Kun elämäänsä tässä vaiheessa voi tarkastella jo kauemmasta perspektiivistä, tuntee näkevänsä selvää asioiden johdatusta.
Aiemmin jo nuorempana "tuntui" jokin asia siltä, että tähän minut johdatettiin, ihan selvä tietoisuus asiasta oli, liian moni asia meni"nappiin", josta ennalta jo oli saanut "valmennusta" jos niin voisi sanoa, tai ennakkoilmoituksen unessa,----- tai valvekokemuksena. Tosi upeatahan se olisikin, kun kaikki ei ole niin yksinkertaista miltä se näyttää. Tai paremminkin kaikkea emme tiedä!
Mitä mieltä olette, onko elämässänne ollut seikkoja, jotka antavat aavistuksen johdatuksesta?
Aiemmin jo nuorempana "tuntui" jokin asia siltä, että tähän minut johdatettiin, ihan selvä tietoisuus asiasta oli, liian moni asia meni"nappiin", josta ennalta jo oli saanut "valmennusta" jos niin voisi sanoa, tai ennakkoilmoituksen unessa,----- tai valvekokemuksena. Tosi upeatahan se olisikin, kun kaikki ei ole niin yksinkertaista miltä se näyttää. Tai paremminkin kaikkea emme tiedä!
Mitä mieltä olette, onko elämässänne ollut seikkoja, jotka antavat aavistuksen johdatuksesta?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ihan kuin olisin ollut vastaan jotain 'johdatusta'. Olen tehnyt kaiken oman pääni mukaan ja tunnen olleeni monesti 'kapinallinen' , mutta silti ne asiat eivät aina ole menneet mieleni mukaan. Mutta kun katson taaksepäin, niin hyvä ja minunoloinen elämä on ollut. Olen tyytyväinen itseeni ja elämääni ja aikaansaannoksiini. Tosin minusta ei tullut sitä suurta taiteilijaa, jona nuorena haaveilin. Piti tehdä kompromissaja ja se oli sittenkin ihan hyvä asia. No - mitä on tulossa ja odotettavissa: nyt näin joulun jälkeen ainakin toiveeni valkoisesta lumesta on täyttnyt ja se, että olen niin monina päivinä päässyt heti kotiportilta hiihtelemään on onnea.
itsensä. Sinun kuuluu ilmeisesti olla juuri tuollainen:D Onneahan se on kun pääsee suksille portiltaan. Minäkin iloitsen kun härkäviikot alkavat ja uimahalli taas on tiedossa, koko elimistöni kaipaa vedessä vapautumista.
Kaikki liikkeet ja tanssi ei korvaa vedessä liikkumista, huomenna ihanaa....hyviä liukumisia ja pientä ihanaa viimaa hiihtelyysi:)
Hienoa Pilvi, täältä suunnalta vahvistusta johdatusta on, olen monta kertaa elämässäni tehnyt sellaisen käänteen jota olen hetken katunut ja sitten on tullut selvää näyttöä että joku kulkee kanssani, ja suojelee.
Useimminkin varmasti olen 'päässyt turvaan' vaan olen monesti sen kääntänyt järkeilyksi, no oli mitä oli turvaa ja tukea on ollut.
Kerron yhden joka ei voi olla sattumaa, olin Pohjois-Karjalassa keväthangilla lomailemassa ystävättäreni kanssa, piti olla 10 pvää, tuli pakonomainen tunne kuin pelko ja oli lähdettävä sieltä ajelemaan kotia kohti.
Kaikki oli ok eikä mitään oireita olin ollut kotona 2 vrk kun tuli sellainen tilanne että lapset soittivat ambulanssin ja sitten mentiin, umpisuoli joka oli puhjennut, no kaikki järjestyi kun olin kotona.
Eri kunnassa olisikin ollut yksityiskeikka ja kenties hengen lähtö.
Yritän pitää yläkertaan hyviä välejä ja lähettelen kiitokset kun muistan, sillä mennään.
