännöllinen työ ja elämäntilanne.
ja presiis kuin meidän tilanteemme :)
Lukekaa viesti uudelleen ja ottakaa kantaa yhteishuoltajuusmääritelmään.
Suomalainen yhteishuolto-malli on aikansa elänyt. "Yhteishuolto" kuvaa lähinnä vuoroviikkohuoltoa. Ja niinhän moni sen mieltääkin. Hyvin monessa tapauksessa yhteishuolto on vain oikeuden määräämä tai lastenvalvojan pakolla runnoma teoreettinen yhteishuoltajuus, joka antaa etävanhemmalle tietyt oikeudet, mutta ei velvollisuuksia. Yhteis-/yksinhuoltopäätös ei voi olla koko lapsen elämän aikainen pakettiin puristettu asia, jota ei muuteta kuin äärimäisessä hädässä. Etävanhemman tapaamisoikeus tiedonsaantioikeuksin tulisi olla lähtökohta, mikäli lapsen huoltajuus on kiistanalainen. Kun etävanhemman ainoa kontakti lapseen on elatustuki, jonka Kela perii häneltä, jos perii, niin mikä oikeus etällä on kutsua itseään lapsen huoltajaksi?
tarkoittaa sitä, että etä saa päättää lapsen asioista yhdessä lähivanhemman kanssa.
JOS LÄHI HALUAA ETÄN OSALLISTUVAN LASTEN ARKEEN, ASUISI ETÄN KANSSA YHDESSÄ, TAI ANTAISI LASTEN ASUA ETÄLLÄ PUOLET AJASTA!
Jos on tod. näk. itse halunnut eroa, turha valittaa että joutuu itse tekemään kaiken yksin.
Pitäisikö hylätyn etän huolehtia lähin ruoasta, siivouksesta ym. Palkata kodinhoitaja, vai tulla itse tekemään?!
MITEN NYKY VANHEMMAT / ÄIDIT ON NIIN TYHMIÄ, ETTEI NE TAJUA JO ENNEN RASKAUTTA MIETTIÄ SITÄ VAIHTOEHTOA, ETTÄ MITEN PÄRJÄTÄ JOS JOSKUS TULEE ERO??
Ei kukaan pärjää jos ei halua pärjätä ja pitää kaikkea vaikeana.
Jokainen kirjoittaa itse oman elämäntarinansa.
Miten äidit katkeroituu siitä, että ne SAA huolehtia lapsistaan ja olla niiden kanssa??
Onhan se joskus varmasti rankkaa, mutta sen takia jokaisen äidin pitäisi huolehtia myös itsestään ja levätä välillä. Laittaa lapset isille, mummoille, vaareille ym ja rentoutua itse omalla tavallaan.
Nimimerkki yjdjhjhjghghj on mielestäni oikeassa, oli vain vähän v****tuuntuneen olonen.
Raukka on varmasti saanut oman osansa jonkun katkeran äidin vihasta ja jaksamattomuudesta..
Yhteishuoltajuus ei voi olla sitä, että etä osalistuu lasta koskeviin päätöksiin tuntematta lastaan tai lapsen elämää lainkaan. Eli niissä tapauksissa joissa etä ei tapaa lastaan säännöllisesti, häneltä tulisi myös evätä yhteishuoltajan nimike. Ihan turha kärjistää asioita sillä, ettei lähi antaisi lapsen tavata etävanhempaa, koska ne tapaukset ovat harvassa ja kiusaajalähi saadaan kyllä aisoihin, mikäli etä on asiallinen ja normaali. Jokainen terve lähi ottaa helpotusta elämäänsä, kun sitä on tarjolla, se on ihan varma. Ja joka kerta kun tätä asiaa puidaan, lauma hurjistuneita etiä hyökkää kimppuun hokemaan sairaalloisesta vieroittamisesta, joka on hyvin marginaalinen luonteen vinouma. Nykyään diagnoosi pitää löytää jokaiselle taisteluparille. Toinen on narsisti ja toinen taas vieroittaja.
Korjaan asiavirheen joka oli kirjoituksessa. Äidit eivät katkeroidu siitä että ovat lähejä, vaan siitä että etävanhempaa ei kiinnosta oma lapsi. Tavallaan se on suurta surua ja ahdinkoa lapsen puolesta, sitä sinä erheellisesti kutsut katkeruudeksi.
