Satuinpa tossa joulunpyhinä juhlapöytään, jossa vierustoverit puhuivat istutetun metsän hoitotyöstä.
Väkisinkin oli pakko kuunnella kun avoimesti puhuivat.
Toisella kavereista oli tilanne päällä. Vuosi sitten istutettu metsä. Kaveri luetteli mitä työtä taimikon hyväksi on jo nyt tehty ja mitä seuraaavn parin vuoden sisällä pitää tehdä. Laskeskelin itsekseni, että ensimmäisten 3 vuoden aikana kaveri aikoo tehdä n. 240 tunnin (30 pv/ha) edestä työtä hehtaaria kohti jotta edes teoriassa saisi taimikon muodostumaan. Tämän jälkee alkavat uudelleen istutukset yms. jos niikseen on.
Voidaan laskea, että jos taimikon hoitoa tekevän henkilön palkkataso on 2000 e/kk niin kustannus on 2800 e/ha. Palkkatasolla 4000 e/kk kustannus on 5600 e/kk. Palkkatasolla 6000e/kk kustannus on 8400 e/kk.
Vastaavasti jos leikitellään ajatuksella, että kuinka paljon puuta pitää tuottaa /ha jotta taimikonmuodostus saataisiin maksuun keskikuutiohinnalla 35 e/m3 niin saadaan:
2800 e 80 m3
5600 e 160 m3
8400e 240 m3
Nyt pitää muistaa, että em. kustannukset ovat kustannuksia, joita ei useinkaan lasketa mukaan lainkaan koska metsänomsitaja repii ruohoja ilmaiseksi kaikessa hiljaisuudessa. Mutta kuten em. laskelmasta näkee pelkästään taimikonhoitotyö vie metsähehtaarin lopullisen tuoton.
Varsinainen metsänhoitohan alkaa vasta sitten kun aletaan harventelemaan yms. mutta tuottorahat on jo syöty taimikon kanssa joten varsinaiseen metsänhoitoon ei ole varaa tasekonkurssin takia.
Taimikonhoitotunneilla /ha uudistushakkaa metsähetaarin hankintatyönä, joka pitää ajoittaa ja rytmittää siten, että kun viimeiset isot puut kaataa on alla täysi raikas taimikko. Ratkaisu on käytännössä lähes riskitön. On paljon mukavampaa työtä korjata metsästä satoa (rahaa !!!!) raikkaassa talvisäässä kuin kantaa kesähelteellä taimikkolaatikoita (rahaa !!!!) Kankkulan kaivoon.
Väkisinkin oli pakko kuunnella kun avoimesti puhuivat.
Toisella kavereista oli tilanne päällä. Vuosi sitten istutettu metsä. Kaveri luetteli mitä työtä taimikon hyväksi on jo nyt tehty ja mitä seuraaavn parin vuoden sisällä pitää tehdä. Laskeskelin itsekseni, että ensimmäisten 3 vuoden aikana kaveri aikoo tehdä n. 240 tunnin (30 pv/ha) edestä työtä hehtaaria kohti jotta edes teoriassa saisi taimikon muodostumaan. Tämän jälkee alkavat uudelleen istutukset yms. jos niikseen on.
Voidaan laskea, että jos taimikon hoitoa tekevän henkilön palkkataso on 2000 e/kk niin kustannus on 2800 e/ha. Palkkatasolla 4000 e/kk kustannus on 5600 e/kk. Palkkatasolla 6000e/kk kustannus on 8400 e/kk.
Vastaavasti jos leikitellään ajatuksella, että kuinka paljon puuta pitää tuottaa /ha jotta taimikonmuodostus saataisiin maksuun keskikuutiohinnalla 35 e/m3 niin saadaan:
2800 e 80 m3
5600 e 160 m3
8400e 240 m3
Nyt pitää muistaa, että em. kustannukset ovat kustannuksia, joita ei useinkaan lasketa mukaan lainkaan koska metsänomsitaja repii ruohoja ilmaiseksi kaikessa hiljaisuudessa. Mutta kuten em. laskelmasta näkee pelkästään taimikonhoitotyö vie metsähehtaarin lopullisen tuoton.
Varsinainen metsänhoitohan alkaa vasta sitten kun aletaan harventelemaan yms. mutta tuottorahat on jo syöty taimikon kanssa joten varsinaiseen metsänhoitoon ei ole varaa tasekonkurssin takia.
