Meille tuli viime tiistaina kissa joka on nyt 17 viikon ikäinen. Muutamiin kysymyksiin haluaisin vastauksen teiltä jotka tiedätte enemmän. Alkuun kerron jotain pennusta.
Kun menin hakemaan pentua, se juoksi omistajaansa karkuun ja vaikutti hyvin säikyltä. Lopulta ruuan avulla houkuteltuna saimme kissan kuljetuslaatikkoon. Matka meni hyvin, pentu pysyi hiljaa ja rauhallisena. Kotona kisu pysyi rauhallisesti sylissä ja antoi silittää. Tarjosin vähän ruokaa ja se söi hyvällä ruokahalulla. Esittelin hiekkalaatikon ja annoin pennun kierrellä kämppää (asun rivitalossa). Illalla pentu vaikutti todella pelokkaalta. Se juoksi heti sohvan taakse ja pysyi siellä. Koko yön pentu huusi lyhyitä kovia naukaisuja. Ymmärrän että sillä on ikävä emoa ja uusi paikka vaikuttaa aluksi pelottavalta. Torstaina kisu huusi kahta kovemmin eikä tykännyt olla sylissä ollenkaan. Vaimeaa kehräystä kuului kun silitteli, mutta se pyrki kokoajan pois. Tänään aamulla pentu tuli sohvan takaa kun menin olohuoneeseen. Tuli nuuhkimaan sormea ja antoi silittää. Kun silitin, se kurnautti ja kellahti lattialle rapsuteltavaksi. Kun menin keittiöön alkoi taas armoton maukuminen. Tarjosin ruokaa ja se tulikin heti innolla syömään. Mutta kun yritän leikkiä sen kanssa (heilutan keppiä maassa) se juoksee heti peloissaan sohvan taa. Kämpässä ei asu muita kuin minä ja poikaystäväni ja olemme pyrkineet olemaan mahdollisimman rauhallisia (ei kovia ääniä, äkkinäisiä liikkeitä...) Hiekkalaatikon on oppinut heti, eikä ole muualle pissannut kertaakaan. Pentu on kuitenkin vielä todella säikky. Välillä se pelästyy niin että juoksee suoraan sohvan alle ja maukuu siellä.
Nyt kysymyksiin: Kissa on narttu ja täysin valkoinen väriltään. Korvista näkyy hyvin vaaleanpunainen iho. Se on hyvin pieni ja laiha. Toinen silmä on sininen ja toinen harmaanvihreä. Onko eriväriset silmät omaavilla kissoilla kuulossa ongelmia? Entä onko tälläisellä ns. albiinolla suurempi riski sairastua tai onko se altis muille ongelmille?
Pennulla on kaikissa jaloissa liikavarpaita. Etutassuissa varpaat ovat kasvaneet ylemmäs jalkaan. Takatassuissa liikavarpaat ovat samassa rivissä kuin muutkin. Tassu vain näyttää vain leveämmältä kuin normaalin kissan tassu. Olen kuullut että liikavarpaisuus voi olla sukurutsauksen tulosta. Onko tästä haittaa kissalle myöhemmällä iällä?
Kissan silmät rähmivät aika pahasti. Olen nyt päivittäin pyyhkinyt silmänaluset kostutetulla liinalla. Kissa pesee myös itse naamaansa ainakin ruokailun jälkeen. Paikka josta hain kissan oli vetoinen, tomuinen ja kylmä. Voiko johtua siitä? Ostanko sellaisia eläimille tarkoitettuja silmätippoja? Onko niistä ollut jollekkin apua?
Kun silittelin kissaa huomasin että sen häntä kääntyy tyvestä aika jyrkästi oikealle. Vaikuttaa siltä että häntä olisi katkennut joskus. Kissa ei kuitenkaan arasta häntää ollenkaan. Kun silitän sitä, se yrittää nostaa häntää niinkuin kissoilla on tapana. Häntä nousee vähän hassun näköisesti. Muuten kulkee kokoajan häntä koipien välissä.