Miellyttävää kuultavaa, että et anna kunniaa sokealle sattumalle, vaan Hänelle jolle kunnia kuuluu.
Itse uskon ja luotan myöskin Jumalaan ja Hänen lähettämiinsä suojelusenkeleihin.
Helpompi on uskoa johdatukseen kuin sattumaan omalla kohdalla. Jälkeenpäin sen voin vaan todeta, miksi minun oli ne vaikeatkin ratkaisut tehtävä. Jonkinmoinen ohut aavistus tulevasta oli otettava huomioon. Sitten neljäntoista vuoden päästä kaikki loksahti paikoilleen. Nöyrää kiitollisuutta tunnen johdatuksesta.
niin hyvin kuvailette kokemuksianne, jotka vahvistavat sitä aavistusta joka itsellänikin on. Tuo Katleijan tuntema nöyrä kiitollisuus on juuri mitä kokee tajutessaan.
Joskus ovat aistit herkimmillään, sitten arjen askareet vaativat tekijänsä ja hyvä niin :D Itselläni on aamupäivä kulunut ruukkukasvien hoitelussa. Orkidea vaatii huomionsa ja juurien seuraamista, kukkakori piti purkaa, kun siellä oli köynnöskasvi mukana, ja multa piti ottaa talteen mihin ne oli upotetut.
No saivat isommat ruukkukasvini multalisäyksen pinnalleen ja kastelun. Siivottu jäljet, samalla kuunnellen radiosta riemastuttavaa kuunnelmaa (englantilaista suom.) terveyskeskuksen hoitsusta, joka juuri oli aloittanut työnsä! Engelsmannien huumori kirvoittaa ääneen naurunpyrskähdyksiä! Heippa taas...
olen ajatellut, ettei avioliittoni olisi onnistunut, ellei johdatuksesta joku huolehtinut.
Varmaan ei tiemme olisi kohdannut, ellei sota olisi tullut ja karjalaiset kotiseutunsa joutuivat jättämään.
Miten juuri tänne mieheni perhe joutui, monien paikkakuntien jälkeen ja miksi samoihin porukoihin eksyttiin.
Nauroinkin aikoinaan, että kauan jouduit etsimään ja sitten tälläisen ihmeellisyyden savosta löysit;)
Mieheni kuoleman jälkeen on polkujani ohjattu, monia asioita on kohdalleni sattunut, että en unisaankaan olisi voinut niitä etsiä.
En lukeudu uskovaiseksi, mutta en pakanakaan ole, , mutta uskoni johdatukseen on vakaa.
Ihmeellisiä on tapahtumat joskus! On kiva kuulla , että avioliittosi oli onnellinen, se jos mikä on hyvä pohja
elämälle eteenpäin. Olet saanut säilyä ehjänä raastavistakin kokemuksista, joista monet voivat kärsiä loppuelämänsä.Riippuen ihmisestä itsestään käyvätkö läpi senkin surutyön,jota avioerotkin aiheuttavat.
Erimielisyyksiä tulee väjäämättä kaikissa liitoissa, mutta ne parhaimmillaan selviävät jo samana päivänä ja saavathan ne naurua aikaan niitä muistellessa:D
Päivä alkaa hämärtymään jälleen, onkin ollut sellainen siivoilupäivä minulla, valo kun tulvii nyt ja paljastaa muutamia kohtia, jotka vaativat hieman huoltoa. Radio on minulla apupöydällä hellan vieressä, ja öljyllä paistaminen levittää tuota hienojakoista öljyä liesituulettimesta huolimatta, niin puhdistin radioni pinnan t huolella. Jos se oiskin jalopuuta ois se vaan hangattava sisään! Jepp, näkemisiin nyt ja kaikkea hyvää alkaneelle vuodelle!
Sattuma ja johdatus ovat ihan sama asia. Jos ihminen on mystisyyteen taipuvainen niin puhuu johdatuksesta, mutta jos ei oo niin puhuu sattumasta.
