Minulla on ollut pari vuotta sekarotunen koira(Karjalankarhu koiraa ja Laiva koiran sekotus)Jäi pieni kokoseksi.Olen kiintynyt koiraani niin että en vois olla ilman sitä aivan mahtava ja viisas.Ainut ongelma on yksinolo ahdistus,sen kans olen ollut helisemässä.Nyt pari viikkoa sitten otin toisen sekarotusen pennun(kultaistanoutajaa ja ajokoiraa)aivan ihana,muistuttaa kyllä ajokoiraa ja rotikkaa,iso rakennekkin vaikka on vasta 2kk-ikänen.Olen onnellinen koiristani vaikka ovatkin sekarotusia.Totta se¨on että sekarotuset ovat viisaita ja hyvin oppivia.
sekarotusia koiria
ihastunut
7456
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Heips,
Minulla on ollut kaksi sekarotuista, nyt omistan belgianpaimenkoiran ja cavalierin sekoituksen Hassun sekä ihanan rotikkavanhuksen. Sekarotuisissa minua on aina kiehtonut omaperäinen ulkonäkö ja luonne.Unohtamatta terveyttä. Olkaamme onnellisia=)
Mulla myös seropi,aivan ihana,ny ajatuksissa toinen,pienikokoinen..
mäli haluisin sekarotusen koiran.. haluisin, et siinä olis kultasta noutajaa, mut tykkään kyllä kaikenlaisista koirista ihan sikana.
minkäs okäsinä ootte saanu koiranne?
Hei kaille...
Mä sain oman sekarotuisen Kitini 13 vuotiaana, tosin täytin kuukausi sitten 14 vuotta. Ja hyvin tullaan toimeen, koira on fiksu ja rohkea.
Perheessämme on kolme muutakin koiraa, 11 vuotias kääpiöpinseri Astor, 9 vuotias kääpiöpinseri Roosa ja Kitin veli (siis myös sekarotuinen) Osku, nyt neljä ja puoli kuukautta.
Itse olen aina pitänyt koirista, kaiken laisista. Suosikki rodut minulla oli myös, ja ajattelin kyllä aluksi ottaa belgianpaimenkoiran. Äitini huomasi ilmoituksen kuitenkin internetissä, jossa kerrottiin kahdeksasta pennusta, jotka lopetettaisiin jos niitä ei saataisi sijoitettua seitsemän viikkoisina. Äitin otti yhden koiran, ja vihdoin minäkin sain oman koiran.
Kitin ja Oskun äidissä on kultaistanoutajaa ja lapinkoiraa, isästä taas ei ole harmainta aavistusta. Kiti näyttää mustalta labbikselta, jolla on valkoisia merkkejä, kun taas Osku näyttää ilmetyltä lapinkoiralta.
Jos multa nyt kysyttäis, että vaihtaisinko Kitin puhdasrotuiseen ja paperilleseen koiran, sanoisin heti en. Sekarotuisissa on sitä jotakin, ne on ovat salaperäisiä, fiksuja ja varmasti persoonallisia koiria! :)
HEI TAAS!
Minä täytän kesällä 20v,eli olin 18vuitias kun otin ensimmäisen koirani.Oli minulla joskus ennemminkin koira(dooperman ja Saksanpaimen koiran sekotus)sekin oli ihana.Ikävä kyllä veljeeni tuli allergia joten koirasta jouduttiin luopumaan.Mutta kun muutin kotoa pois halusin heti koiran,nyt niitä on kaksi enkä luopuis kummastakaan enkä vaihtaisi puhasrotuseen.Koirani on myös pysynyt terveenä,ei ole tarvinut käyttää eläinlääkärissä muuta kun rokotuksissa,ei korvat vaivaa eikä lonkat jne..Puhas rotusilla tahtoo sairauksia olla.Ollaan onnellisia koiristamme!miksi koiran pitäisi olla puhas rotune`?!yhtä paljon sekarotunenkin kaipaa hellyyttä ja antaa sitä myös meille ja seura koirana aivan mahtava,en kaipaa näyttelyjä yms..koirieni seura ja turva riittää minulle.
Toivottavasti olet provo, nimittäin toivottavasti kukaan ei todellakaan näistä seropi "kasvattaja" idiooteista ole tuollaista risteytystä tehnyt..
Karjalankarhukoira (säkäkorkeus): uroksilla 57 cm, nartuilla 52 cm,
Ihannepaino uroksilla 25 - 28 kg, nartuilla 17 - 20 kg.
ja laivakoirilla/schipperkeillä:
Nykyinen amerikkalainen standardi hyväksyy vain alle 18 naulan (~8,165 kg) painoiset koirat. Englannin Kennel Clubin standardit ovat 12-16 naulaa (~5,4 – 7,3 kg). Suomen Kennelliiton rotumääritelmässä koiran vähimmäispainoksi on määritelty 3 kg ja enimmäispainoksi 9 kg.
Englanninkielisessä rotumääritelmässä oli 5.4-7.3kg...
En ainakaan itse tälläistä yhdistelmää suosittelisi...
sorry vaan mutta en minä itse ole tahtonut laivakoiran ja karjalankarhu koiran sekoitusta.kuten jo sanoin otin pennun ilmoituksen perusteella ja oli komea koira!