Entisen omistajan mukaan pentu madotettiin päivää ennen kun menin hakemaan sen (vain kerran madotettu). Vien pennun eläinlääkäriin tarkistettavaksi ensi viikolla. Parempi että se on ensin tottunut minuun ja muihin ihmisiin ettei säiky niin paljon lääkärissä (entisessä kodissa ei ollut paljoakaan tekemisissä ihmisten kanssa).
Onko mitään vinkkejä mitä voisin tehdä?
Kun asuin vielä kotona, meillä oli ja on vieläkin kissoja. Eli täysin tietämätön näistä kehruukasoista en ole :)
Kun menin hakemaan pentua, se juoksi omistajaansa karkuun ja vaikutti hyvin säikyltä. Lopulta ruuan avulla houkuteltuna saimme kissan kuljetuslaatikkoon. Matka meni hyvin, pentu pysyi hiljaa ja rauhallisena. Kotona kisu pysyi rauhallisesti sylissä ja antoi silittää. Tarjosin vähän ruokaa ja se söi hyvällä ruokahalulla. Esittelin hiekkalaatikon ja annoin pennun kierrellä kämppää (asun rivitalossa). Illalla pentu vaikutti todella pelokkaalta. Se juoksi heti sohvan taakse ja pysyi siellä. Koko yön pentu huusi lyhyitä kovia naukaisuja. Ymmärrän että sillä on ikävä emoa ja uusi paikka vaikuttaa aluksi pelottavalta. Torstaina kisu huusi kahta kovemmin eikä tykännyt olla sylissä ollenkaan. Vaimeaa kehräystä kuului kun silitteli, mutta se pyrki kokoajan pois. Tänään aamulla pentu tuli sohvan takaa kun menin olohuoneeseen. Tuli nuuhkimaan sormea ja antoi silittää. Kun silitin, se kurnautti ja kellahti lattialle rapsuteltavaksi. Kun menin keittiöön alkoi taas armoton maukuminen. Tarjosin ruokaa ja se tulikin heti innolla syömään. Mutta kun yritän leikkiä sen kanssa (heilutan keppiä maassa) se juoksee heti peloissaan sohvan taa. Kämpässä ei asu muita kuin minä ja poikaystäväni ja olemme pyrkineet olemaan mahdollisimman rauhallisia (ei kovia ääniä, äkkinäisiä liikkeitä...) Hiekkalaatikon on oppinut heti, eikä ole muualle pissannut kertaakaan. Pentu on kuitenkin vielä todella säikky. Välillä se pelästyy niin että juoksee suoraan sohvan alle ja maukuu siellä.
Nyt kysymyksiin: Kissa on narttu ja täysin valkoinen väriltään. Korvista näkyy hyvin vaaleanpunainen iho. Se on hyvin pieni ja laiha. Toinen silmä on sininen ja toinen harmaanvihreä. Onko eriväriset silmät omaavilla kissoilla kuulossa ongelmia? Entä onko tälläisellä ns. albiinolla suurempi riski sairastua tai onko se altis muille ongelmille?
Pennulla on kaikissa jaloissa liikavarpaita. Etutassuissa varpaat ovat kasvaneet ylemmäs jalkaan. Takatassuissa liikavarpaat ovat samassa rivissä kuin muutkin. Tassu vain näyttää vain leveämmältä kuin normaalin kissan tassu. Olen kuullut että liikavarpaisuus voi olla sukurutsauksen tulosta. Onko tästä haittaa kissalle myöhemmällä iällä?
Kissan silmät rähmivät aika pahasti. Olen nyt päivittäin pyyhkinyt silmänaluset kostutetulla liinalla. Kissa pesee myös itse naamaansa ainakin ruokailun jälkeen. Paikka josta hain kissan oli vetoinen, tomuinen ja kylmä. Voiko johtua siitä? Ostanko sellaisia eläimille tarkoitettuja silmätippoja? Onko niistä ollut jollekkin apua?
