Yksityinen tie

Ei ihan noinkaan. Edellisessä vastauksessa esittelin asiat tarkemmin.

Luulen että käsityksesi siitä että jos jotain kulkureittiä on käyttänyt vanhastaan nin sitä ei voi kieltää tulee lähinnä ns. ojalaista jossa lakkautettiin yhteiset tiet. (aikaisemmin tiet perustettiin pääsääntöisesti yhteisinä alueina eikä rasitteen luonteisina oikeuksina kuten nykyään) Tällöin määrättiin että kuka yhtisen alueen lakkauttamisajankohtana käytti tietä sai siihen samalla ilmaiseksi rasiteoikeuden (yksityistieoikeuden). En selittänyt tätä tapausta sillä luulen että lakanneesta yhteisestä tiestä ei ole kysymys. Mutta kuten huomaat tämäkin perustuu lakii eikä ole ihan automaatio. (itseasiassa tuo ko. laki aiheuttaa vieläkin paljon harmaita hiuksia niiden päässä jotka miettivät miten kiinteistörekisteri voitaisiin saada luotettavammaksi niin tieoikeuksien kuin tilojen pinta-alojen osalta.)

Ei. Vaan jos sen kiinteistön rasitteena kiinteistörekisterissä on kulkuoikeus sen kiinteistön yksityistiellä päästäkseen omalle tontilleen,senkun vaan kävelee ja ajelee nätisti. Näitähän on paljon,esim pihan läpi kulkevia teitä.

Koskeeko toi vain ajoneuvolla tapahtuvaa tien käyttämistä? Jokamiehen oikeuksiinhan kuuluu vahinkoa tuottamaton jalankulku kenen tahansa mailla, kunhan ei lähde pihapiiriin kuljeskelemaan (ja kunhan ei ole sotilas-, luonnonpuisto-, raja- tms alue). Eli kaipa sillä yksityistiellä saa kävellä koska sen vieressä kulkevaa ojanlaitaa ainakin saa...

leka kirjoitti:

Koskeeko toi vain ajoneuvolla tapahtuvaa tien käyttämistä? Jokamiehen oikeuksiinhan kuuluu vahinkoa tuottamaton jalankulku kenen tahansa mailla, kunhan ei lähde pihapiiriin kuljeskelemaan (ja kunhan ei ole sotilas-, luonnonpuisto-, raja- tms alue). Eli kaipa sillä yksityistiellä saa kävellä koska sen vieressä kulkevaa ojanlaitaa ainakin saa...

Lue lisää

Itseasiassa ilmeisesti koskee vain ajoneuvoja. Olin aikaisemmin jossakin vastauksissani todennut että varsinaiset jokamiehenoikeudet eivät koske tiealuetta. Muistan jopa että mielestäni olin sen jostain laista tulkinut mutta en millään enää muistanut mihin olin tuon johtopäätökseni perustanut.

Nyt on ehkä aika korjata sanojani.
Ympäristöministeriön ylitarkastaja Pekka Tuunanen on sanonut vuonna 1999 asiasta seuraavaa:
"Yksityistielaissa on määritelty tien pitäjän oikeudet säädellä liikkumista tiellä. Tien pitäjä saa ko. lain nojalla kieltää moottorikäyttöisten ajoneuvojen käytön ja hevosajoneuvon käytön tiellä. Tässä suhteessa ratsukko ei ole hevosajoneuvo. Hevosajoneuvo on määritelty tieliikennelaissa hevosen vetämiksi rattaiksi tai reeksi. Siten yksityistien pitäjä ei voi yksityistielakiin nojautuen kieltää tiellä kävelyä, ratsastusta, pyöräilyä tai hiihtämistä."

Ehkä en yksinkertaisena maanmittarina lähde ympäristöministeriön ylitarkastajan sanoja kiistämään ;-), varsinkin kun en itse muista mistä ja millä tavalla olin aikanaan toiseen lopputulokseen päätynyt. Jos perustelut jossainvaiheessa muistan kirjoitan siitä tänne palstalle.

lähteenä vain kiinnostuneille annan osoitteen
http://www.suomenlatu.fi/poluistareiteiksi/tietoa/lakiasiat/jokmiehoik.html

Kyseessä lienee jonkinsortin ulkoilureittien ja ulkoiluyrittäjien lakiasioiden usein kysyttyjen kysymysten palsta (FAQ)

"Todennököisesti toimituksessa tieoikeus määrätään tällaisessa tapauksessa olemassaolevan tien paikalle"

Ja ns. sopimusteiksi tulkittavissa olevien osalta vieläpä ennestään olevalle tielle, jolla taas on olennaista merkitystä kohteen korvausta määrättäessä.

Lisäyksenä ansiokkaaseen tekstiisi totean, että ns. sopimustie voi varsinaisen kirjallisen tai suullisen sopimuksen lisäksi syntyä myös ns. "hiljaisen" sopimuksen perusteella. (Esim. tila A käyttää tilan B alueella olevaa tietä vaikkapa esim. 15 vuotta tilan B omistajan siihen puuttumatta.)

Laki yksityisistä teistä mukaisella yksityisellä tiellä saa tilapäisesti kulkea moottoriajoneuvollakin, jollei sitä (esim. liikennemerkillä) ole kielletty.

Ajaa yksityistiellä saa, jollei kieltomerkkiä ole asetettu. Eri asia on sitten tontille johtavat rasitetiet.

Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

Laki yksityisistä teistä mukaisella yksityisellä tiellä saa tilapäisesti kulkea moottoriajoneuvollakin, jollei sitä (esim. liikennemerkillä) ole kielletty.