Enne raskautta, ennen pariutumista, ennen kuin tekee mitään olisi hyvä miettiä, mitä sitten jos...! Mietitkö sinä niin? Olitko niin kaukaaviisas? Ja samalla tavalla miestä voisi kehottaa ajattelemaan aikaa eron jälkeen, kun lapset jäävät äidille. Kestääkö hän sen ja ymmärtääkö hän elatusapu-käytännön, jos vastaus on ei, jättää sitten lapset siittämättä.
Hylätyn, aikuisen etän pitäisi ymmärtää olla kostamatta hylkäämistään lapsille ja olla hylkäämättä lapsiaan kostoksi exälleen.
Kyse on siis siitä, että sinua häiritsee, että etävanhempi voi käyttää itsestään "huoltaja"-nimikettä? Käytännön asioihinhan tuolla ei ole vaikutusta, ei se etä ole niistä päättämässä. Koulutus, uskonta ym. isommat asiat taas tuskin haittaa, että niissä on kaksi aikuista, jotka varmaankin miettivät tilanteessa lapsen parasta, eivätkä tee kiusaa toisilleen.
Ehdotus: ala kutsua itseäsi yksinhuoltajaksi yhteishuoltajan sijaan, kukaan ei saa tietää, ketään ei edes oikeasti kiinnosta teidän huoltomuotonne.
P.S. Tutustupa vaikka internetissä aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, ehkä ymmärrät, miksi yhteishuolto on ensisijainen huoltomuoto. Ja muista että kyseessä pitäisi olla LAPSEN etu.
Miksi ventovieraan ihmisen pitäisi saada vaikuttaa lapsen asioista päätettäessä? "Lapsen etu" on klishee, joka vedetään pakasta kun mitään muuta keinoa ei enää ole. Jos etä on kiinnostunut lapsestaan, huoltamaan ja kuluttamaan kallisarvoista aikaansa lapsen kanssa, yhteishuoltajuus on ilmeisen oikea huoltomuoto. Muunlaisille etille se on vain vallanväline tai merkityksetön nimike.
Miksi nimikkeistöä ei voisi saattaa ajan tasalle? Samoin kuin todelliset huoltajuudet. Oikeat nimet oikeille asioille, saavutettu etuus vanhemmuus ei ole, jos ei vanhempana toimi kuten pitäisi toimia, lapsen etua ajatellen ;)
Kritisoin väärien nimikkeiden ohessa myös tapaa, jolla sosiaalitoimi ja oikeuslaitos määrää yhteishuoltajuuksia, katsomatta kokonaistilannetta.
Kyse on siitä että asioista yhdessä päättäminen ei onnistu kun sitä toista ei kiinnosta. Ei onnistu passin hakeminen, kun se toinen ei vaivaudu ilmoittamaan yhteystietojaan. Ei tapaa lapsiaan, ei osoita minkäänlaista kiinnostusta heitä kohtaan, ei edes tiedä mllä luokalla ovat koulussa. Mutta huoltajuus pitää toki olla, olisihan se hirveän väärin jos häneltä riistettäisiin oikeudet omiin lapsiinsa.
Mutta käännetään tämäkin nyt vaikka niin että minä olen kusipää. Sillä olenhan minä se lähiäiti. Tiedättehän, tuulipuku, sossu, sidukat... Hohhoijaa.
liittyy yhteishuoltajuuteen. Niin ei mitenkään muuten, kuin että sillä etälle ne on varmaan tuttuja.
Suurempi epäkohta kuitenkin on se, että jos on vuoroviikkojärjestely, on lapsella silti oltava vain yksi asuinpaikka, jolloin "etäksi" merkitty ts. vanhempi, jonka luona lapsi ei asu, voi joutua maksamaan oikeuden päätöksellä elatusmaksuja (luonpitovähennys puolesta kuusta ei paljoa niitä vähennä), sekä lapsilisät menevät merkatulle lähille, tämä siis tilanteessa, jossa lapsi molemmilla yhtä paljon ja kulut kyllä menevät puoliksi. Onko se oikein? Moiseen verrattuna joku terminologia on yhtä tyhjän kanssa, etenkin kun mainitsemasi kaltaisessa tilanteessa sen passin kyllä saa ilman sen etän allekirjoitustakin.
Eniten kirjoituksessasi kuitenkin järkyttää maininta "lapsen etu on klisee"!!! Mitä???
Paljolti olen silti samaa mieltä kanssasi, ylipäätään lakia lapsen huollosta pitäisi ajanmukaistaa. Eri mieltä olen siitä, että valitettavasti se vanhemmuus vain on saavutettu etu, maailman tärkein tehtävä ja silti niitä harvoja tehtäviä, johon voi kuka tahansa ryhtyä ilman mitään kykyjä tai edellytyksiä.
