Noin lauletaan tutussa joululaulussa.
Joulun pyhät meni ja nyt ollaan jo hyvässä vauhdissa kohti kevättä.
Päivä on jo yli puoli tuntia pidempi, kuin vanhan vuoden päättyessä.
Niin ne vuodet vierii, sanoi mustalaispoika, kun kolme vuotta täytti.
Niin ne vierii. Mustalaispojan toteamukseen on pakko yhtyä.
Vanhalta vuodelta jäi perinnöksi tälle vuodelle joitakin juttuja, kuten ne vaalirahasotkut.
Eivät ne ole unohtuneet, ne ovat vain olleet ikään kuin jäähyllä pyhien ajan.
Aika on merkillinen asia. Aika on rahaa, sanotaan, mutta paljon tärkeämpi kuin raha on aika ajankäytön kannalta.
Miten käyttää aikaa?
Jos on elänyt jo pitemmän aikaa täällä telluksella, niin tietää, että paljon aikaa ite kullakin on kulunut jonnin joutavaan. Vai onko asia niin, että se jonnin joutava on sittenkin sitä parasta aikaa elämässä? Mene ja tiedä? Ja se mikä jollekin on jonnin joutavaa voi olla toiselle ihan tärkeätä.
Tunnetun klassikkoelokuvan Casablancan tunnussävelenä oli myös tunnettu ikivihreä iskelmä " as time goes by", jonka voisi vapaasti suomentaa näin: aika rientää.
Aika siis rientää, halusimme sitä tai ei.
"Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa ja kun liitää siivin valkein, niin kuin joutsen." Näin lauloi aikanaan Tapsa Rautavaara ja niin se on.
Näin on näppylät.
Joulun pyhät meni ja nyt ollaan jo hyvässä vauhdissa kohti kevättä.
Päivä on jo yli puoli tuntia pidempi, kuin vanhan vuoden päättyessä.
Niin ne vuodet vierii, sanoi mustalaispoika, kun kolme vuotta täytti.
Niin ne vierii. Mustalaispojan toteamukseen on pakko yhtyä.
Vanhalta vuodelta jäi perinnöksi tälle vuodelle joitakin juttuja, kuten ne vaalirahasotkut.
Eivät ne ole unohtuneet, ne ovat vain olleet ikään kuin jäähyllä pyhien ajan.
Aika on merkillinen asia. Aika on rahaa, sanotaan, mutta paljon tärkeämpi kuin raha on aika ajankäytön kannalta.
Miten käyttää aikaa?
Jos on elänyt jo pitemmän aikaa täällä telluksella, niin tietää, että paljon aikaa ite kullakin on kulunut jonnin joutavaan. Vai onko asia niin, että se jonnin joutava on sittenkin sitä parasta aikaa elämässä? Mene ja tiedä? Ja se mikä jollekin on jonnin joutavaa voi olla toiselle ihan tärkeätä.
Tunnetun klassikkoelokuvan Casablancan tunnussävelenä oli myös tunnettu ikivihreä iskelmä " as time goes by", jonka voisi vapaasti suomentaa näin: aika rientää.
Aika siis rientää, halusimme sitä tai ei.
"Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa ja kun liitää siivin valkein, niin kuin joutsen." Näin lauloi aikanaan Tapsa Rautavaara ja niin se on.
Näin on näppylät.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Huomaan m.v. n kettuilut koska m.v. luulee että hänet on tölvitty sivuraiteelle.
Totuushan on niin että jos vaunu on jarruton se kannattaakin ohjata vaikkapa seinään ennenkuin ihmisiä täynnä olevaan tilaan.
tuohon viimeiseen lauseeseesi viittaan.
***
Hiukkasen sokkokirjoitusta taas täällä pimeässä, maapallo pelastuu ja lompakko pysyy pulleana.