Ajaa yksityistiellä saa, jollei kieltomerkkiä ole asetettu. Eri asia on sitten tontille johtavat rasitetiet.

Lue lisää

Vähän menee taas saivarteluksi. Koitakaa kestää;-)

Uskon että tarkoitit näillä tontille johtavilla rasiteteillä Yksityistielain 1.1§ mukaista tietä jota vain asianomaisen kiinteistön omistaja tai haltija saa käyttää. Yleensähän maaseudulla pihaanajotiet ovat tällaisiä niiltä osin kun sijaitsevat pelkästään sen kiinteistön alueella johon sisäänajotie pelkästään vie.

Tontille johtavat rasiteteteitä koskee yksityistielaki suurimmaksi osaksi.(YkstieL 1.2§)
(tietystikkään esim tietoimitussäännöt eivä näitä teitä koske.)

Tällaisia rasiteteitä voidaan perustaa vaan asemakaava-alueelle ja ne yleensä johtavat tontille. (Kiinteistönmuodostamislaki 154.1§ 9 alakohta)

Nämä rasitetiet on tarkoitettu niihin tapauksiin kun tontilta pitäisi päästä kadulle mutta tontti ei ole kadun vieressä vaan joudutaan käyttämään toisen tontin aluetta poispääsyyn. Näin on haluttu myös välttää nk. kirvesvarsitonttien tekeminen jossa tonttiin kuuluu ohut kaistale joka johtaa kadulle. Ongelmaksi kun koettiin että tämä ohut kaistalekkin nosti tontin rakennusoikeutta vaikka ko. aluetta ei tosiasiallisest voinut käyttää rakennuspaikkana.

Ja kaikille kiinteistöoikeudellisten termien kertaus ;-)

Tontti: Sitovan tonttijaon mukainen kiinteistö joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin. Esiintyy vain asemakava-alueilla.

Yksityistie: Yksityistielain mukaisen yksityistieoikeuden omaava kulkuväylä.

Rasitetie: Kiinteistönmuodostamislain rasitesäännösten mukainen kulkuoikeusrasite. Kyseessä ei ole suoranaisesti yksityistie vaikka yksityistielain säänöksiä siihen osittain sovelletaankin.

Maanmittari kirjoitti:

Vähän menee taas saivarteluksi. Koitakaa kestää;-)

Uskon että tarkoitit näillä tontille johtavilla rasiteteillä Yksityistielain 1.1§ mukaista tietä jota vain asianomaisen kiinteistön omistaja tai haltija saa käyttää. Yleensähän maaseudulla pihaanajotiet ovat tällaisiä niiltä osin kun sijaitsevat pelkästään sen kiinteistön alueella johon sisäänajotie pelkästään vie.

Tontille johtavat rasiteteteitä koskee yksityistielaki suurimmaksi osaksi.(YkstieL 1.2§)
(tietystikkään esim tietoimitussäännöt eivä näitä teitä koske.)

Tällaisia rasiteteitä voidaan perustaa vaan asemakaava-alueelle ja ne yleensä johtavat tontille. (Kiinteistönmuodostamislaki 154.1§ 9 alakohta)

Nämä rasitetiet on tarkoitettu niihin tapauksiin kun tontilta pitäisi päästä kadulle mutta tontti ei ole kadun vieressä vaan joudutaan käyttämään toisen tontin aluetta poispääsyyn. Näin on haluttu myös välttää nk. kirvesvarsitonttien tekeminen jossa tonttiin kuuluu ohut kaistale joka johtaa kadulle. Ongelmaksi kun koettiin että tämä ohut kaistalekkin nosti tontin rakennusoikeutta vaikka ko. aluetta ei tosiasiallisest voinut käyttää rakennuspaikkana.

Ja kaikille kiinteistöoikeudellisten termien kertaus ;-)

Tontti: Sitovan tonttijaon mukainen kiinteistö joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin. Esiintyy vain asemakava-alueilla.

Yksityistie: Yksityistielain mukaisen yksityistieoikeuden omaava kulkuväylä.

Rasitetie: Kiinteistönmuodostamislain rasitesäännösten mukainen kulkuoikeusrasite. Kyseessä ei ole suoranaisesti yksityistie vaikka yksityistielain säänöksiä siihen osittain sovelletaankin.

Lue lisää

>>Uskon että tarkoitit näillä tontille johtavilla rasiteteillä Yksityistielain 1.1§ mukaista tietä jota vain asianomaisen kiinteistön omistaja tai haltija saa käyttää.>>

En tarkoittanut rasitetiestä puhuessani maanomaistajan omalla maalla kulkevaa tietä. Tarkoitin nimenomaan rasitteena perustettua kulkuyhteyttä, joka johtaa kadulta tontille toisen tontin kautta kulkien.

Yksityistielaki soveltuu aivan kuten totesit rasitetiehen. Mutta mielessäni olikin, miten rasitetiehen sovelletaan yksityistielain 80 §:n 1 mom:ia, joka säätelee tien tilapäistä käyttöä.

Sanottu säännös kuuluu:
"Tien käyttämiseen tarvitaan tieosakkaiden taikka tiekunnan lupa, jos tietä käytetään:

1) muun kuin tieosakkaan järjestämään toimintaan, joka selvästi lisää tien kunnossapitokustannuksia; tai

2) muun kuin tieosakkaan hyväksi tapahtuviin tilapäisiin kuljetuksiin, työhevosella tapahtuvia maa- ja metsätalouden kuljetuksia lukuun ottamatta."