Ja henk koht minulle on yksi ja sama millä tittelillä kukakin itseään nimittää, tärkeintä lienee "tittelit" äiti ja isä ja lapsen oikeus heihin molempiin.
Ex-miehesi tuon perusteella lapsiaan kohtaan ehkä sitä on, joskin sinun versiosi on vain toinen puoli tarinaa. Virhe on siinä, ettei ole mitään vanhemman oikeutta lapseen VAAN lapsen oikeus vanhempaan. Ihan vinkkinä, että jos exäsi oikeasti ei lapsiaan tapaa, eikä suostu virallisissa asioissa olemaan tavoitettavissa, niin siinä on peruste yksinhuollolle olemassa. Yksinhuoltokaan ei kuitenkaan poista lapselta isää eikä lapsen oikeutta tähän.
käyttöön uusi käytäntö. Isälle lapset ja äidistä etävanhempi. Isä on usein parempi huoltaja kuin äiti ja siinäpä loppuu valitus. On ihan hyvä miehillekin ja isille, että saavat osan hoitovastuusta.
Kai tiedätte, että oikeasti on äitejä jotka ovat suosiolla antaneet lähivanhemmuuden isälle. Se on hyvä linjaus.
Jos isä on usein parempi huoltaja kuin äiti niin minkä takia valtaosa lapsista jää erossa äidilleen? Äläkä nyt syyttele mitään sossutätejä, suurin osa eroavista sopii keskenään kummalle muksut jäävät.
Minun eksäni ei halunnut lapsia edes vuoroviikoiksi, otti mieluummin joka kolmannen vkl tapaamiset ja on luistanut niistäkin. Olisko väkisin pitänyt työntää lapset sille?
Luuletko sinä lapsellisuuksissasi tuon "neuvosi" pätevän tapauksessa kuin tapauksessa? Meillä isi oikein vaatimalla vaati lapsia luokseen asumaan ja muistipa kertoa minulle oikeuskäsittelyn ulkopuolella miksi: "Haluan vain tehdä kiusaa sinulle.." Ei siitä olisi isäksi edes ollut, vaikka kuinka koitin kokeilla lopulta väsyneenä lapsia tyrkyttää. Ei kiinnostanut silloin, eikä kiinnosta nyt.
Niin kovin yritin tarjota vuoroviikko systeemiä.Asuimme eron jälkeen samassa kaupunginosassa,joten koulua aloittavalla lapsella olisi ollut mahdollisuus asua kumman luona tahansa.
Ei kiinnostanut ehdotus lainkaan.Hänellä on oikeus omaan elämään(=tyttöystävä,joka ei sietänyt lapsia,selvisi jälkikäteen) ja se oli siinä. Yhteishuoltajuus nimellisesti oli pakko kuitenkin saada,ja minulle se oli aivan sama,ajattelin että kunhan halusi näyttää hyvältä LV:n luona.Enpä minä mitään menettänytkään,ei meillä niin huonot välit ole,että hän kiristämään ja elämää vaikeuttamaan alkaa.Kun ei se lapsi niin paljon kiinnosta!!
Eihän siitä miehestä ollut arjen pyörittämiseen avion aikanakaan,miten siitä superiskä olisi kuoriutunut eroamalla??
Jokatoinen viikonloppu ja satunnaiset viikkovierailut ovat tätä nykyä toteutuneet,kumminkin päin joustaen.
Ja tuntuu,että kiitos siitäkin kuuluu nykyiselle ystävättärelle,joka lapsestamme pitää..
entäs jos äiskä haluaisi puekaa yhteishuollon sillä perusteella,että poika 4 v on hankala palattuaan viikonlopun vietosta iskän kanssa,koska isi antaa hänelle jakamattoman huomionsa,eikä vanhempaa tarvitse jakaa äidin uuden naisen ja tämän lapsien kanssa.äiti vetoaa siihen,että isi ostaa lelun pojalle joka2. viikonloppu,eikä ees mitään isoa,korkeintaan 3e arvoisen.onko tämä äiskä ihan pimahtanut ja tulkinnut koko yhteishuoltajuuden ihan poskelleen???
vain nimi passianomuksessa, alle 15 vuotiaan pankkitilin avaamisessa, mopo-ja ajokorttihakemuksessa sekä uskontokunnan ja nimen vaihtamisessa.