Kun silittelin kissaa huomasin että sen häntä kääntyy tyvestä aika jyrkästi oikealle. Vaikuttaa siltä että häntä olisi katkennut joskus. Kissa ei kuitenkaan arasta häntää ollenkaan. Kun silitän sitä, se yrittää nostaa häntää niinkuin kissoilla on tapana. Häntä nousee vähän hassun näköisesti. Muuten kulkee kokoajan häntä koipien välissä.
Entisen omistajan mukaan pentu madotettiin päivää ennen kun menin hakemaan sen (vain kerran madotettu). Vien pennun eläinlääkäriin tarkistettavaksi ensi viikolla. Parempi että se on ensin tottunut minuun ja muihin ihmisiin ettei säiky niin paljon lääkärissä (entisessä kodissa ei ollut paljoakaan tekemisissä ihmisten kanssa).
Onko mitään vinkkejä mitä voisin tehdä?
Kun asuin vielä kotona, meillä oli ja on vieläkin kissoja. Eli täysin tietämätön näistä kehruukasoista en ole :)
Vastaukset 8
Vanhimmat
ÄLÄ OTA KISSAA SÄÄLISTÄ!!
..pentu on todella huonoista oloista, ja joko sitä on kohdeltu kasvattikodissaan kaltoin tai sitten sitä ei ole käsitelty lainkaan. Jälkimmäinen sopii paremmin kissan huonoon kuntoon, josta kerroit.
Muutama lisäkysymys; Miksi pentu oli näin "vanha"? Eikö sitä olla huolittu aiemmin, vai eikä kasvattikoti ole antanut niitä aiemmin pois? Olivatko pennut tietysstä huoneessa, vaiko ihmisten parissa?
Kissoilla sisäsiittoisuus ei tuo niin paljon ongelmia kuin ihmisellä, meillä on päässyt joskus aikanaan sisarukset tekemään pennut, nämä olivat kyllä muutoin terveitä, mutta täysin ylivilkkaita. En tiedä johtuiko tämä vaan ihan täysin luonteesta, koska vanhemmatkaan eivät mitään sohvakissoja olleet.
Onkohan kissasi "harmaanvihreä" silmä täysin näkökykyinen? Mitä minä olen kissoja nähnyt erivärisillä silmillä, on toinen silmä ollut selkeästi vihreä, tai ruskea, harmaus taas on ollut sokealla pennulla.
Koska kissasi on väriltään jo altis kuurouteen, ja sillä on noin paljon jo kaikkea vaivaa on todennäköistä myös kuuroutua. Jos tahdot selvittää asian, eläinlääkärit varmasti pystyvät testaamaan kissan kuulon.
Hännällä ei todellakaan ole normaalia nousta sivulle, eikä sekään, että kissa kulkee häntä koipien välissä. Oma kissani kulki näin kun sillä oli paha ummetus, ja tästä johtuen kipuja. Oletko kysynyt kasvattikodista onko kissan hännälle tapahtunut jotain esimerkiksi se katkeminen tai murtuminen? Kannattaisi viedä nyt pian eläinlääkärille kuvattavaksi, jos hännässä on vielä korjattavissa oleva "katkeama".
Mitään erikoisia vinkkejä ei noin aran pennun kanssa ole, muutakuin juurikin tuo rauhallisuus. Ja rauhallinen juttelu pennulle, jokin hiljainen naruleikki, jolla koittaa houkutella tämän piilostaan. Kovaääniset lelut vain pelottavat pentua. Jos pentu on hyv syömään, on ruuan tarjoaminen kädestä tai läheltään hyvä konsti, kissa alkaa aina luottaa ihmiseen, joka sitä ruokkii. Terveydentilan kannalta olisi tärkeää viedä kissa lääkäriin pian, ei odottaa tottumista, koska esimerkiksi hännän osalta kuulostaa röntgenkuvaamisen paikalta. Ja jos häntä on mennyt, onko kissalle tapahtunut jotain vakavampaakin joka ei ulospäin näy..
