Mikä auttaa. Meillä on 3v uros Collie. Ihmisrakas/ystävällinen kaikkia kohtaan
ikää tai kokoa katsomatta. Muita koiria kohtaan "todellinen frendi", mutta, mutta
"kavereiden" nimiä ei voi edes mainita. Innostuu niin helkkaristi. Kavereiden kanssa peuhatessa
on niin kivaa, jotta maha on aivan kuralla. Ja joka kerta. Jonkinlainen jännitysvatsa.
Aina kun on tavallisesta kivasta hauskempaa suoli tyhjenee ihan ripulina.
Toisinaan ei tarvita edes kavereita vaan riittää mielenkiintoisempi metsälenkki.
Asumme maalla. Koira on irti pihalla ollessaan. Tilaa on juosta. Metsä on koirallemme
yksi hauskimmista paikoista, jossa käydään usein.
Mikä avuksi tuohon vatsa ongelmaan????
ikää tai kokoa katsomatta. Muita koiria kohtaan "todellinen frendi", mutta, mutta
"kavereiden" nimiä ei voi edes mainita. Innostuu niin helkkaristi. Kavereiden kanssa peuhatessa
on niin kivaa, jotta maha on aivan kuralla. Ja joka kerta. Jonkinlainen jännitysvatsa.
Aina kun on tavallisesta kivasta hauskempaa suoli tyhjenee ihan ripulina.
Toisinaan ei tarvita edes kavereita vaan riittää mielenkiintoisempi metsälenkki.
Asumme maalla. Koira on irti pihalla ollessaan. Tilaa on juosta. Metsä on koirallemme
yksi hauskimmista paikoista, jossa käydään usein.
Mikä avuksi tuohon vatsa ongelmaan????
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletko miettinyt, että jospa se ei johdu kuvauksesi mukaan noin positiivisella koiralla kavereista yms. vaan ruokavaliosta...Koirahan ei osaa valehdella todellista tunnettaan eli jos on positiivinen niin on.... Onko vatsa aina ollut tuollainen vai onko se muuttunut? Ja vielä ruuasta, että collie voi herkistyä esim vehnälle (omalleni en anna vehnää ollenkaan vaan lammas-riisi sensitive ruokaa).
Joo ruokavalio on tarkka. Se on tullut testatuksi. Tämä paskan lentäminen
ei edes enää naurata. Päivällä tai kellonajalla ei väliä. Kysymys riittää.
"Lähdetään metsään" tätä kysyy koiralta pari kertaa ja hetken päästä on perä paskanen.
Ja kaveri aivan innoissaan. Näitä on muitakin esimerkkejä.
Tämä harmittaa, kun on muuten mitä sympaattisin. Tämä on aivan jotain muuta kuin ruokavalio.
Oppii itse olemaan varuillaan ja kaikki "kivat jutut" täytyy saattaa alkuun
niin ettei koira älyä kohta olevan hauskaa, niin pärjää, mutta kuitenkin turhauttavaa
Kyllä se voi pitää paikkansa että koiralla jokin asia käy vatsan päälle.
Meillä oli Collie jolla oli hyvä vatsa mutta jos joutui olemaan kotona yksin yli 7h se oli heti ripulilla,
vanhemmiten vaiva poistui, ehkä se ikäivöi kovasti tai tunsi yksinäisyyttä, tulkitsin sen niin.
Milloinkaan ei muuten ollut ripulia.
Meilläkin oli collie tyypillinen vatsallaan stressaaja. Tai mikä lie oikea sana, mutta lopputulos on sama, maha kuralla, ja perskarvoja pestään... Vaiva loppui vasta venhemmiten, kun koira muutoinkin muuttui. Nyt kun koira on 13, eikä enä niin kamalastoi kaikesta jaksa innostua, niin eipä ole ripuliakaan. Aiemmin luulin, että kyse on ruoasta, mutta nykyään on ihan sama mitä syöttää, Vatsa ei ole kuralla, ja jos onkin, niin ei ainakaan sisälle tee. Kaikkea voi antaa, ja nykyään mm. ehtaa lihaakin. Joka päivä on muutoin tarkka ja säännöllinen aikataulu (höpsähtänyt koira, joten kuntoutusta), ja laksatiiviakin annetaan (tyrä peräsuolessa, ajoittaista ummetusta) joka ruokaan. Aikaisemmat 12 vuotta meni enemmän ja vähemmän ripulin kourissa, mitään pätevää keinoa ei keksitty, miten sen saa kuriin. Mutta nyt yhtäkkiä, yli puoleen vuoteen ei ole ensimmäistäkään kakkaa ole sisällä ollut (aiemmin ollut luvallista, koska ripulia lähes viikoittain). Itse kyllä yhdistän sen siihen , että koiran elämässä ei ole muutoinkaan mitään isommpia tunnekuohuja. Kemiallinenn kastraatio poisti viim,eisetkin oireilut.