Taimikonhoitotunneilla /ha uudistushakkaa metsähetaarin hankintatyönä, joka pitää ajoittaa ja rytmittää siten, että kun viimeiset isot puut kaataa on alla täysi raikas taimikko. Ratkaisu on käytännössä lähes riskitön. On paljon mukavampaa työtä korjata metsästä satoa (rahaa !!!!) raikkaassa talvisäässä kuin kantaa kesähelteellä taimikkolaatikoita (rahaa !!!!) Kankkulan kaivoon.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kinkkua konjakkilasi kourassa sulatellessa näyttää Hankintamies kokeneen "ahaa elämyksen". Luontaiseen uudistamiseenhan tulee aina pyrkiä jos se vaan on mahdollista. Tämän olisi Hankitamies voinut esittää havainnollisemmin ilman laskelmia ... jotka olivat lisäksi väärin.
30 pv/ha ?? Meinaako kaverisi käyttää ojitus mätästystä ja tehdä sen lapiolla? Eihän 3 ensimmäisen vuoden aikana saa taimikonhoitoon ja perustamiseen kulumaan millään niin kauan.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Ei ole mitään tolkkua ensin hakata metsä aukoksi ja sitten yrittää se istuttaa taas kun se onnistuu tosiaan täysin luontaisesti kertomallasi tavalla.
harvennus on se ainoa hoitotyö kuten Hankintamies kertoo niin lopputulos on aivan toinen kuin raikkaassa talvisäässä tehtävä "sadonkorjuu". Sellaista uudistamistapaa ei ole kukaan (edes Erkki Lähde) keksinyt että taimikonhoidon voisi jättää tekemättä. Ja jos joku nyt väittää että taimikonhoito olisi pelkkää heinän nyhtämistä niin puhuu sitä ihtiään.
Totta kai pitää harventaa. On paljon hauskempaa harventaa kun on mitä harventaa ja varaa jättää parhaat kilpailijataimet kilpailemaan. Raivaussahalla sitä päästelee liiat pois todella nopeasti ja kivuttomasti. Ensiharvennus (raivaus) onkin ensimmäinen varsinainen taimikkotyö. Taimikkohan on syntynyt sivutuotteena kun viimeisiä tukkipuita on lihoteltu kaatokuntoon. Ja nehän lihoo.
"Nyt pitää muistaa, että em. kustannukset ovat kustannuksia, joita ei useinkaan lasketa mukaan lainkaan ..."
Tämä raivaussahalla päästely on sitten Hankintamiehen laskelmissa ilmaista ... vai onko?
olisi teoriassa hyvä mutta käytännössä mahdoton. Ennakkoraivuissahan raivataan pois kaikki mistä ei edes kuitua saa (poislukien energiapuu ennakkoraivuu). Nämä allejääneethän on yleensä kilpailussa allejääneitä kitukasvuisia ja tiheäsyisiä rankoja jotka ei tahdo maahan kaadettunakaan lahota vuosikymmenissäkään. Toisekseen jos nämä roiskot jätetään pystyyn muka tuottamaan uusi metsä (erittäin huonolaatuista) jäävät ne jossain vaiheessa aina jälkeen kasvussa joko istutetulle tai luontaisesti syntyneille puille. Tämä on niin usein nähty kun taimikonhoidossa kaataa seasta edellisessä hakkuissa pystyyn jätettyjä rumia kuusen tärriköitä eli susipuita.
Rehevillä kasvupaikoilla ei kannata ruveta pelleilemään luontaisen uudistamisen kanssa. Kyseinen menetelmä soveltuu vain männylle(joissakin tapauksissa myös koivulle rehevällä paikalla) riittävän karulla kasvupaikalla. Jatkuvasta kasvatuksesta on esillä paljon ristiriitaista tietoa mutta sen on kuitenkin todettu olevan tappiollisempaa kuin avohakkuu ja uuden puusukupolven kasvattaminen, vaikka jatkuvassa kasvatuksessa saisi tasaisesti tuloja. Maisemanhoidon kannalta se on tietysti parempi ratkaisu. Semmoisessa tapauksessa jatkuva kasvatus voisi olla kannattavaa että sitä harjoittaa pienen tilan omistava henkilö, joka suorittaa itse kaikki hakkuut ja lähikuljetukset.