"ÄLÄ OTA KISSAA SÄÄLISTÄ!!!" Anteesi mutta mitä tämä nyt tarkoitti? Netti-ilmoituksen kautta kissan löysin. Ja ajoin 300 kilometriä hakemaa pentua. Olisiko pitänyt paikanpäällä sanoa että "no empä taida noin rumaa ja vammaista kissaa mukaani ottaa" ? En ottanut sitä säälistä. Otin sen koska pidin siitä ja pidän vieläkin hyvin paljon. Minusta tällä kissalla on samat oikeudet elää onnellista elämää kuin "normaaleillakin" kissoilla. Eläinlääkäri saa sitten ammattitaitoisena sanoa onko kissalla mahdollisuuksia elää normaalisti vai pitääkö se lopettaa vammojensa takia.
"Miksi pentu oli näin "vanha"?" - En osaa sanoa mikseivät laittaneet ilmoitusta nettiin aikaisemmin.
"Onkohan kissasi "harmaanvihreä" silmä täysin näkökykyinen?" - Hmm.. Voisinko yrittää testata jotenkin näkeekö kissa toisella silmällä? Molemmat silmät kuitenkin reagoivat valoon (iiris suurenee/pienenee).
Pentu oli erillisestä remontoimattomasta osasta taloa. Siellä oli myös tämän pennun kolme sisarusta, emo sekä eräs kolli mikä oli kuulemma hyökkäillyt toisinaan pentujen kimppuun.
Kisu tottuu meihin kokoajan lisää. Uskon ettei enää viikon-kahden päästä säntäile sohvan alle. Yritän taukoamatta huomioida sitä ja silitellä. Silittäessä kissa kyllä nostaa häntäänsä vaakatasoa hiukan ylemmäksi. Kehrää ja kurnauttelee. En usko että se on ihan toivoton tapaus sentään...
Erillinen osa taloa ja hyökkäilevä kolli selittävät kyllä pennun arkuuden, eiköhän pentu totu ajan kanssa, kun on vaan kärsivällisyyttä. Mutta on vaarana, ettei siitä koskaan tule aivan täysin rohkeaa ja luottavaista, esim. vieraiden ihmisten kanssa. Myös agressiivisuutta voi alkaa esiintymään vanhempana, jos kissa on tarkoitus leikkauttaa, tätä ongelmaa ei todennäköisesti tule, koska leikkaus rauhoittaa kissan yleensä.
En usko, että itse pystyy kissan näköä tarkastamaan mitenkään. Valoon pupillit reagoivat, vaikka olisikin sokea / puolisokea. Minun edesmennyt kissani sokeutui epilepsian myötä / (aivoissa jotain häikkää?) pikkuhiljaa, huomasin tämän vasta päästäessäni kissan ulkoilemaan ja huomasin ettei se todellakaan nähnyt portaita, vaan "katsoi" suoraan eteenpäin ja kompuroi portaat alas. Kissa liikkui sisätiloissa vaistonsa varassa ja näytti, että tämä olisi jotakin nähnyt. Pupillit reagoivat valoon ja liikuttaessa esim kättä kissan edessä sen "katse" seurasi, mutta tämä oli vain tuntoaistin ja herkentyneen haju yms aistin varaista. Joten luulenpa että vain eläinlääkäri pystyy sanomaan varmasti toisen silmän näkökyvyn kissallasi. Täysi sokeus ei kissan elämää estä, saati sitten toisen silmän sokeus, jos sillä sellainen on.
"Silittäessä kissa kyllä nostaa häntäänsä vaakatasoa hiukan ylemmäksi."
Tämä kuulostaa täysin omalta kissaltani silloin kun sillä oli ummetusoireita. Jos kissasi ulostaa normaalisti, ei tätä ongelmaa liene, mutta madotus on jäänyt hyvin myöhäiseksi ja se kannattaa uusia itse hetken päästä. Hännän kuuluisi nousta täysin pystyyn. Myöskin tietysti elinolosuhteiden muutos ja stressi sekä ruokavalion muutos yms saattavat aiheuttaa vaikkapa vain harmittomia ilmavaivoja / vatsankipeytymistä yms itsellään ohimenevää, joka aiheuttaa tuon hännän nostamattomuutta.