Nähdäkseni tällaiseen rasitetiehen ei oikein sovellu yllä oleva säännös. Nämä "tiet" ovat yleensä pieniä pätkiä toisen tontin kautta kadulle. Tuntuisi erikoiselta, jos kellä tahansa olisi tällaiseen väylään tilapäinen käyttöoikeus. Jo se, että tällainen kulkuyhteys menee yleensä aivan rasitetun tontin pihapiirissä, puoltaisi tulkintaa, että 80 § ei koskisi rasitteita.

Kiinteistönmuodostamislain 154 §:n mukaan rasite perustetaan aina kiinteistön hyväksi. Tästäkin saadaan mielestäni tukea tulkinnalleni, että muu kuin rasiteoikeuden saanut kiinteistön omistaja tai haltija ei saa rasitetietä käyttää (ei edes tilapäisesti).

Tämä tulkinta ei vielä estä kaikkea ulkopuolisen taholta tapahtuvaa tien käyttämistä. YksityisTL 80 §:kään ei estä tontille kulkemista luvallisissa asioissa (ks. säännös alla). Tarkoitan tässä nyt esim. postinjakajaa tai vierailijoita, jotka ovat käymässä tontilla. Mitään kieltomerkkiä ei rasitetielle tarvitse laittaa, koska oikeus käyttää sitä puuttuu muutenkin.

YksityisTL 80 § 3 mom:
"Tieosakkaat taikka tiekunta voivat yleisesti kieltää kaikilla tai joillakin moottori- tai hevosajoneuvoilla tapahtuvan tien käytön tai työkoneiden kuljettamisen niiltä, joilla ei ole oikeutta tiehen. Tässä momentissa tarkoitettu kielto ei ole esteenä tieosakkaan kiinteistölle kulkemiseen luvallisissa asioissa ..."

Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

>>Uskon että tarkoitit näillä tontille johtavilla rasiteteillä Yksityistielain 1.1§ mukaista tietä jota vain asianomaisen kiinteistön omistaja tai haltija saa käyttää.>>

En tarkoittanut rasitetiestä puhuessani maanomaistajan omalla maalla kulkevaa tietä. Tarkoitin nimenomaan rasitteena perustettua kulkuyhteyttä, joka johtaa kadulta tontille toisen tontin kautta kulkien.

Yksityistielaki soveltuu aivan kuten totesit rasitetiehen. Mutta mielessäni olikin, miten rasitetiehen sovelletaan yksityistielain 80 §:n 1 mom:ia, joka säätelee tien tilapäistä käyttöä.

Sanottu säännös kuuluu:
"Tien käyttämiseen tarvitaan tieosakkaiden taikka tiekunnan lupa, jos tietä käytetään:

1) muun kuin tieosakkaan järjestämään toimintaan, joka selvästi lisää tien kunnossapitokustannuksia; tai

2) muun kuin tieosakkaan hyväksi tapahtuviin tilapäisiin kuljetuksiin, työhevosella tapahtuvia maa- ja metsätalouden kuljetuksia lukuun ottamatta."

Nähdäkseni tällaiseen rasitetiehen ei oikein sovellu yllä oleva säännös. Nämä "tiet" ovat yleensä pieniä pätkiä toisen tontin kautta kadulle. Tuntuisi erikoiselta, jos kellä tahansa olisi tällaiseen väylään tilapäinen käyttöoikeus. Jo se, että tällainen kulkuyhteys menee yleensä aivan rasitetun tontin pihapiirissä, puoltaisi tulkintaa, että 80 § ei koskisi rasitteita.

Kiinteistönmuodostamislain 154 §:n mukaan rasite perustetaan aina kiinteistön hyväksi. Tästäkin saadaan mielestäni tukea tulkinnalleni, että muu kuin rasiteoikeuden saanut kiinteistön omistaja tai haltija ei saa rasitetietä käyttää (ei edes tilapäisesti).

Tämä tulkinta ei vielä estä kaikkea ulkopuolisen taholta tapahtuvaa tien käyttämistä. YksityisTL 80 §:kään ei estä tontille kulkemista luvallisissa asioissa (ks. säännös alla). Tarkoitan tässä nyt esim. postinjakajaa tai vierailijoita, jotka ovat käymässä tontilla. Mitään kieltomerkkiä ei rasitetielle tarvitse laittaa, koska oikeus käyttää sitä puuttuu muutenkin.

YksityisTL 80 § 3 mom:
"Tieosakkaat taikka tiekunta voivat yleisesti kieltää kaikilla tai joillakin moottori- tai hevosajoneuvoilla tapahtuvan tien käytön tai työkoneiden kuljettamisen niiltä, joilla ei ole oikeutta tiehen. Tässä momentissa tarkoitettu kielto ei ole esteenä tieosakkaan kiinteistölle kulkemiseen luvallisissa asioissa ..."

Lue lisää

Anteeksi, aliarvioin kiinteistöoikeudellisen osaamisesi. Tässä ammatissa vaan on törmännyt noiden termien sekoittamiseen turhankin usein ettei niitä yleensä jaksa edes korjata jos ei ole ihan välttämätöntä.

Nyt en ehdi vielä muuhun tekstiisi syventyä mutta yritän tehdä sen vielä myöhemmin tänä iltana.

Maanmittari kirjoitti:

Itseasiassa ilmeisesti koskee vain ajoneuvoja. Olin aikaisemmin jossakin vastauksissani todennut että varsinaiset jokamiehenoikeudet eivät koske tiealuetta. Muistan jopa että mielestäni olin sen jostain laista tulkinut mutta en millään enää muistanut mihin olin tuon johtopäätökseni perustanut.

