Tosiaankin näin.Pakkasta -25 lto kenno huurtuu tuloilmapuhallin pysähtyy ja poistoilma sulattaa kennon.
Ja sama toistuu muutaman minuutin välein.Jos höyrysulku on asennettu hyvin,niin asuntoon syntyy alipaine.Eikös silloin takan hormi ole ainut ja helpoin reitti tuloilmalle.
Ja sama toistuu muutaman minuutin välein.Jos höyrysulku on asennettu hyvin,niin asuntoon syntyy alipaine.Eikös silloin takan hormi ole ainut ja helpoin reitti tuloilmalle.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Juuri näin siinä käy eli kuutiokoneesta ei ole kuin harmia, energiaa menee harakoille ja alipaine imee piipun kautta epäpuhtaudet asuntoon.
Mulla on enervent kone ja siinä tulo+poisto puhaltimet pyörii jatkuvasti vaikka pakkasta kuinka, kenno ei jäädy eikä huurru, LTO hyötysuhde 80% eli jäteilma on parhaimmillaan ollut yli -10c pakkasella, ihmetellä täytyy jos joku vielä miettii ottaisko kuutio vai pyörivänkennoisen koneen.
> ihmetellä täytyy jos joku vielä miettii ottaisko kuutio vai pyörivänkennoisen koneen.
Syynä vois olla vaikka ne huurtumisongelmat, mitä toisessa säikeessä on puitu. Kun "kiekko ei mene huurteeseen" ei kaikkiin koneisiin ole viitisitty laittaa kunnollista kondenssivesiviemäröintiä eikä pikku koneissa ole järjellistä sulatusautomatiikkaakaan.
Ja sitten olen kanssa kuullut tällaisesta tapauksesta, missä on vanhaan taloon (jossa ikkunat eivät, arvatenkin, nykytasoa) on uusittu kuutiokone kiekkokoneeksi. Seuraus: ikkunat pamahtaa huurteeseen aina saunottaessa. Ei hyvä näinkään... Eikä kiekosta voi (lue: kannata) johtaa esim. liesikuvun poistoilmaa läpi, joten kiekko ei sovi pienempiin rivi- ja kerrostaloasuntoihin. Tosin nyt on tullut markkinoille kiekkokoneita, joissa on erillinen liitäntä liesikuvun kanavalle. Siitä tuleva ilma johdetaan kiekon ohi ... mikä varmasti tekee hyvää hyötysuhteelle...
Ristivirtasiirtimelläkään ei pakkasista tule onglemaa, jos valitaan kone, missä huurtumisenesto on toteutettu jotenkin muuten kuin sillä halvimmalla & huonoimmalla ratkaisulla eli tulopuhaltimen pätkimisellä. Tosin, mukavuudestahan siinä "vain" on kyse. Toisin kuin kiekkouskikset yrittävät sumuttaa, LTO:n hyötysuhteella kovilla pakkasilla ei ole suurta merkitystä - ratkaisevaa on hyötysuhde lämpötilan pyöriessä nollan molemmin puolin.
johtaa IV-koneelle? Ei minusta, eikä kannatakkaan koska sieltä tulee aina vähän rasvaista ilmaa ja tulipalovaarakin on olemassa. Kyllä meillä ainakin se menee omalla huippuimurille suoraan katolle. Käyttö on jokapauksessa energian kannalta niin vähäistä ettei sitä lämpöä kannata edes talteen ottaa.
Vai että ei ole hyötysuhteella merkitystä kovilla pakkasilla...sinähän puhut ihan soopaa, turha sitä kuutiokonetta on enään puolustella vanhanaikainen toimintaperiaate ja huono hyötysuhde.
Ollut jo juttua että tulis pakolliseksi poistoilmalämpöpumppu taloihin nimenomaan että poistoilmasta saadaan kaikki energia talteen ja sitä ei kuutiokone todellakaan tee koska jäteilma on plussan puolella kovillakin pakkasilla.
Taitaa olla kuutiouskovaiset pahampia tapauksia kuin kiekkouskovaiset.
Ei ei liesituuletinta IV-koneeseen yhdistetä, vaan LIESIKUPU ... tai, vielä täsmällisemmin ilmaistuna, säädinkupu.