Perustarkastus ja näön tarkastus - siinä ne joita nyt itse suosittelisin ja omalla kohdallani kertomasi kissan kohdalla tahtoisin teettää lääkärillä :) Ja jos kuulon tahdot testauttaa, ei tästä ainakaan haittaa ole.
Kumpikohan teillä hermoilee enemmän, sinä vai kissa? :)
Kissa vaikuttaa aivan normaalilta. Se on yllättäen joutunut ensi kertaa elämässään aivan erilaiseen ympäristöön ja joutuu rakentamaan koko maailmankuvansa uudestaan. Se ei onnistu muutamassa päivässä eikä edes kuukaudessa minkäänlaiselle kissalle. Toiset kissat vain näyttävät sopeutuvan paremmin; kaikkien käytös kertoo siitä, miten ne olivat edellisessä paikassa tottuneet reagoimaan erilaisiin tilanteisiin.
Hyvä että kissa on löytänyt turvallisen paikan sohvan alta, minne se voi mennä rauhassa pohtimaan uusia asioita ja tarkkailemaan tilannetta. Veikkaan, että paikka pysyy käytössä vuosikausia. Sinne meno ei kerro pelosta vaan tarpeesta saada rauhassa sulatella uusia asioita.
Älä ihmeessä yritä taukoamatta leikkiä kisun kanssa. Kissa on itsenäinen otus, se haluaa välillä vain rauhassa istuskella ja tutkia paikkoja. Äläkä yritä vangita kissaa syliisi - opeta se luottamaan siihen, että se voi aina halutessaan lähteä omille teilleen. Joudut joka tapauksessa muutaman kuukauden päästä leikkimään sen kanssa taukoamatta yötä päivää. :)
silmänväri ei tarkoita sokeutta, mutta jos silmän keskellä on harmaa alue (pupillin kohdalla) on kyseessä mahdollisesti kaihi. Vihreät silmät ovat pentuiässä aika usein muuta kuin aikuisella kissalla lopullinen väri.
Sisäsiittoisuus kyllä vaikuttaa kaikilla elollisilla ihan yhtä paljon, se nostaa erilaisten perinnöllisten sairauksien riskiä mikäli tuo sairaus tulee molemmilta vanhemmilta. Sisäsiittoisuus myös pienentää geenien monimuotoisuutta ja alentaa sitä kautta elinvoimaisuutta.
Ensinäkin, madota kissasi uudestaan. Väitti luovuttaja mitä väitti, minun on ainakin vaikea luottaa tuollaiseen tyyppiin, jolta noin huonokuntoisen kissan on saanut.
Lisäksi kissa pitää aivan varmasti rokottaa, mikä taas maksaa. Toivottavasti olette varautuneet lääkärikustannuksiin (itsehän käytin pentuni tänää, ja pelkkä rokotuskäynti muuttui korvapunkkien ja loisten karkoituskäynniksi ja oli kyllä hintava reissu!).
Silmien rähmiminen kertoo jo varmasti sinullekin, ettei kaikki ole ihan jees. Eli hyvä jos olet sen ajan sinne lääkäriin varannut, ja fiksusti hoidettu että antaa sen ensin totutella.