Ainokaisen on hyvä palata äitinsä luokse jakamaan huomiontarpeensa, koska muuten hänestä kasvaa itsekäs ja ajattelematon aikuinen. Muutaman euron roju on turhaa, mutta jos lapsi siitä ilahtuu, onko se äidiltä pois. Ikävää, että mummukin sekaantuu tähän kuvioon.
mummu sekaantuu kuvioon vain sen vuoksi,että lapsen iskä äiskän touhuilun takia joutunut lähtemään kotoa ja tapaa ainokaistaan mummun luona.kyseessä ei ole mikään hemmotteluviikonloppu vaan ihan normaalia toimintaa perheessä.kyse olikin siitä,että onko äiskä tässä oikeilla jäljillä?jokainen etävanhempi tietää,miten lapsiaan tekee mieli hemmotella ja helliä 2 viikon tauon jälkeen.onko äidillä tästä syystä oikeus yrittää purkaa yhteishuoltajuus?
isä joutuu kotoaan lähtemään ja lasta tapaamaan sinun luonasi?
Ihmettelen vain?
yhteishuollon noilla perusteilla, mutta jokainen järki-ihminen tajuaa, ettei yhteishuoltajuutta pureta noilla eväillä. Purkuun tarvitaan vuosien systemaattinen kiusaaminen ja haitanteko yhteishuoltajuudella.
Eli äiskä ei pura yhteishuoltajuutta noiden mainitsemiesi seikkojen nojalla.
Molemmat ovat käsittäneet yhteishuoltajuuden ihan perseelleen ja mummu myös.
iskä lähti,koska äiti halisi naisystävänsä ja tämän kshden lapsen muuttavan luokseen.iskälle tosin annettiin mahd.jäädä kotiin,mutta valitsi mieluummin pitkän ja hankalan tien omen kodin saamiseksi.eihän kukaan halua asua puolisonsa ja tämän uuden kumppanin kanssa saman katon alla.Kiitos kommenteista kaikille,mutta pitää uistaa,että mikään ei ole kovin suoraviivaista tälläisissä tapauksissa.lisäksi olisi myöskin menettänyt mahdollisuuden tavata ainoaa lapsenlastaan säännöllisesti.nyt,kun tiedän lainkirjaimen,on minunkin paljon helpompi hengittää.
mielestä yhteishuoltajuus on just vuoroviikko tai muu systeemi jossa lapset on suht puoliks kummallakin vanhemmalla. Ja tuo isän laittama 130€/kk per nuppi on siinä yhteishuoltajuudessa väärin.
Meneekö yhteishuoltajuus siinä kohtaa puoliks jossa lapset on puoliks ja toinen silti maksaa?
Lähi pitää jo kuitenkin lapsilisät, joihin hän saa yksinhuoltajakorotuksen(!) vaikka kyseessä on yhteishuoltajuus? Henkilömäärä vaikuttaa asumistukeen jne... Mutta isin pitää suurempi tuloisena maksaa "vähän" lasten asumista äidinkin luona. Tämä johtaa siihen että äiti hoitaa aivan kaiken, paitsi ne isän vuoroviikon ruuat. Kyllä menee pyykit lasten osalta äidille, ja nii jää vaatehankinnatkin äidille, ja sairaskulut jne.
Tuossa "näinkö elämme" mallissa ilmeisesti ei isä edes lapsia puolta pidä luonaan. Siinä maksu saisi olla mielestäni vaikka paljon enemmänkin. Kuinka kylmä voi olla ihminen että pystyy hylkäämään omat lapsensa?
Yhteishuoltajuus ei ole sama asia kuin vuorohuolto.
Yhteishuoltajuus on etän nimi paperissa;
pankkitili alle 15 vuotiaalle,
nimen ja uskontokunnanvaihto,
passi-, mopokortti-ja ajokorttihakemuksessa
Yhteishuoltajuus ei ole sen enempää.
Niin ei kai se ex-mies tule sun luo pesemään pyykkiä, siivoamaan ja maksamaan sun laskujasi. Hei herätys :D
kun oli vielä mieheni ja lasten isä. Mutta teki paljon muuta, oli lasten kanssa, kävi kaupassa ym ym, jotka kuuluu perheen arkiasioihin.
Nyt teen kaiken itse, kahden edestä, miehenkin osuuden, enkä saa siitä korvausta.
Mies sen sijaan saa lapsistaan vapaata ja kun ei jaksa ottaa ei ota, se on sillä selvä. Entä äiti?