Nyt on ehkä aika korjata sanojani.
Ympäristöministeriön ylitarkastaja Pekka Tuunanen on sanonut vuonna 1999 asiasta seuraavaa:
"Yksityistielaissa on määritelty tien pitäjän oikeudet säädellä liikkumista tiellä. Tien pitäjä saa ko. lain nojalla kieltää moottorikäyttöisten ajoneuvojen käytön ja hevosajoneuvon käytön tiellä. Tässä suhteessa ratsukko ei ole hevosajoneuvo. Hevosajoneuvo on määritelty tieliikennelaissa hevosen vetämiksi rattaiksi tai reeksi. Siten yksityistien pitäjä ei voi yksityistielakiin nojautuen kieltää tiellä kävelyä, ratsastusta, pyöräilyä tai hiihtämistä."

Ehkä en yksinkertaisena maanmittarina lähde ympäristöministeriön ylitarkastajan sanoja kiistämään ;-), varsinkin kun en itse muista mistä ja millä tavalla olin aikanaan toiseen lopputulokseen päätynyt. Jos perustelut jossainvaiheessa muistan kirjoitan siitä tänne palstalle.

lähteenä vain kiinnostuneille annan osoitteen
http://www.suomenlatu.fi/poluistareiteiksi/tietoa/lakiasiat/jokmiehoik.html

Kyseessä lienee jonkinsortin ulkoilureittien ja ulkoiluyrittäjien lakiasioiden usein kysyttyjen kysymysten palsta (FAQ)

Lue lisää

Tutkin vähän toseen juttuun yksityistielain 80§ muutoksen hallituksen esitystä. Siellä juuri puhuttiin siitä miten puuttua ratsastukseen.
Ajatus kulkee niin että ratsastusta ei liikennemuotona voi kieltää mutta jos se selvästi lisää tien kunnossapidosta aiheutuvia kustannuksia siihen pitää saada lupa (80.1§) Luvattomasta käytöstä voi lätkästä käyttömaksun.

Hallituksen esityksessa viitattiin juuri ratsastajien tuottamaan rasitukseen tiellä mm. ratsastustallien lähellä.

Ylitarkastaja oli kirjoittanut juttunsa ennen ko. lainmuutoksen voimaantuloa.

Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

>>Uskon että tarkoitit näillä tontille johtavilla rasiteteillä Yksityistielain 1.1§ mukaista tietä jota vain asianomaisen kiinteistön omistaja tai haltija saa käyttää.>>

En tarkoittanut rasitetiestä puhuessani maanomaistajan omalla maalla kulkevaa tietä. Tarkoitin nimenomaan rasitteena perustettua kulkuyhteyttä, joka johtaa kadulta tontille toisen tontin kautta kulkien.

Yksityistielaki soveltuu aivan kuten totesit rasitetiehen. Mutta mielessäni olikin, miten rasitetiehen sovelletaan yksityistielain 80 §:n 1 mom:ia, joka säätelee tien tilapäistä käyttöä.

Sanottu säännös kuuluu:
"Tien käyttämiseen tarvitaan tieosakkaiden taikka tiekunnan lupa, jos tietä käytetään:

1) muun kuin tieosakkaan järjestämään toimintaan, joka selvästi lisää tien kunnossapitokustannuksia; tai

2) muun kuin tieosakkaan hyväksi tapahtuviin tilapäisiin kuljetuksiin, työhevosella tapahtuvia maa- ja metsätalouden kuljetuksia lukuun ottamatta."

Nähdäkseni tällaiseen rasitetiehen ei oikein sovellu yllä oleva säännös. Nämä "tiet" ovat yleensä pieniä pätkiä toisen tontin kautta kadulle. Tuntuisi erikoiselta, jos kellä tahansa olisi tällaiseen väylään tilapäinen käyttöoikeus. Jo se, että tällainen kulkuyhteys menee yleensä aivan rasitetun tontin pihapiirissä, puoltaisi tulkintaa, että 80 § ei koskisi rasitteita.

Kiinteistönmuodostamislain 154 §:n mukaan rasite perustetaan aina kiinteistön hyväksi. Tästäkin saadaan mielestäni tukea tulkinnalleni, että muu kuin rasiteoikeuden saanut kiinteistön omistaja tai haltija ei saa rasitetietä käyttää (ei edes tilapäisesti).

Tämä tulkinta ei vielä estä kaikkea ulkopuolisen taholta tapahtuvaa tien käyttämistä. YksityisTL 80 §:kään ei estä tontille kulkemista luvallisissa asioissa (ks. säännös alla). Tarkoitan tässä nyt esim. postinjakajaa tai vierailijoita, jotka ovat käymässä tontilla. Mitään kieltomerkkiä ei rasitetielle tarvitse laittaa, koska oikeus käyttää sitä puuttuu muutenkin.

YksityisTL 80 § 3 mom:
"Tieosakkaat taikka tiekunta voivat yleisesti kieltää kaikilla tai joillakin moottori- tai hevosajoneuvoilla tapahtuvan tien käytön tai työkoneiden kuljettamisen niiltä, joilla ei ole oikeutta tiehen. Tässä momentissa tarkoitettu kielto ei ole esteenä tieosakkaan kiinteistölle kulkemiseen luvallisissa asioissa ..."

Lue lisää

En näkisi mitään lakiin perustuvaa oikeutusta
miksi yksityistielain 80§ ei koskisi kokonaisuudessaan myös rasitetietä.