Taitaa olla peräti vallitseva ratkaisu uusissa kerrostaloasunnoissa (siis huoneistokohtainen kone + ohjaus säädinkuvusta). Ei kerrostaloon oikein mitenkään järkevästi liesituuletinta saisikaan - siis muuta kuin sellaisen huonon hätävaran = aktiivihiilivirityksen. Pieniin, siis luokkaa 50 m² ja alle, asuntoihin liesituuletin on aika paha laittaa - mistä sille saa järjestettyä korvausilman, jon/kun koko asunnon normaali ilmanvaihto on jossain 30-40 l/s haarukassa ja tuuletin haluaisi pukata pihalle 100 l/s.
Toki voidaan laittaa liesikupu, jonka ilma lempataan pihalle a) erillisellä huippuimurilla (yhteiskanavapoisto) tai, niinkuin nyt on markkinoille tullut, b) huoneistokohtaisessa kiekkokoneessa kiekon = LTO:n ohi .... mutta talteenoton hyötysuhde romahtaa, jos vaikka 40 % asunnon poistoilmavirrasta johdetaan LTO:n ohi. Tällöin tulisi kiekkokoneen 80 % hyötysuhteesta huolimatta koko asunnon ilmanvaihdolle LTO-hyötysuhteeksi vain 48 % eli huonompi kuin halvalla kuutiokoneella.
> Ei minusta, eikä kannatakkaan koska sieltä tulee aina vähän rasvaista ilmaa ja tulipalovaarakin on olemassa.
Reppanalla menee nyt vähän koti ja mäkkärin keittiö sekaisin. Itse olen jo pari vuotta asunut talossa, jossa on ao. viritys eikä IV-kone ole vielä siitä nokkiinsa ottanut. Ensimmäisen vuoden jälkeen pesin LTO-kennon ja se oli täysin turhaa työtä.
Kerrot, että" Ja sitten olen kanssa kuullut tällaisesta tapauksesta, missä on vanhaan taloon (jossa
ikkunat eivät, arvatenkin, nykytasoa) on uusittu kuutiokone kiekkokoneeksi. Seuraus: ikkunat
pamahtaa huurteeseen aina saunottaessa"
Ikkunoiden huurtumiseen vaikuttaa ikkunan pintalämpötila, huoneilman lämpötila ja huoneilman kosteus.
Luultavasti huoneilman lämpötila on ok ja kosteus sitä mitä sen pitäisi ollakin, mutta vika on kuitenkin
roottereiden ylivoiman masentaneen kuutiohullun mielestä kiekkokoneessa, vaikka ikkunat ovat täyttä
paskaa.
Olipa hyvä, että kerroit tämän varoittavan esimerkin!
Älä nyt jauha paskaa!!
Olen kyllä huomannut että suomi24 keskustelufoorumi on täynnä asiatonta keskustelua, trolleja ja spämmäämistä ja sama meno jatkuu koti ja rakentaminen osastolla.
Jäteilma on pakkasella tälläkin hetkellä -9c asiaa voit kysyä keneltä vaan kunnon ilmanvaihtokoneen omistajalta, se on kato ihan oma valinta tuhlaako ilmanvahdon mukana energiaa vai eikö, asunnon ilman pitäisi vaihtua määräysten mukaan kerran kahdessa tunnissa siitä voit ihan vapaasti funtsata paljonko menee energiaa harakoille jos jäteilma on vaikka 5c verrattuna -9c
> Ikkunoiden huurtumiseen vaikuttaa ikkunan pintalämpötila, huoneilman lämpötila ja huoneilman kosteus.
Luultavasti huoneilman lämpötila on ok ja kosteus sitä mitä sen pitäisi ollakin, mutta vika on kuitenkin
roottereiden ylivoiman masentaneen kuutiohullun mielestä kiekkokoneessa, vaikka ikkunat ovat täyttä
paskaa.
Niin, ne ikkunat ovat siis samanlaista "paskaa" kuin valtaosassa maamme rakennuksia. Nämä U-arvo 1,4 tai alle kun ovat aika tuoreita kotkotuksia. Eikä vanhemmissa taloissa taida ikkunatkaan olla ainoa kriittinen paikka...
Näyttää vaan olevan kiekkouskikselle vaikea paikka sulatettavaksi, ettei kiekkoa kannata joka paikkaan tunkea, esim. kohteet, missä on paljon kosteus- tai hajukuormia.
On näitä mokia tehty suuremmissakin kohteissa, esim. teollisuusrakennus, missä sisätilat pääosin työmiesten puku- ja pesutiloja. Sitten ihmetellään, kun sisäilma on huonoa ... kun kiekko kierrättää "sukkamehut" tuloilmaan (kaikki vaatekaappien yms. poistot kiekon kautta...).