Kyllä jonkunlaista lisä korvausta miehen kuuluu maksaa ex puolisolle, joka yksin hoitaa hänenkin lapset, eikä pitää itsestään selvyytenä.
Yhteishuoltajuus tarkoittaa juuri tuota,jos olet "lähiäiti".Äiti tekee lastensa eteen kaikkensa.
Yhteishuoltajuus ei mene puoliksi,ainakaan meillä.Joudun käyttämään paljon enemmän rahaa lapseeni kuin etävanhempi.Olen huomauttanut exälle tästä,tokaisi vaan että oma syysi miksi erosit.
Miksi pirussa te valitatte muka niin raskasta elämäänne kun olette ITSE siihen hankkiutuneet?
Miksi helevtissä teillä puupäillä on niin vaikea tajuta että te SAATTE elää lastenne kanssa lähes koko ajan?
Isä EI saa olla se mikä haluaisi, eli ISÄ.
Teille ns. ruikuttajille tuntuu se lapsen kanssa eläminen rangaistukselta.
Miettikää miten upeaa se olisi kun teidän eit "tarvitsisi" elää lastenne kanssa vaan maksaisitte siitä lystistä kun "saisitte" elää ilman omia lapsianne!
On täysin selvää että jos te puupäät JOUTUISITTE elämään edes pari kk sitä etän elämää niin tekisitte mitä vain jotta pääsisitte takaisin lähiksi.
Parissa kuukaudessa te huomaisitte vain se älyttömän kovan ikävän lapsianne kohtaan mutta noin lyhyellä "tutustumis ajalla" teille ei selkiytyisi vielä se miten se taloudellisesti vie perikatoon täysin etän elämän.
Ettekä te noin lyhyellä ajalla voisi tajuta sitä miltä tuntuu kun tajuaa ettei enää ikinä pysty olemaan lapselleen se oikea vanhempi!!
Pistää todella vihaksi kun te puupäät haukutte etiä senkuin kerkeätte mutta ette tiedä yhtään mitään heidän todellisesta elämästään vaan oletatte ja oletatte kaikkea tyyliin: "etä rallattelee ilman huolen häivää ja selviää siitä pikku maksulla".
Teillä läheillä on karrikoiden elämä tyyliin Beverly Hills ja etillä slummi, eli teinä puupäinä pitäisin visusti mölyt mahassa jostain "vaikeasta ja vastuullisesta" elämästä!
Yksinhuoltajuus on raskas pesti, josta sinä et tiedä yhtään mitään, joten suljepa suusi!
En minäkään pilkkaa sinua etäisyydestäsi, PUUPÄÄ! Mieli kyllä tekisi, UUVATTI!
"ettei pysty olemaan lapselleen se oikea vanhempi!!! Kuullostaapa tutulta, olet palannut.
et pitäis joka toinen vkl saada hommattuu skidit johonki pois jaloista et itte pääsee kapakoimaan likkojen kaa! joka toisen vkl hoitaa isä eli ne luonnollisest on hoidettu. vittu mitä ruikuttavia vässyköit te yhärit ootte! yhteiskunnan mätäpaiseita te ootte viimeisen päälle!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Yksinhuoltajuus on raskas pesti, josta sinä et tiedä yhtään mitään, joten suljepa suusi!
En minäkään pilkkaa sinua etäisyydestäsi, PUUPÄÄ! Mieli kyllä tekisi, UUVATTI!
"ettei pysty olemaan lapselleen se oikea vanhempi!!! Kuullostaapa tutulta, olet palannut.
Vaikka meillä yhteishuolto. Olen voinut avata tilin lapselle ilman isän suostumusta. Pankkitäti vain kyseli annettaanko isällekkin oikeudet tähän tiliin. Riitti kun sanoin, ettei anneta, isä maksaa sille tilille elarit. Täti ei kysellyt enempää. Myöhemmin olen lisäänyt aviopuolisolleni oikeudet lapsen tiliin. Meillä onneksi ei kukaan kysele oikean isän perään, koska kukaan ei häntä tunne. Aviopuolisoni käy koulun vanhempien varteissa ja on mukana koulun juhlissa ym. Laittaa nimmarinsa kokeisiin, käyttää lääkärissä, harkoissa ym. lapsen asioissa. Oikeaa isää ei kiinnosta. Harmi. Hän on menettänyt yhteyden lapseensa.Mikä on onni meidän perheelle.