***
Ollaan oltu runollisia pari päivää ja vieläkin vain jatkan,
siteeraan Aution maan runoilijaa T .S. Eliotia:
Nyt puolitiessä seison siis, - - -
sanojen käyttämistä opettelen,
ja joka yritys merkitsee uutta alkua,
ja erehdys on aina erilainen,
koska sanat ovat tottuneet taipumaan vain siihen,
mistä ei mitään sanottavaa enää ole
tai koska emme enää tahdo sillä tavoin.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Turhaako ajankulua, enpä tiedä, pidän siitä!
tässä elämänvaiheessa on hyvä harrastaakin. Varsinainen elämäntehtävä on jo tehty, on aikaa ajatella, aivan tekemättömiähän emme ole, mutta en voi kieltää oman ajankäytön antamaa iloa, olla vapaana, vaikuttaa siellä missä katsoo sen olevan tarpeen ja saada olla onnellinen tehdystäkin työstä.
On ihanaa seurata jälkipolvia, nyt siinä työssä mitä itse olen tehnyt, heillä on konetta jos vempainta, hyvä se vaan on mutta aivan yhtä paljon vie aikaa
Mitä siitä jos toinen tekee sen toisella tavalla kun tulos sama, ei kannata huolta ja paineita ottaa.
Tänään olin heidän silmien ilona (hymy), sain pari komentoa, kerro miten sen teit v -64, no kerroinhan minä ja nauru oli todella herkässä ja riitti pitkään.
Kyllä ohjelmat ja koneet olivat jo kun sukupolven vaihdosta tehtiin, nyt jo kaikki uusittu.
Puhe oli toimistotöistä, alkeellistahan oli olla tarkka ja käsin tehtiin kaikki, kirjanpidossa olivat käytössä vielä 2 m2 kokoiset kirjauskirjat, naurettiin siinä yhdessä, kun lapset sain nukkumaan alkoi toimisto vuoro, heidän sormenjälkiään en niihin halunnut.
Enpä niin filosofiasta tietä, mutta elettyä elämää on ollut muutaman vuoden vaihtaisin , tai unohtaisin kokonaan.
Aikaa verrataan virtaan , eikä sitä sen paremmin ole eri aikojen filosofit tai fyysikot mielestäni pystyneet määrittelemäänkään - en tosin ole niitä kovin syvällisesti tutkinutkaan. Taivaankappaleiden liikkeet ovat ajan mittareita, vuorokaudet, kuukaudet, vuodet. Runoilijat ja laulujen sepittäjät ovat parhaansa tehneet ajan ihmettelyssä ja vertauskuvissa, oivalluksen murusia on vaikkapa tässä iskelmäsanoituksessa : "Aika on aikaa , mutt taika on taikaa..." Jatko "koskaan et muuttua saa" onkin sitten erityisen tulkinnanvaraista.
"Minulla ei ole aikaa" - tämä aikuisten eli aikaihmisten sanonta on erityisesti aina ärsyttänyt, siksikin olen yrittänyt aina antaa aikaani lapsille, heidän tarpeensa eivät voi odottaa, heidän aikansa on tänään.
Aloittajakin kyseenalaistaa sanonnan, että aika on rahaa . Aika on lopulta kaikkein arvokkainta, mitä meillä on annettavana itsellemme ja muille.
Minulla on nyt aikaa, ja paljon autan nuoria harrastuksiin kuljetuksissa, ja palelen jossain mäen harjanteella, mutta en voi mennä pois kun on niin jännää seurata laskettelua.
Olen ollut jopa nuoremman kyydissä mönkijällä Vantaan metsissä, kyllä minä alkuun pelkäsin mutta siitä se häipyi kun 'kuski' kyseli että pelottaako, kun sanoin että pelottaa niin vauhti hiljeni, sitten oli ihan jännää.
Elokuviin vien ja haen, paljon haluankin olla heidän kanssaan, että se on minulle harrastus, ja mikä on mukavampaa että hekin viihtyvät minun kanssa.
