teinkin fortumin kanssa 2v:n sopimuksen, tasahintaisesta sähköstä, että nousee tai laskee, niin mun hintani on sama. Tämä ymmärretty, sitten saan sähkölaskun, jossa siis erittely, ja tulevien laskujen summat myös merkitty. Tästä 3pv: n päästä saan taas postia, koskien siirtohinnan korotusta, eli juuri saamieni tulevien laskujen summat eivät siis pidäkään paikkaansa... näinkö se oikeesti toimii, ettei vasen käsi tiedä, mitä oikea tekee?? Eli noikaan isossa yhtiössä ei paria kolmee päivää aiemmin tiedetä, mitä on tapahtumassa...
Minäpäs
34445
9423
0Äänestä
Vastaukset 9
Vanhimmat
Monelle tuntuu olevan yllätys, että siirtohinta voi vaihdella, vaikka juuri on tehty kiinteähintainen kahden vuoden sopimus. Tuolla toisessa ketjussa yksi jurpo vaahtosi ohimosuonet pullollaan samasta asiasta.. Mutta niin se vaan on. siirtoyhtiö on monopoliasemassa omalla alueellaan ja saa nostaa hintoja omien kustannustensa peittämiseksi. Outoa vaan on, että vaikka kustannustaso muuten laskee, niin verkkoyhtiöillä on jatkuvasti korotuspaineita. Tämän takia en tule koskaan ostamaan sähköäni omalta verkkoyhtiöltäni (VF), jos joku tarjoaa edes suurinpiirtein samalla hinnalla. Tähän asti tuota ongelmaa ei ole ollut.
Paljonko muuten on Fortumin hinta tuolle sopimukselle.
kun menen kotiin töistä, 4c jotai kwh, muistaakseni..
Kyllä sähkönsiirron tuotannontekijöiden kustannukset ovat tukevassa nousussa, esim. pari vuotta sitten tehty energia-alan palkkasopimus nosti kuluja tuntuvasti.
Lisäksi valtiovalta on määrännyt, että kaikki mittarit pitää vaihtaa etäluettaviksi. Sekin maksaa noin 250€/asiakas.
Kylläpä melkein kaikki kustannukset nousee joka vuosi... Aika harvoin mikään halpenee... Autot ja viina ovat halventuneet joskus veromuutosten vuoksi, mutta sepä ei taida paljon verkkoyhtiön hintojan heilauttaa.
Vähän väärähkö sanavalinta. Oikeampi on, että siirtomaksut nousevat tällä hetkellä nopeammin kuin yleinen kustannustaso. Joka siis nyt laman aikaan useilla aloilla on kyllä laskenut.
Mutta tuo siirtohintojen nousu kyllä osaltaan johtuu pienehköstä kilpailutilanteesta, johon sähköyhtiöt on laitettu. Ja kun markkinoille on tullut pelkästään energiaa myyviä toimijoita (joista kaikki eivät pelaa ihan samoilla säännöillä), niin siitäkin aiheutuu se, että verkkoyhtiöiden täytyy pitää jatkuvasti siirtohinnat ns. tapissa.
Kun verkkotoiminta piti erottaa energian myynnistä niin sähkölaitokset olivat vähän uudenlaisessa tilanteessa. Viranomaiset seuraa yhtiöiden tuottoa ja se saa olla suht vaatimaton.
Jos sähköyhtiön toimitusvarmuus on todella hyvä, ei esimerkiksi olisi ollut yhtään puista johtuvaa sähkökatkoa, niin silloin on vaikea perustella linjojen raivauksen kustannuksia menopuolella.
Mutta kun annetaan puiden kasvaa muutama vuosi rauhassa ja annetaan tulla muutamia sähkökatkoja niin EMV:lle on helppo perustella että tänä vuonna on tarvinnu käyttää rahaa verkon kunnostukseen.
Vaikka jakeluverkon ylläpito onkin pitkäaikainen projekti, nin kuitenkin joulukuussa inflaatio oli -0,9%,. Ja tuo sama trendihän on ollut koko nykyisen laman ajan. Mutta verkkomaksut eivät liene paljon laskeneet.
Suomessa inflaatio meni miinukselle siksi että ruuan ALV laski.
Mitenköhän paljon se vaikutti verkkoliiketoimintaan? Ajattelitko että tolppa-apinoiden panaaneiden halpeneminen laskee kustannuksia?
Palkat nousi ja sillä on vaikutusta.
Eilen uutisoitiin, että teollisuuden tuottajahinnat laskivat joulukuussa 2,6 prosenttia. Kyllä se ruuan alv-alennus vaikuttaa sitten monella saralla.