Pieni kipinä kytee
sisimmässäni,
piilossa mieleni kätköissä.
Nyt annan pimeyden siihen
puhaltaa,
saa liekki vihan leimahtaa.
Se kasvaa
suureen roihuun,
valmistautuu mieleni tuhoon.
Sisintäni se kärventää,
pelkoa sydämeni lieventää.
Saan voimaa tuosta
tulesta,
sisimpääni polttavasta
liekistä.
Silti se hiljalleen minua tuhoaa,
sieluani ahdistaa.
Kun mitään ei enää ole jäljellä,
alkaa liekki vihan hiipua.
Jäljelle jää vain sen kitkerä
katku,
kuivunut on kyyneleet
on lakannut itku.
Sekopäistä päivää toivottelee korppi1
sisimmässäni,
piilossa mieleni kätköissä.
Nyt annan pimeyden siihen
puhaltaa,
saa liekki vihan leimahtaa.
Se kasvaa
suureen roihuun,
valmistautuu mieleni tuhoon.
Sisintäni se kärventää,
pelkoa sydämeni lieventää.
Saan voimaa tuosta
tulesta,
sisimpääni polttavasta
liekistä.
Silti se hiljalleen minua tuhoaa,
sieluani ahdistaa.
Kun mitään ei enää ole jäljellä,
alkaa liekki vihan hiipua.
Jäljelle jää vain sen kitkerä
katku,
kuivunut on kyyneleet
on lakannut itku.
Sekopäistä päivää toivottelee korppi1
Vastaukset 1
Vanhimmat
:))) runoosi vastauksena..
Ota kuitenkin nämä
pakkasauringon
säteet
vastaasi :)) jokka lähetän :)