Joulun alla olivat laittamassa minulle keittiöön jouluverhot ja nyt odotan koska tulevat vaihtamaan taas arkisemmat, nuo punaiset vievät päivän valonkin, puolin ja toisin autetaan taitojemme mukaan ja vapaaehtoisesti.
En ole koskaan ehtinyt olla omien lasteni kanssa, ja yritän nyt olla avuksi heidän lastensa ajanvietossa, ja mielelläni sitä teenkin.
Tänään jo oli ajatuksessa mitä sitten kesällä keksitään, lapsilla on kanoottikuume, kumivene on jo 'lapsellinen', no sen näyttää kesä.
Aika on ollut joskus rahaa , mutta ei sillä enää ole samaa merkitystä, nyt voin sanoa että aika on vapautta.
Olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa on taitolaji tai huomenlahja.
Usein se mielletään menestyneiden ihmisten taidoksi.
Mutta miten mitataan menestystä?
Jos menestystä mitataan vain sosioekonomisilla mittareilla, on se mielestäni liian kapea-alaista.
Monet mökin mummut ja vaarit ovat tyytyväisiä, jopa onnellisia elämäänsä, vaikka maallista mammonaa ei ole heille siunaantunut. Ovatko he olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan? Ilmeisesti ovat, sillä levollinen, tasapainoinen elämä kumpuaa hyvästä omasta tunnosta.
Raha ei tuo onnellisuutta vaikka se rauhoittaakin.
Herlinin perhe on siitä surullinen esimerkki.
Tänään on loppuelämämme ensimmäinen päivä.
Sietää miettiä, miten sen käyttäisi?
Muistokirjoituksista näkee, mistä meidät muistetaan, mikä on ollut tärkeintä, mitä arvokasta ja pysyvää olemme saaneet aikaan. Useimmiten niissä kiitetään ahkerien käsien uurastuksesta ja huolenpidosta. Parhaiten kuitenkin muistetaan, mitä tunteita olemme kanssaihmisissämme herättäneet, miten olemme rakastaneet ja saaneet vastarakkautta.
Sanotaan, että jokainen päivä pitäisi elää kuin se olisi viimeinen, elämän lahjasta saa nauttia. Ei tarvitse lössähtää laakereilleen , vielä on aikaa ainakin tämä päivä tehdä monenlaista itsensä ja toisten iloksi. Kunhan routa sulaa, voi istuttaa puun, tänään voi ostaa kukan itselleen tai ystävälle. Voi aloittaa muistelmien kirjoittamisen tai kirjoittaa kirjeen, alkaa kuntoilla , järjestää valokuvat tai leipoa pullaa. Tärkeintä on, ettei tieten tahtoen tuota toisille pahaa mieltä.
Niin paljon on Raamatussakin näitä ohjeita, miten on aikansa kullakin. Laitan tähän loppuun Lauri Viidan sanat, joissa kiteytyy tästä hetkestä nauttimisen taito.
Ei pidetä kiirettä, istutaan.
Ei hätäillä, annetaan mennä;
ei maata somemmin ainoakaan
satelliitti lennä.
"Jos on elänyt jo pitemmän aikaa täällä telluksella, niin tietää, että paljon aikaa ite kullakin on kulunut jonnin joutavaan. Vai onko asia niin, että se jonnin joutava on sittenkin sitä parasta aikaa elämässä? Mene ja tiedä? Ja se mikä jollekin on jonnin joutavaa voi olla toiselle ihan tärkeätä."
Olen myös ihmetellyt kun sanotaan että aika kuluu jossain touhuissa hukkaan.
Vaikkapa täällä netissä surffaillessa, mutta missä se sitten ei kuluisi?
Antti Hyryn kirjakin on tiiliskivi, uuninmuuraukseen kirjailija on käyttänyt kohtuuttomasti aikaa, lukijankin aikaa, mutta se on ollut tarkoituskin.
Jonninjoutavaa aikaa sitähän on ja itsekunkin on hyvä rauhottua ja keskittyä jonninjoutavaan.