Sattuma on aina ennalta arvaamaton niinkuin johdatuskin. Jos tapahtuma on positiivinen niin mielellään puhutaan johdatuksesta, mutta jos on negatiivinen niin sattumasta.
on elämä paljon monisyisempää, negatiivisetkin asiat ovat elämään kuuluvia, vaan kuinka niistä selviämme antaa taas sysäyksen uuteen kehitykseen, kelle antaa kelle ei.
Mystisyydellä en näe siinä olevan sijaa, pelkkä looginen ajattelukyky,---- tarkastellessa tapahtumia, jotka ovat olleet ratkaisevia elämässämme. Salaperäisyyden verhoamia asioita, joita voimme vain aavistaa:)
Ihminen vaan tajuntansa ja persoonansa mukaan kehittelee selityksiä asioille. Unetkin kumpuavat alitajunnasta, samoin alitajunnasta kirpoaa haaveet ja unelmat. Ja voihan sitä kohtaloksi tai johdatukseksi selittää jonkun sattuman, kun menee esim jonnekin paikkakunnalle ja siellä on se 'oikea'. Eiköhän hormooneillakin ole osansa ja syynsä asioista. - Mutta sen suomalaisen sananlaskun kyllä myönnän todeksi että, ''Minkä taakses' jätä sen edestäs' löydät''.
toisin sanoen " mitä kylvää, sitä myös niittää. "
paitsi siivoamattomuudessa, siinä se pitää paikkansa. Elämässäni en ole joutunut ainakaan maksamaan virheistäni, mikäli ymmärrän, seuraavassa vaiheessa, mutta olen yrittänyt selvittää kaiken! minkä olen jättänyt taakseni. Todella, loput kai Luoja on katsonut sentään rehelliseksi pyrkimykseksi:D
Jokaisella pitää olla oma näkemyksensä, joka sopii juuri hänelle! Hauskaa iltaa toivottaen....
ainahan jotkut sen toisille sälyttää ja luikertaa itse kuiville.
Enempää en nyt paneudu tähän, meitä on niin monenlaisia ihmisiä, yhtään vihamiestä tai naista en ole kuitenkaan jättänyt taakseni koskaan. Vieraista ihmisistä en tiedä miten minut kokevat, mutta aika luottavainen olen siinäkin. Moi då...Voi hyvin.
Pahan valtoja vastaan on taisteltava, sillä pirulla on pitkät savet.
Eihän ihmiset ole samanlaisia ja samoin tuntevia koska se olisi liian helppoa, vastusta on ne vaan on voitettava.
Minulla on omat mielipiteeni ja kokemukseni olen kyllä saanut turpiini tullen mennen, mutta aina olen jäänyt henkiin.
Ne jotka kaikesta löytävät luuloja, ovat täysin oma ryhmänsä, kaikkia epäillään vain heidän mielipiteet pitäisi aina hyväksyä, näin paha säilyy keskuudessamme, ne vaan on jätettävä omaan arvoonsa.
Ilkutaan ja toisten ihmisten kokemukset ja elintavat todetaan huonoiksi, näyttää olevan että parempi liittyä mollaajien joukkoon, kuin elää omaa elämää.
Jokainenhan elämäänsä hallitsee antakaa elää ja eläkää itsekin omien pirullisten luulojen ja ajatustenne kanssa.
Siksi täällä sivuilla on jatkuvaa kränää ja pahoinvointia, kun ei ole omaa paikka ei omaa kunnon ajatusta, vain arvosteleminen ja hyökkäys.
Hyvää päivän jatkoa mulle riitti tämä.
Uskon johdatukseen ja Luojani läsnäoloon!
opettavainen taru, vihollisesta joka tuli yöllä ja kylvi rikkaruohoa taas viljan joukkoon, tuo mestari hymyili vaan ja pyysi jättämään siitä huolehtimisen.