Kieltämättä yksityistielain 1§ pykälän säännös "Mitä tässä laissa säädetään tieoikeudesta, koskee myös muun lainsäädännön nojalla annettua yksityistä kulkuyhteyttä palvelevaa rasiteoikeutta tai pysyvää käyttöoikeutta."
voisi olla mielestäni selvempikin mutta lähden siitä tulkinnasta että yksityistielaki periaatteessa kokonaan koskisi myös rasiteteitä (paitsi ehkä yksityistietoimitusta koskevat kohdat)

Silloin rasitetie olisi tosiaan luonteeltaan enemmän yksityistie eikä rasite. Rasitteissahan on se yleissääntö että rasitetta saa käyttää vain siihen oikeutettu eikä satunnaiskäyttöäkään ole sallittu. Mutta tierasite on hyvinkin eri luontoinen kuin muut kiinteistönmuodostamislain rasitteet.

Toisaalta tälläisen kysymyksen pohdinta ei ole siinä mielessä kovin relevanttia että kuten sanoit rasitetiet ovat vain yleensä pieniä umpikujapätkiä jotka menevät usein hyvin läheltä taloa. Täysin satunnaista liikennettä ei kuitenkaan saada kiinni ja ei satunnainen tai häiritsevä liikenne voitadaan laittaa kuriin tälläkin säänöstöllä sekä mahdollisesti pohtia tuleeko sovellettavaksi kotirauhahäirintä. Kuitenkaan yleensä satunnainen liikenne umipkujatiellä on joko tontille ajoa tai u-käännöksen tekemistä kun on ajettu väärin.

Sitäpaitsi mielestäni jo yhtenäisyyden vuoksi pitäisi yksityisteitä ja rasiteteitä kohdella samanvertaisesti.

Tämä nyt ei ollut kovin lakiin perustuva selitys mutta ja tulkintasi asioista on kieltämättä järkevä. Toisaalta missään (paitsi oma järki) ei sanota mitä kaikkia yksityistielain osia pitää soveltaa rasiteteihin. Silloin lähden siitä että periaatteessa kaikkia voidaan soveltaa. Tästä asiasta voi joku olla ja saakin olla eri mieltä, kun ollaan hivenen ei selkeitten asioitten äärellä

Maanmittari kirjoitti:

En näkisi mitään lakiin perustuvaa oikeutusta
miksi yksityistielain 80§ ei koskisi kokonaisuudessaan myös rasitetietä.

Kieltämättä yksityistielain 1§ pykälän säännös "Mitä tässä laissa säädetään tieoikeudesta, koskee myös muun lainsäädännön nojalla annettua yksityistä kulkuyhteyttä palvelevaa rasiteoikeutta tai pysyvää käyttöoikeutta."
voisi olla mielestäni selvempikin mutta lähden siitä tulkinnasta että yksityistielaki periaatteessa kokonaan koskisi myös rasiteteitä (paitsi ehkä yksityistietoimitusta koskevat kohdat)

Silloin rasitetie olisi tosiaan luonteeltaan enemmän yksityistie eikä rasite. Rasitteissahan on se yleissääntö että rasitetta saa käyttää vain siihen oikeutettu eikä satunnaiskäyttöäkään ole sallittu. Mutta tierasite on hyvinkin eri luontoinen kuin muut kiinteistönmuodostamislain rasitteet.

Toisaalta tälläisen kysymyksen pohdinta ei ole siinä mielessä kovin relevanttia että kuten sanoit rasitetiet ovat vain yleensä pieniä umpikujapätkiä jotka menevät usein hyvin läheltä taloa. Täysin satunnaista liikennettä ei kuitenkaan saada kiinni ja ei satunnainen tai häiritsevä liikenne voitadaan laittaa kuriin tälläkin säänöstöllä sekä mahdollisesti pohtia tuleeko sovellettavaksi kotirauhahäirintä. Kuitenkaan yleensä satunnainen liikenne umipkujatiellä on joko tontille ajoa tai u-käännöksen tekemistä kun on ajettu väärin.

Sitäpaitsi mielestäni jo yhtenäisyyden vuoksi pitäisi yksityisteitä ja rasiteteitä kohdella samanvertaisesti.

Tämä nyt ei ollut kovin lakiin perustuva selitys mutta ja tulkintasi asioista on kieltämättä järkevä. Toisaalta missään (paitsi oma järki) ei sanota mitä kaikkia yksityistielain osia pitää soveltaa rasiteteihin. Silloin lähden siitä että periaatteessa kaikkia voidaan soveltaa. Tästä asiasta voi joku olla ja saakin olla eri mieltä, kun ollaan hivenen ei selkeitten asioitten äärellä

Lue lisää

>>Sitäpaitsi mielestäni jo yhtenäisyyden vuoksi pitäisi yksityisteitä ja rasiteteitä kohdella samanvertaisesti.

Tämä nyt ei ollut kovin lakiin perustuva selitys ...>>

Älä ole turhan vaatimaton. Yhtenäinen kohtelu eri tieoikeuksien soveltamisessa on hyvä argumentti oman tulkintasi puolesta. Itselle ei tuo tullut mieleen.

Mutta edellä sanotusta huolimatta mielestäni tämä kiinteistöoikeudellinen argumentti on myös painava (sinä muotoilit sen näin:"Rasitteissahan on se yleissääntö että rasitetta saa käyttää vain siihen oikeutettu eikä satunnaiskäyttöäkään ole sallittu.")