Pitäisi osata katsoa muutakin, kuin mainosmiesten tyrkyttämää hyötysuhdetta. Tosiasiahan on, että asuntojen koneellista ilmanvaihtoa ei voi perustella energiansäästöllä (sen, mitä lämpöenergiassa voitetaan, menetetään kasvaneessa sähkönkulutuksessa painovoimaiseen/koneelliseen poistoon verrattuna) vaan ainoastaan mukavuudella (lämmitetty & suodatettu tuloilma).
Minä ainakin olen siinä uskossa että lieden poiston on nykyisin oltava oamana kanavanaan, eikä sitä saa liittää muiden tilojen kanaviin, eli ei saa vetää LTO koneen kautta.
Mitäs sitten kun hellalle roihahtaa pannu tuleen?
En oikein ymmärrä miksi jotkut ottavat jostain ilmanvaihtokoneesta jotain pulttia. Tämä varmaan on sitä samaa linjaa kuin eukko voi olla täysi luuska, mutta -82 voortti on tosi hyvä peli.
Tässä nyt sitten joku yritää perustella, että jokin kone on huono, koska jos asunnossa halutaan pitää hyvää ilmankosteutta, niin ikkunat menevät huuroo???
Jokin kone on huono, koska se ei sovi kaikkialle? Sinänsä hämmentää, että nyt oli äijien paskat kyseessä. Yleensä näissä esimerkeissä mennään uimahalleihin, tai teollisuuslaitoksiin, jotka ovat aivan yhtä lähellä ajamista kuin formula ja traktori keskenään.
Hyötysuhteen lisäksi on todellakin hyvä katsoa jotain muutakin. Halvintahan on aina olla vaihtamatta ilmaa. Säästö 100%. Tätä keinoa monessa vanhassa talossa yritetäänkin käyttää.
Nyt nimimerkki LTR-3 yksinkertaistaa asioita liikaa. Kuutiokoneita on eri malleja ja vain osa niistää pätkii aiheuttaen alipaineongelmaa.
Ei tuo LTR-3:sen paineentasaustoimintokaan kestä kriittistä tarkastelua. Siinähän ylipainetoiminto (takkapainike) kytkeytyy päälle ennalta ohjauspaneelista asetetuksi ajaksi. Mistä takan korvausilma tulee, jos lämmitys kestää yli asetetun esim. 20 min? Entä jos ylipainetoimintoon on liitetty muita antureita (ei taida edes saada vakiona) hoitamaa korvausilman saanti keskuspölynimuria ja liesituuletinta käytettäessä – taas tulisi ylipaineistus vääräaikaisena.
Onkohan niin, että kiekkokoneet sietävät huonosti tilannetta, jossa poistoilman määrä onkin tuloilman määrää pienempi? Se selittäisi miksi takka jne. toiminnot on niin kummasti järjestetty.
Jaa, että on kojeen vika? Itsehän totesit, että ikkunat on huonot.
Jollain pätkivällä kuutiokojeella kurkut kuivana röhkien tilanne olisi parempi?!
Jos halutaan tehdö sutta, suttahan siitä tulee, jos kokonaisuutta ei oteta huomioon.
Aika erikoinen teollisuusrakennus, jossa sisätilat ovat _pääosin_ työmiesten puku- ja pesutiloja. Tarkoittanet työmaaparakkia.
Hyvin löydät kaivamalla tilanteita, joissa roottorikoje olisi huono. Vähemmällä pääset, jos menet hoidattamaan oman pääsi. Se kun ei parane roottoria haukkumalla.
Ole vaan uskossasi luja, mutta näitä asioita ei hoidella uskomusten pohjalta.
> Tässä nyt sitten joku yritää perustella, että jokin kone on huono, koska jos asunnossa halutaan pitää hyvää ilmankosteutta, niin ikkunat menevät huuroo???
Kun on vain vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta.
Onhan se kiekkokone tosiaan niin ihqu hyvä, että jos sellaisen haluaa, niin kannattaa sitä varten purkaa nykyinen asuntokin ja rakentaa se uusiksi. Vai?
Eli ei vaan mene kiekkoUSKOVAISTEN kaaliin, ettei kiekkokonetta kannata joka paikkaa tyrkyttää. Ei ainakaan, jos talossa on kovasti kosteuslähteitä (esim. uima-allas) tai muutenvaan sellaiset rakenteet (ikkunat yms.) että ilmankosteus on syytä pitää alle 40 % pakkasillakin ... enkä kyllä kiekkokonetta menisi kovin pieneenkään taloon laittamaan. Pienissä asunnoissahan poistot on suunnilleen keittiö + KPH ja se on siinä. Eli jommassa kummassa kun touhutaan, on koneelle menevä ilma varsin kosteaa.