Minulla ei omien kissojeni kanssa ole ollut isompia ongelmia (oikeasti, nämä korvapunkit ovat isoin ongelma mitä minulla on ollut, ja tarkista ihmeessä ettei omallasi ole niitä, sillä ne tarttuvat ja nopeasti muihin eläimiin,- ihmisiin ei), joten en niin osaa noihin terveysjuttuihin ottaa kantaa,
MUTTA jos yhtään helpottaa, meidän tämä pentu oli todella, todella arka tullessaan. Jouduin viemään sille aluksi ruoan ja vedenkin sohvan alle, koska se ei uskaltanut liikkua sieltä meidän kotona ollessamme, ja kissalle on kuitenkin vaarallista olla syömättä. Lisäksi jouduin laittamaan sänkyni alle toisen hiekka-astian, koska kissalle tuntui olevan helpompi käydä sielä tekemässä tarpeensa. Puolisentoista viikkoa kissa oli arka ja häippäsi nopeasti näkyvistä kun tulimme poikakaverin kanssa kotiin. Kyllä se kehräsi sylissä, muttei pidempää aikaa halunnut olla. Yritimme siis poikakaverin kanssa vain jättää se sitten huomiotta suurimman osan päivää ja muutaman kerran päivässä hieman silitellä, jotta tottuu siihen ettei mekin ollaan ihan kivoja. Ruoan kanssa sen sai usein houkuteltua hieman näkyvälle, mutta samantien se aina painoi takaisin sohvan tai sängyn alle.
No, puolentoista viikon aristelun jälkeen tämä meidän pentupoika sitten kai vain totesi että joo, jospa hän antaisi moisen arkailun olla ja käytös muuttui hetkessä ja tultiin jo puskemaan ja syliin ja haluttiin leikkiä ja nykyään yritetään jo sänkyyn joka yö, mikä ei tosissaan tule onnistumaan :D
Mutta siis ottakaa rauhallisesti sen kanssa, antakaa sille aikaa, ei sen tarvitse koko ajan saada huomiota ja läheisyyttä, varmasti tahtoo tutustua ympäristöönsä ensin rauhassa ja kun on sinut ympäristönsä kanssa, ottaa ehkä teitäkin enemmän huomioon. (: Kyllä se siitä!
Lelle
albiino vaikka onkin valkoinen väriltään. Albiinon silmät ovat joko hyvin vaaleat (lähes valkoiset) tai punaiset (kani). Kuurous liittyy kissalla valkoiseen turkinväriin, harhaluulo että sinisilmäiset valkoiset olisivat kuuroja ei pidä paikkaansa. Sinisilmäisyys yhdistettynä toki lisää kuurouden riskiä, mutta muunkin värisellä varustetut valkoiset voivat olla kuuroja. Joskus eriparisilmäiset voivat olla toispuoleisesti kuuroja, sen sinisen silmän puolelta esim. Kuurouden pystyy tutkimaan klinikalla täysin. Muiden sairauksien ei tiedetä liittyvän valkoiseen turkin väriin.
Liikavarpaisuudesta ei välttämättä aiheudu mitään ongelmaa, riippuen miten "liikavarpaat" on sijoittuneet. Se on perinnöllinen joten hyvinkin sukusiitoksen kautta esille tuleva ominaisuus.
Silmien rähmimiseen ei ilman reseptiä saatavilla tipoilla ole juurikaan vaikutusta, vaan tarvitaan antibioottitipat. Kannattaa käydä lääkärillä joka voi tarkistaa, ettei silmärähmä aiheudu clamydiasta tai herpeksestä. Hoidettava se on joka tapauksessa pois.
Hännän taipuminen kuulostaa häntämutkalta, eli on rakenteellinen luustovika. Tuon ikäisellä kissalla noin selvä ja ylhäällä oleva vika tuskin on tapaturmainen murtuma (häntä olisi silloin arka). Toimiiko häntä (loppuosa) muuten normaalisti, eli ei vain riipu tunnottomana? Kannattaa lääkärissä tutkia myös selkäranka, koska sisäsiittoisuus ja nuo monet vaivat saattavat olla merkkinä muistakin ongelmista.
Maksoitko kissasta rahallista korvausta? Jos, niin myyjä on sitten vastuussa myymästään "tuotteesta" jos se on virheellinen ja varsinkin jos sinulle siitä koituu paljon kuluja.
Madotus kannattaa tehdä vähintään viikko ennen rokotusta ja rokotus vasta kun kissa on tarkastettu ja siltä osin terveeksi todettu.