Yksityistielaki voi syrjäyttää tämän argumentin, jos sitä pidetään erityislakina asiassa. Tässä tilanteessa ei ole kuitenkaan selvää, kumpi laki on erityislaki. Molempia voidaan eri näkökulmista katsoen sanoa erityislaiksi. Kiinteistönmuodostamislaki koskee erityisesti rasitteita ja yksityistielaki koskee erityisesti yksityisiä kulkuyhteyksiä. Rasiteena perustettu kulkuyhteys on molempia.

Ehkä tähän normikollisioon tarvittaisiin tuomioistuimen ennakkopäätös niin olisimme viisaampia. Nyt tilanne taitaa jäädä avoimeksi tulkitaongelmaksi.

Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

>>Sitäpaitsi mielestäni jo yhtenäisyyden vuoksi pitäisi yksityisteitä ja rasiteteitä kohdella samanvertaisesti.

Tämä nyt ei ollut kovin lakiin perustuva selitys ...>>

Älä ole turhan vaatimaton. Yhtenäinen kohtelu eri tieoikeuksien soveltamisessa on hyvä argumentti oman tulkintasi puolesta. Itselle ei tuo tullut mieleen.

Mutta edellä sanotusta huolimatta mielestäni tämä kiinteistöoikeudellinen argumentti on myös painava (sinä muotoilit sen näin:"Rasitteissahan on se yleissääntö että rasitetta saa käyttää vain siihen oikeutettu eikä satunnaiskäyttöäkään ole sallittu.")

Yksityistielaki voi syrjäyttää tämän argumentin, jos sitä pidetään erityislakina asiassa. Tässä tilanteessa ei ole kuitenkaan selvää, kumpi laki on erityislaki. Molempia voidaan eri näkökulmista katsoen sanoa erityislaiksi. Kiinteistönmuodostamislaki koskee erityisesti rasitteita ja yksityistielaki koskee erityisesti yksityisiä kulkuyhteyksiä. Rasiteena perustettu kulkuyhteys on molempia.

Ehkä tähän normikollisioon tarvittaisiin tuomioistuimen ennakkopäätös niin olisimme viisaampia. Nyt tilanne taitaa jäädä avoimeksi tulkitaongelmaksi.

Lue lisää

Tässä jutussa on jo kerrottu mitä Yksityistielain 1 pykälässä sanotaan. Yksityistielaki koskee kaikkia muita yksityisiä teitä paitsi tilan omalla maalla kokonaan kulkevia teitä. Yksityistielaki on siten yksityisiä teitä koskeva erityislaki suhteessa Kiinteistönmuodostamislakiin, joka on kiinteistöjä koskeva yleislaki.

Laki niin kuin luetaan kirjoitti:

>>Uskon että tarkoitit näillä tontille johtavilla rasiteteillä Yksityistielain 1.1§ mukaista tietä jota vain asianomaisen kiinteistön omistaja tai haltija saa käyttää.>>

En tarkoittanut rasitetiestä puhuessani maanomaistajan omalla maalla kulkevaa tietä. Tarkoitin nimenomaan rasitteena perustettua kulkuyhteyttä, joka johtaa kadulta tontille toisen tontin kautta kulkien.

Yksityistielaki soveltuu aivan kuten totesit rasitetiehen. Mutta mielessäni olikin, miten rasitetiehen sovelletaan yksityistielain 80 §:n 1 mom:ia, joka säätelee tien tilapäistä käyttöä.

Sanottu säännös kuuluu:
"Tien käyttämiseen tarvitaan tieosakkaiden taikka tiekunnan lupa, jos tietä käytetään:

1) muun kuin tieosakkaan järjestämään toimintaan, joka selvästi lisää tien kunnossapitokustannuksia; tai

2) muun kuin tieosakkaan hyväksi tapahtuviin tilapäisiin kuljetuksiin, työhevosella tapahtuvia maa- ja metsätalouden kuljetuksia lukuun ottamatta."

Nähdäkseni tällaiseen rasitetiehen ei oikein sovellu yllä oleva säännös. Nämä "tiet" ovat yleensä pieniä pätkiä toisen tontin kautta kadulle. Tuntuisi erikoiselta, jos kellä tahansa olisi tällaiseen väylään tilapäinen käyttöoikeus. Jo se, että tällainen kulkuyhteys menee yleensä aivan rasitetun tontin pihapiirissä, puoltaisi tulkintaa, että 80 § ei koskisi rasitteita.

Kiinteistönmuodostamislain 154 §:n mukaan rasite perustetaan aina kiinteistön hyväksi. Tästäkin saadaan mielestäni tukea tulkinnalleni, että muu kuin rasiteoikeuden saanut kiinteistön omistaja tai haltija ei saa rasitetietä käyttää (ei edes tilapäisesti).

Tämä tulkinta ei vielä estä kaikkea ulkopuolisen taholta tapahtuvaa tien käyttämistä. YksityisTL 80 §:kään ei estä tontille kulkemista luvallisissa asioissa (ks. säännös alla). Tarkoitan tässä nyt esim. postinjakajaa tai vierailijoita, jotka ovat käymässä tontilla. Mitään kieltomerkkiä ei rasitetielle tarvitse laittaa, koska oikeus käyttää sitä puuttuu muutenkin.

YksityisTL 80 § 3 mom:
"Tieosakkaat taikka tiekunta voivat yleisesti kieltää kaikilla tai joillakin moottori- tai hevosajoneuvoilla tapahtuvan tien käytön tai työkoneiden kuljettamisen niiltä, joilla ei ole oikeutta tiehen. Tässä momentissa tarkoitettu kielto ei ole esteenä tieosakkaan kiinteistölle kulkemiseen luvallisissa asioissa ..."