Tuommoista täyttä paskaa suoraan saatanan pesäsuolesta.
"Eli ei vaan mene kiekkoUSKOVAISTEN kaaliin, ettei kiekkokonetta kannata joka paikkaa tyrkyttää. Ei ainakaan, jos talossa on kovasti kosteuslähteitä (esim. uima-allas) tai muutenvaan sellaiset rakenteet (ikkunat yms.) että ilmankosteus on syytä pitää alle 40 % pakkasillakin "
Alappa taas luetella noita teollisuuslaitoksia ja uimahalleja. Tämä on näiden kuutiokoneUSKOVAISTEN matraa.
Mistäköhän muuten johtuu, kun itselläni on sattumoisin uima- allas talossa, eikä ongelmia ole? Ja kennokin sattuu pyörimään. Ihmeellistä!!! Onko koneessani vikaa? Kuinka saan tuon korjattua ja ongelmia talooni?
Kyllä tuo ilmankosteus on alle 40% talvella pyöriväkennoisissakin taloissa, vaikka toista USKOT.
"Pienissä asunnoissahan poistot on suunnilleen keittiö + KPH ja se on siinä. Eli jommassa kummassa kun touhutaan, on koneelle menevä ilma varsin kosteaa."
En kyllä itsekkään mihinkään koirankoppiin pyörivää asentaisi. Ilma on tarpeeksi kosteaa muutenkin yleensä, jos vain pyykkejä kuivatellaan sisällä, kuten tapana on. Lisäksi kustannukset tulevat kalliiksi saatavaan hyötyyn nähden. Toisaalta jos kärsii kopissa kuivasta ilmasta saa pyörivällä kennolla tuohon kyllä apua. Näissä kopeissa tosin ei itse makseta lämmityslaskuja suoraan itse, joten hyöty pienenee. => Kuutiokoneet on siis todistettu paskoiksi!!!
" Kuutiokoneita on eri malleja ja vain osa niistää pätkii aiheuttaen alipaineongelmaa."
Totta. Pätkiminen on tuo kaikista halvin ja typerin ratksisu, mutta ei ainoa. Halpuuden vuoksi lienee myös yleisin.
"Mistä takan korvausilma tulee, jos lämmitys kestää yli asetetun esim. 20 min? Entä jos ylipainetoimintoon on liitetty muita antureita (ei taida edes saada vakiona) hoitamaa korvausilman saanti keskuspölynimuria ja liesituuletinta käytettäessä – taas tulisi ylipaineistus vääräaikaisena."
Takan korausilma tulee luonnollisesti LTO:n moottoreiden puhaltamana? Siis mitä tässä on ihmeellistä? Miksi tuolla pitäisi olla jotain muita antureita? Keskupölynimurin ja liesituulettimenkaan kanssa en ole havainut vielä ongelmia, enkä takankaan. Koska noita pitäisi alkaa ilmetä?
"Onkohan niin, että kiekkokoneet sietävät huonosti tilannetta, jossa poistoilman määrä onkin tuloilman määrää pienempi? Se selittäisi miksi takka jne. toiminnot on niin kummasti järjestetty"
Takkakytkin on lisävaruste useimpiin pyöriväkennoisiin. Sama pätee useisiin kuutiokoneisiin. Miksiköhän jotenkin otat takkakytkimen huonoksi ominaisuudeksi, vaikka tuo ei liity mitenkään kennotyyppiin? Hyvin takkakytkin itselläni toimii kun tuota tarvitsee käyttää. Käyttö tapahtuu pääasiassa syksyllä, kun hormi on kylmä ja lämpötilaero ulkoilman välillä ei ole suuri.
Miksi jengi yrittää näitä esimerkkejä tuulesta temmata? Eikö kannattaisi ensin tutustua asioihin ja vasta sitten kirjoitella?
Kuutiouskovaisia on suomessa niin paljon ja nyt kun rakentamismääräykset vain tiukkenee ja kuutiokoneet ei kelpaa enään uusimpien passiivienergia talojen ilmanvaihtoon niin kyllähän se ottaa pattiin.
Kuutiokoneiden aika on vaan nyt ohi, tällä hetkellä ratkaisee pieni energiankulutus ja siihen kykenee pyöriväkennoinen ja poistoilmalämpöpumppu.
