Olen seuraillut tätä palstaa ja haluaisinkin että me, jotka käymme palstalla säännöllisesti, esittelisimme itsemme. Kun esittelet itsesi, niin kerrothan miten monikulttuurisuus ilmenee elämässäsi.
Minäpä sitten aloitan.
Eli olen Seija ja ikää minulle on karttunut hieman yli 50 vuotta. Tutustuin monikulttuurisuuteen ensimmäisen kerran 1971 kun lähdin Hampuriin tapaamaan ystävääni, joka oli muuttanut Saksaan. Olin ensimmäistä kertaa ulkomailla ja kaikki oli uutta ja hämmentävää. Ensimmäistä kertaa näin tummia ihmisiä. No ei nyt sitten enempää jaarittelua vaan kerronpa vain lyhyesti.
Tapasin Hampurissa marokkolaisen Alin, joka opiskeli Saksassa. Itse tapaaminen tapahtui niin monimutkaisella tavalla, että sitä en ala tässä juurta jaksain selittämään. Totean vain, että ystävälläni oli osuutta siihen, että Ali ja minä tapasimme.
Siitä kehittyikin romanssi, mutta ikävä kyllä vain lomaromanssi ja palasin kotiin raskaana.
No Sami syntyi 1972 ja pidin vielä tuohon aikaan kirjeitse yhteyttä Aliin, mutta oli selvää, että Ali ei enää ollut kiinnostunut minusta.
Vein Samin kuitenkin Hampuriin Alia tapaamaan, mutta sen matkan jälkeen en ole ollut yhteydessä Aliin.
Sami on elämänsä aikana ollut jo useita kertoja vankilassa, vaikka Sami ei ole vielä 32 vuotta. Samin lapset Jenna 12v. ja Joni 10v. asuvat kuitenkin luonani, koska Sami ei tällä hetkellä pysty heistä huolehtimaan ja lasten äidin henkinen tila on tällä hetkellä sellainen, että hän tarvitsee psykiatrista hoitoa. Asun siis Jennan ja Jonin kanssa, muita lapsia minulla ei Samin lisäksi ole.
Meidän perheessä ei kauheasti monikulttuurisuutta ole, Marokon Agadirissa olen Jennan ja Jonin kanssa käynyt vuonna 2001. Matka oli kaikin puolin rentouttava ja onnistunut, lukuunottamatta sitä ikävää seikkaa, että Jenna hieman pelästyi kun hänet yritettiin vaihtaa kameleihin.
Olisi kiva lukea teidän muidenkin tarinoita.
Minäpä sitten aloitan.
Eli olen Seija ja ikää minulle on karttunut hieman yli 50 vuotta. Tutustuin monikulttuurisuuteen ensimmäisen kerran 1971 kun lähdin Hampuriin tapaamaan ystävääni, joka oli muuttanut Saksaan. Olin ensimmäistä kertaa ulkomailla ja kaikki oli uutta ja hämmentävää. Ensimmäistä kertaa näin tummia ihmisiä. No ei nyt sitten enempää jaarittelua vaan kerronpa vain lyhyesti.
Tapasin Hampurissa marokkolaisen Alin, joka opiskeli Saksassa. Itse tapaaminen tapahtui niin monimutkaisella tavalla, että sitä en ala tässä juurta jaksain selittämään. Totean vain, että ystävälläni oli osuutta siihen, että Ali ja minä tapasimme.
Siitä kehittyikin romanssi, mutta ikävä kyllä vain lomaromanssi ja palasin kotiin raskaana.
No Sami syntyi 1972 ja pidin vielä tuohon aikaan kirjeitse yhteyttä Aliin, mutta oli selvää, että Ali ei enää ollut kiinnostunut minusta.
Vein Samin kuitenkin Hampuriin Alia tapaamaan, mutta sen matkan jälkeen en ole ollut yhteydessä Aliin.
Sami on elämänsä aikana ollut jo useita kertoja vankilassa, vaikka Sami ei ole vielä 32 vuotta. Samin lapset Jenna 12v. ja Joni 10v. asuvat kuitenkin luonani, koska Sami ei tällä hetkellä pysty heistä huolehtimaan ja lasten äidin henkinen tila on tällä hetkellä sellainen, että hän tarvitsee psykiatrista hoitoa. Asun siis Jennan ja Jonin kanssa, muita lapsia minulla ei Samin lisäksi ole.
Meidän perheessä ei kauheasti monikulttuurisuutta ole, Marokon Agadirissa olen Jennan ja Jonin kanssa käynyt vuonna 2001. Matka oli kaikin puolin rentouttava ja onnistunut, lukuunottamatta sitä ikävää seikkaa, että Jenna hieman pelästyi kun hänet yritettiin vaihtaa kameleihin.
Olisi kiva lukea teidän muidenkin tarinoita.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tää kai paremmin kuuluis tonne novelli palstalle...