Lue lisää

Jos mökkiläiset laittavat kyltin yhteisen tien alkuun yksityinen tie. Tämä tie menee metsäyhtiöiden maiden halki. Luultavasti metsäyhtiöiltä ei ole haettu lupaa kiellolle.
Kysyn jos yksityinen henkilönä menen autolla kalaan metsäyhtiön alueella olevalle järvelle (kalastuslupa on) voinko käyttää tietä vai tarvitaanko kululle tienhoitopiirin lupa ja pitääkö osallistua tienylläpitokustannuksiin jos kalastus on satunnaista

Maanmittari kirjoitti:

Vähän menee taas saivarteluksi. Koitakaa kestää;-)

Uskon että tarkoitit näillä tontille johtavilla rasiteteillä Yksityistielain 1.1§ mukaista tietä jota vain asianomaisen kiinteistön omistaja tai haltija saa käyttää. Yleensähän maaseudulla pihaanajotiet ovat tällaisiä niiltä osin kun sijaitsevat pelkästään sen kiinteistön alueella johon sisäänajotie pelkästään vie.

Tontille johtavat rasiteteteitä koskee yksityistielaki suurimmaksi osaksi.(YkstieL 1.2§)
(tietystikkään esim tietoimitussäännöt eivä näitä teitä koske.)

Tällaisia rasiteteitä voidaan perustaa vaan asemakaava-alueelle ja ne yleensä johtavat tontille. (Kiinteistönmuodostamislaki 154.1§ 9 alakohta)

Nämä rasitetiet on tarkoitettu niihin tapauksiin kun tontilta pitäisi päästä kadulle mutta tontti ei ole kadun vieressä vaan joudutaan käyttämään toisen tontin aluetta poispääsyyn. Näin on haluttu myös välttää nk. kirvesvarsitonttien tekeminen jossa tonttiin kuuluu ohut kaistale joka johtaa kadulle. Ongelmaksi kun koettiin että tämä ohut kaistalekkin nosti tontin rakennusoikeutta vaikka ko. aluetta ei tosiasiallisest voinut käyttää rakennuspaikkana.

Ja kaikille kiinteistöoikeudellisten termien kertaus ;-)

Tontti: Sitovan tonttijaon mukainen kiinteistö joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin. Esiintyy vain asemakava-alueilla.

Yksityistie: Yksityistielain mukaisen yksityistieoikeuden omaava kulkuväylä.

Rasitetie: Kiinteistönmuodostamislain rasitesäännösten mukainen kulkuoikeusrasite. Kyseessä ei ole suoranaisesti yksityistie vaikka yksityistielain säänöksiä siihen osittain sovelletaankin.

Lue lisää

Tonttimme läpi kulkee rasitetie, jossa ei ole muuta pysyvää asutusta kuin meidän talomme. Noin. 3 mökkiläistä käyttävät tätä tietä kesäisin usein sekä talvisin (aurauttavat tien meidän tontimme rajalta omalle mökille). Tiemme alkupuoli on erittäin huonossa kunnossa ja sora niin hienoa, että se on jo aivan kuopilla. Voinko tähän saada jostain kunnossapitoavustusta, jos rasitetielle katsotaan samat lait kuin yksityistielle. Vai kuuluko se automaattisesti rasitteiden haltijoille. Miten sen rasitten saa siitä siirrerttyä kun se todella kulkee tonttimme läpi ja minulla on 2 pientä lasta, joten ei mitenkään turvallinen leikkipiha.

luonnossa liikkuja kirjoitti:

Jos mökkiläiset laittavat kyltin yhteisen tien alkuun yksityinen tie. Tämä tie menee metsäyhtiöiden maiden halki. Luultavasti metsäyhtiöiltä ei ole haettu lupaa kiellolle.
Kysyn jos yksityinen henkilönä menen autolla kalaan metsäyhtiön alueella olevalle järvelle (kalastuslupa on) voinko käyttää tietä vai tarvitaanko kululle tienhoitopiirin lupa ja pitääkö osallistua tienylläpitokustannuksiin jos kalastus on satunnaista

Lue lisää

Kysymyksessä on yksityinen tie, koska yhteiset tiet lakkautettiin 1.3.1977. -Tarvitset tieosakkaan tai tiekunnan luvan, ellet ole menossa tieosakkaan tilalle luvallisissa asioissa. Koska sinulla on kalastuslupa, saat käyttää tietä, jos metsäyhtiö on tieosakas.

Tiehen avustusta kirjoitti:

Tonttimme läpi kulkee rasitetie, jossa ei ole muuta pysyvää asutusta kuin meidän talomme. Noin. 3 mökkiläistä käyttävät tätä tietä kesäisin usein sekä talvisin (aurauttavat tien meidän tontimme rajalta omalle mökille). Tiemme alkupuoli on erittäin huonossa kunnossa ja sora niin hienoa, että se on jo aivan kuopilla. Voinko tähän saada jostain kunnossapitoavustusta, jos rasitetielle katsotaan samat lait kuin yksityistielle. Vai kuuluko se automaattisesti rasitteiden haltijoille. Miten sen rasitten saa siitä siirrerttyä kun se todella kulkee tonttimme läpi ja minulla on 2 pientä lasta, joten ei mitenkään turvallinen leikkipiha.