Että osallistukaan vain kuutiokoneiden omistajat energiansäästötalkoisiin ja vaihtakaan energiaa tuhlaavat ilmanvaihtokoneet parempiin.
LTR3, olet aivan oikea puhumaan uskonnosta. Kirjoituksessasi on sen tyypilliset merkit, ainakin Dan Brownin käyttämän määritelmän mukaan:
- Kuutiokoneet TAKAAVA pelastuksen
- USKOVAT tarkasti määriteltyyn jumaluuteen (=kuutiokone)
- KÄÄNNYTTÄVÄT uskonnottomia (vaikkapa SUOMI24:ssä)
LTR-3:n tapauksessa tarkoitit varmaan että:
- KIEKKOkoneet TAKAAVA pelastuksen
- USKOVAT tarkasti määriteltyyn jumaluuteen (=KIEKKOkone)
- KÄÄNNYTTÄVÄT uskonnottomia (vaikkapa SUOMI24:ssä)
Häkellyttävää verbaalista ilotulitusta....
Voi vittu mitä ämpäripäitä.
Liesihormi täytyy olla paloosastoitu, eli eristetty.
mulla on yksinkertaisesti kellokytkin joka pysäyttää koko laitteen 3 tunniksi joka aamu kun ketään ei ole arkisin edes kotona. Sama iltaisin 2 tunniksi. Kenno sulaa ja mitään haittaa tuosta ei ole ollut, säästyy vaan vähän sähköä ja lämpöäkin. Eikä tule ali eikä ylipaineita. -20C pakkasilla kenno on yön jälkeen huurteessa yläreunastaan muttei ihan tukossa. Normaali kennokone siis.
itse en viitsi käyttää sulatustoimintoa koska kovilla pakkasilla on lähes aina seis. meiän LTO koneessa kenno ei mene huurteeseen, 4-5 pv käytön jälkeen jätekanavassa jäätä oikein mukavasti (kennon reunoilla ja moottorin ympärillä).
hormissa,jottei kylmä muutenkaan tule piipun kautta sisään ja myöskin tulisijan lämmöt pysyvät talossa sisällä lämmitämisen jälkeen.
Tuloilmapuhaltimen pysäåhtyminen on monessa iv-koneesa normaali tapa hoitaa kennon sulatus. Kovilla pakassilla kannataa ajaa konetta pienemillä tehoila kuin normaalisti, se vähentää kennon jäätymistä.
Ei se kylmä sieltä piipusta tule mutta savua aivan sairaasti sen minuutin aikana kun tuloilmapuhallin on pysähdyksissä.
Tästä löytyy varmasti juttua, mutta oma kokemus on sellainen, että kovalla pakkasella kannattaa huotysuhteen takia säätää alipaine suuremmaksi. Meillä on iso ero jäteilman lämmössä jos sisällä alipaine on 5 tai 15 prossaa. Valloxin tasavirtapuhaltimilla sen voi säätää vaivattomasti haluamakseen. Ja olisiko siitä isoa haittaa jos alipaine olisi vaikka 20 %, jos vaihtoehto on tulon pätkiminen. Oma Valloxini ei ole ainakaan vielä pätkinyt.
> Tuloilmapuhaltimen pysäåhtyminen on monessa iv-koneesa normaali tapa hoitaa kennon sulatus. Kovilla pakassilla kannataa ajaa konetta pienemillä tehoila kuin normaalisti, se vähentää kennon jäätymistä.
Höpö löpö. Pienillä ilmavirroilla LTO:n hyötysuhde on parempi poistoilmakin kerkiää jäähtyä enemmän (jos kanavat yläpohjassa), joten LTO jäätyy herkemmin.
...sitä ei vaan huomaa, siis niitä sulatusjaksoja, niin herkästi, kun kone pyörii pienellä teholla.
"Oma Valloxini ei ole ainakaan vielä pätkinyt. "
Jos on noin hatara talo, niin eipä tuolla kannattaisi paljoa elvistellä.
"Jos on noin hatara talo, niin eipä tuolla kannattaisi paljoa elvistellä"
Oma Valloxini ei ole ainakaan vielä pätkinyt. Esilämmityksen olen säätänyt siten, että jäteilman lämpö ei ole näillä pakkasilla tuloilmapuhallinta pysäyttänyt. Jälkilämmitys 18 - 22- hieman vaihtelee ja patterivesien lämmönvaihtelu tuntuu hieman heiluttelevan kennojen toimintaa.
Keväällä voipi laskea kulutettua kaukolämpöä. (joulukuussa kaukolämpöä kului 3MWh tässä talossa)