MOI!

Et ole vielä tuhoon tuomittu. :)

Ensinnäkin, kun lähdetään koiraa opettamaan, niin valitaan yksi tapa, jolla aletaan kouluttaa, eikä "kokeilla kaikkea". Näin koira pysyy mukana siinä missä ollaan menossa.

Tuo huomion pois vieminen auttaa oikeasti riehaantuessa, ja vaikka se oppiminen saattaa tapahtua hitaasti niin kannattaa vaan pysyä lujana ja jaksaa yrittää.

Yksi hyvä keino on se, ettei koiralle muutenkaan anneta huomiota kun se sitä tulee pyytämään, vaan sinä pyydät sen aina itse esim. siliteltäväksi. Käytännössä siis kun koira esim. tulee moikkaamaan sinua, jätät sen huomiotta ja kun se lopettaa huomion tavoittelun, kutsut sen luoksesi ja moikkaat. Näin se oppii että sinulta ei kannata turhaan hakea huomiota riekkumisella ja pelleilyllä, ja se kokee toisaalta että sen kannattaa aina tulla paikalle kun sitä kutsuu, koska silloin saa varmasti huomiota sinulta. :)

Ohitustilanteessa kannattaa olla itse rento. Ei hihnojen riuhtomista hermostuksissaan tai muutakaan, koska silloin koira tuntee, että nyt saakin riehua ja hermoilla. Parempi on vaikkapa istuttaa koira maahan ja pitää huomio sinussa. Kun toinen koira tulee vastaan, mene vaikka seisomaan oman koirasi eteen niin että sen on pakko huomata sinut. Sitten liikut sitä mukaa kun ohittava koira liikkuu koirasi näkökentässä, jos koirasi yrittää pälyillä sinun taaksesi. Käytä palkkiona sitä mistä koira tykkää eniten. :)

Vielä kun koirasi on noin nuori, ei tarvitse olla masentunut. Apua saa aina ongelmiin ja toisaalta koira rauhoittuu kyllä huomattavasti iän karttuessa. Kunhan vain muistat pysyä jämäkkänä koulutusohjelman suhteen. :P

http://keskustelu-2009.koirat.com/viewtopic.php?t=61 Käy vielä tuolta lueskelemassa/kysymässä hyviä vinkkejä, itselläni tuo huomion kiinnittäminen kouluttajaan on auttanut. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja koira edistyy. (tottakai edistyy, tsemppiä! ;)

Meillä on kanssa 11 kk vanha narttu landseer ja tossa 9kk ikäisenä oli vaikeuksia ohittamisen kanssa.
Nyt ollaan kokeiltu, niin että lenkeillä on aina herkkuja mukana (esim.froliceja, ne voi vielä halkaista pieniksi paloiksi) ja kun ihminen tulee vastaan haen koiran huomoin itseeni herkun avulla, samalla hoen käskyä ohita.Kun koira on ohittanut ihmisen, niin että kontakti on säilynyt, niin anna herkun koiralle ja kehun kovasti.Kannattaa varmaan tehdä koiralle selväksi jo lenkin alussa että sulla on herkut mukana, esim.pyydät seuraamaan rinnalla ja palkkaat.Näin koira varmaan pitää kontaktia suhun paremmin lenkin aikana.Tohon päälle hyppäämis asiaan ei tule mieleen muuta kuin se että silloin kun se hyppää sua vasten, niin nappaat heti niskasta sen maihin, niin että oikeasti ymmärtää tehneensä väärin.
Mutta mun neuvo kyllä melkein kaikkeen on että palkkaat vielä herkuilla aina kun tekee oikein!
Meillä ainakin neiti on niin perso herkuille, että kuuntelee heti paremmin. Toki kannattaa välillä tehdä käskyjä ilman herkkujakin, jotta se ei automaattisesti oleta saavansa vain ruokaa.Niin ja vielä, että tottelevaisuus koulutksessa käyminen ei ole koskaan liian myöhästä se on hauskaa ainakin meijän koiran mielestä!Tsemppiä!

Meillä on tällä hetkellä 2-vuotias landseer uros, ja vieläkin harjoitellaan toisten koirien ohittamista (ihmisten ohitus menee jo mallikkaasti). Koirienkin ohitus onnistui jo hyvin, kunnes jollakin nartulla oli juoksu ja nyt tuntuu että ollaan saatu aloittaa harjoittelu alusta. Ohitukset kyllä sujuvat makupalan ja seuraa käskyn avulla, mikäli välimatka on tarpeeksi pitkä. Eli kannattaa aloittaa pidemmällä välimatkalla ja tarpeeksi houkuttelevilla makupaloilla.
Meidän pojalla oli myös n. vuoden iässä tapana lenkillä alkaa repiä remmiä ja hyppiä vasten. Noin 1-2 kuukauden ajan lekit olivat todella kurjia. Rauhoitimme lopulta tilanteen tekemällä vain tosi lyhyitä lenkkejä (pahimmillaan vain n.5minuuttia, mutta tietenkin usein), heti kun riehuminen alkoi palasimme kotiin. Lisäksi aloimme ennakoida "riehumiskohtauksia" -> kun huomasimme riehumisen olevan alkamassa annoimme yksinkertaisen käskyn (esim. istu, seuraa, maahan) ja palkitsimme koiran kun se teki oikein. Jonkin aikaa lenkit tuntuivat olevan suurimmaksi osaksi "käskyttämistä", mutta melko pian tilanne parani ja nyt riehumiskohtauksia ei ole enää ollut pitkään aikaan.
Eli kärsivällisyyttä vaaditaan rutkasti. Meillä ainakin poika on tosi omapäinen ja vieläkin on koulutus käynnissä, mutta on se jo selvästi aikuisempi kuin vuoden iässä. Meillä ainakin vuoden iässä oli kaikkein pahin uhma/murkkuikä.

olen parin kolmen suuren koiran kanssa ollut samassa tilanteessa, koira komentaa ottamalla ranteesta. Se loppui lyhyeen kun sivelin ETIKALLA sekä hihansuut että hihnan. Kerran maistoin ja sitten riitti haju ja kuukaden päästä koko juttu unohtui.
Vuoden vanha lansu on pahimmillaan! Jos jaksat toisen vuoden, niin alkaa rauhoittua. Ja se, että koirasi osaa edes peruskäskyt, on ihailtavaa. Oma lansuni oppi istumisen ja luoksetulon vasta 3- vuotisena, kun taloon otettiin toinen koira ja lansu seurasi pennun esimerkkiä, mutta Seri olikin auttamaton typerys (ja ahmatti)

koirahan on murkkuikäinen.. ne kaikki tekevät tuota silloin..