Lue lisää

Rasitetie on yksityistie ja yksityistie on rasitetie, jos Laki yksityisistä teistä koskee sitä.
Valtio ei ole pitkiin aikoihin avustanut yksityisteiden kunnossapitoa. Kuntien yksityistieavustusten ehdoista päättävät kunnat itse. -Saat tietää kunnan yksityistieavustuksesta kyseisen kunnan Teknisestä toimistosta.
Tie voidaan siirtää toiseen paikkaan tietoimituksessa, jos se tuottaa kohtuutonta haittaa rasitetulle tilalle. -Maanmittaustoimistossa osataan neuvoa.

Maanmittari kirjoitti:

Itseasiassa ilmeisesti koskee vain ajoneuvoja. Olin aikaisemmin jossakin vastauksissani todennut että varsinaiset jokamiehenoikeudet eivät koske tiealuetta. Muistan jopa että mielestäni olin sen jostain laista tulkinut mutta en millään enää muistanut mihin olin tuon johtopäätökseni perustanut.

Nyt on ehkä aika korjata sanojani.
Ympäristöministeriön ylitarkastaja Pekka Tuunanen on sanonut vuonna 1999 asiasta seuraavaa:
"Yksityistielaissa on määritelty tien pitäjän oikeudet säädellä liikkumista tiellä. Tien pitäjä saa ko. lain nojalla kieltää moottorikäyttöisten ajoneuvojen käytön ja hevosajoneuvon käytön tiellä. Tässä suhteessa ratsukko ei ole hevosajoneuvo. Hevosajoneuvo on määritelty tieliikennelaissa hevosen vetämiksi rattaiksi tai reeksi. Siten yksityistien pitäjä ei voi yksityistielakiin nojautuen kieltää tiellä kävelyä, ratsastusta, pyöräilyä tai hiihtämistä."

Ehkä en yksinkertaisena maanmittarina lähde ympäristöministeriön ylitarkastajan sanoja kiistämään ;-), varsinkin kun en itse muista mistä ja millä tavalla olin aikanaan toiseen lopputulokseen päätynyt. Jos perustelut jossainvaiheessa muistan kirjoitan siitä tänne palstalle.

lähteenä vain kiinnostuneille annan osoitteen
http://www.suomenlatu.fi/poluistareiteiksi/tietoa/lakiasiat/jokmiehoik.html

Kyseessä lienee jonkinsortin ulkoilureittien ja ulkoiluyrittäjien lakiasioiden usein kysyttyjen kysymysten palsta (FAQ)

Lue lisää

Aina pitää muistaa se tosiasia että jos ja kun jo on virallinen kulkureitti joskus kiinteistön rekisteriin merkitty tulee tätä reittiä myös käyttää. Toista kulkureittiä ei ihan helpolla saa ellei maaoikeudessa niin päätetä esim: kelirikot johdosta tai vuotuisen tulvan vuoksi kun ei vakituista reittiä voi jostain syystä käyttää.
Tien jonka varressa asuu on kulku yleiselle tielle on paikallista tietä käytettävä lyhintä reittiä ellei sitten ole tien puolessa välissä , tällöin on sana kumpaa kautta kulkee koska toinen puoli tiestä jää joka tapauksessa aina käyttämättä.
Tietysti jos yksiköt on haettu pidemmälle reitille toki silloin voi käyttää kumpaakin tien puoliskoa.

Maanmittari kirjoitti:

Tutkin vähän toseen juttuun yksityistielain 80§ muutoksen hallituksen esitystä. Siellä juuri puhuttiin siitä miten puuttua ratsastukseen.
Ajatus kulkee niin että ratsastusta ei liikennemuotona voi kieltää mutta jos se selvästi lisää tien kunnossapidosta aiheutuvia kustannuksia siihen pitää saada lupa (80.1§) Luvattomasta käytöstä voi lätkästä käyttömaksun.

Hallituksen esityksessa viitattiin juuri ratsastajien tuottamaan rasitukseen tiellä mm. ratsastustallien lähellä.

Ylitarkastaja oli kirjoittanut juttunsa ennen ko. lainmuutoksen voimaantuloa.

Lue lisää

Kun on virallinen kulkuoikeus joka on merkitty kiinteistön rasitetodistukseen kulkuoikeutena joka alkaa venevalkamana jossa auton ja trailerin pitoalue .
Osakkaita 40 , valkama on niin vaarallinen ettei kukaan käytä sitä. Uuttakaan Valkamaa ei voi hakea koska virallinen kulkuoikeus jo on. Mistä tällöin kuljetaan , toisten nurkista jokamiehen oikeudella, vai kysymällä joka kerta lupa, vai maanomistajan kanssa tehtävällä erillisellä sopimuksella, ja kun tila vaihtaa omistajaa eikä lupaa enää saa, niin ei kuljeta mistään . Millä saa kelvottoman kulkuoikeuden pois jotta voi tietoimituksella hakea uutta lupaa.

Mitä tien osia sisältyy lain mukaan yks.tieoikeuteen. Ja mitä tarkoittaa
tienpenkka turva-alueena miten, missä ja kuka ne määrittelee?

Tänä päivänä jos myydään tontti niin tulevalle kiinteistölle pitää myös luovuttaa tiekohtakin,enää ei mielellään mitään rasiteteitä tehdä juurikaan tuon takia että joku muukin sillä kuitenkin ajaa.
Toki jos joku maata myy ja antaa paperilla luvan tehdä rasitetien ettei tarvita kalliita maanmittauksia tielle niin se silloin edullisin vaihtoehto.
Kunnan myymille tonteille on aina oltava laillinen tieyhteys,yksityisten myymät eri juttu