Tänään oli hyvä päivä,
löysin talvikengät uudet
Asia ei ole ihan räivä.
Viisi vuotta harkinnut
ja vanhat ihanuudet
jo melkein parkinnut.
Kiersin kauppaa kymmenen,
se ei ole vähän,
kautta talvikenkien!
Vaan päädyin alkupäähän,
lähikauppaan tähän,
tänne kengät jäähän.
löysin talvikengät uudet
Asia ei ole ihan räivä.
Viisi vuotta harkinnut
ja vanhat ihanuudet
jo melkein parkinnut.
Kiersin kauppaa kymmenen,
se ei ole vähän,
kautta talvikenkien!
Vaan päädyin alkupäähän,
lähikauppaan tähän,
tänne kengät jäähän.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kiitos tästä ilonpisarasta tee.
On ilo tuottaa vähän iloa muillekin tähän pakkaseen ja pimeyteen, joka tosin alkaa jo vähän hellittää.
Ilo pitää etsiä pienistä asioista, luulen.
Pidän arkisista runoista, arkisista asioista. Tiedän siis tunteen, kun etsii jotakin jota todella tarvitsee. Ostin tänään ilmanpuhdistajan. Sitä suositeltiin jo monta vuotta sitten, kun homeesta sain keuhkoputkien ahtauman. Hinta oli sopiva ja satsaus tulevaisuuteen. Onneksi keuhkot eivät ole pahemmin oireilleet, kun pääsin sen hetkisestä työpaikasta eroon.
Onnittelen hyvästä hankinnasta, ehkäpä vielä tärkeämmästä kuin kengät. Olen kanssasi samaa mieltä arjen kelpaamisesta runoihin. Kaikki asiat ovat runon arvoisia. Vaikka oma kiintymykseni on painottunut luontoon, ymmärrän hyvin, jos jonkun toisen on täysin erilaiseen aiheeseen. Jos hylkää arjen runon aiheena, vain vähän jää jäljelle, koska suurin osa elämästä on arkea. Mutta runolla jokaisen arkisen aiheen voi nostaa hetkeksi huomion ja tarkastelun kohteeksi. Jokainen asia on sen arvoinen.
Ehkä jokainen asia on runon arvoinen, riippuu vaan miten sen ilmaisee ja millä asenteella lähestyy. Tuo kenkäkauppajuttu ei oikein tuota mitään minussa, mutta varmasti monessa teidän persoonissanne. Ja mikä nyt kenenkin mielestä on runoa ja mikä ei.
Se asia ihmisyydessä ja siis runoissakin on niin mielenkiintoista ja rikasta, että meistä on niin moneksi.
Itsekin kirjoitan laidasta laitaan, mitä mieleen tulee.
arkihan on kuitenkin valtaosaa elämästämme ja
siihen kuuluu monenmoiset ostokset, kengätkin.
Enpä olisi itse keksinyt aiheesta runoa kirjoittaa,
mutta Sinulta sekin onnistuu.
Hyvää loppuvuotta ja loppiaista Sinulle ystäväni.
Etten toistaisi itseäni liikaa, mutta mielestäni runoon kuten romaaniinkin käy aiheeksi elämän koko kirjo, eikä vain ihmiselämä, vaan koiran taikka kirpun. Taikka kukan. Hyvää loppiaista sinullekin!