Dan Brownin kirjoja ei hyvällä tahdollakaan voi kutsua jännittäviksi, aina sama kaava:
Henkilö 1 tekee mullistavan havainnon ja joko kuolee tai mystisesti katoaa.
Henkilö 2 tulee paikalle, tekee saman mullistavan havainnon ja kutsuu paikalle henkilön 3.
Henkilö 3 taivastelee miten olikin niin typerä ettei tuota itse hoksannut.
Tässä vaiheessa lukijalle kerrotaan mikä siellä nyt niin pirun mullistavaa oli.
Tällainen sykli kestää satakunta sivua, joten tuollaiseen normiromaaniin mahtuu 5-6 kierrosta. Se ei ole jännitystä, ei edes jännityksessä pitämistä. Se on pelkästään turhauttavaa.
Minun tyyliini kuuluu lukea niin teosta kirjaa samalta kirjailijalta kun saan käsiini. Nyt on menossa meteoriitti. Sama kaava toistunut jo pari kertaa ensimmäisen kolmanneksen aikana.
Henkilö 1 tekee mullistavan havainnon ja joko kuolee tai mystisesti katoaa.
Henkilö 2 tulee paikalle, tekee saman mullistavan havainnon ja kutsuu paikalle henkilön 3.
Henkilö 3 taivastelee miten olikin niin typerä ettei tuota itse hoksannut.
Tässä vaiheessa lukijalle kerrotaan mikä siellä nyt niin pirun mullistavaa oli.
Tällainen sykli kestää satakunta sivua, joten tuollaiseen normiromaaniin mahtuu 5-6 kierrosta. Se ei ole jännitystä, ei edes jännityksessä pitämistä. Se on pelkästään turhauttavaa.
Minun tyyliini kuuluu lukea niin teosta kirjaa samalta kirjailijalta kun saan käsiini. Nyt on menossa meteoriitti. Sama kaava toistunut jo pari kertaa ensimmäisen kolmanneksen aikana.
Vastaukset 1
Vanhimmat
... ei mitään uutta älykkäälle ihmiselle, joka on lukenut ennenkin. uskomatonta skeidaa.