Meitä suomalaisia moititaan siitä, että me emme osaa rupatella.
Small talk, suomeksi "paskan jauhaminen" on hyvin yleistä mm. anglosaksisissa maissa.
Mistä lie johtuu, mutta näin vaan on ja kyllä me suomalaiset saamme kernaasti olla tuppisuitakin. Eiks je?
Mutta on ainakin yksi asia, joka saa meidän kielen kannat laulamaan. Ja se on sää ja sääilmiöt.
Ajatelkaa nyt hyvät hyssykät, että meillä ovat tiedemiehet ja media puhuneet suurin kirjaimin jo vuosia säätilan lämpenemisestä ja kasvihuoneilmiöstä sun muista uhkakuvista.
Mutta miten on käynyt?
Parhaillaan elämme kylmintä talvea pitkiin aikoihin ja kaikkialla maailmassa.
Ihan niin kuin luonto ja luoja antaisi pienen näpäyksen näille maailmanlopun ennustajille.
Olemme pian viikon ajan saaneet ihastella Suomen talvista luontoa, joka on näyttäytynyt parhaimmassa "vaatetuksessaan".
Vai onko niin, etä kasvihuoneilmiön yksi vaihe on se, että puut ja pensaat kuorrutetaan upealla "vaatetuksella", ikään kuin lopun ajan ennustuksena?
Meikä ei usko moisiin lopun ajan ennustuksiin. Olen kuunnellut herkällä korvalla niitä tiedemiehiä, jotka sanovat, että kysymyksessä on vain normaalit vaihtelut. Välillä on kylmää ja taas välillä on lämpimämpää.
Siis nauttikaamme tästä upeasta Suomen talvesta ja vielä upeammasta postikorttimaisemasta, niin kauan, kun sitä on.
Kevään kevät (ensimmäiset kevään merkit) ovat jo ns. nurkan takana.
Tämä oli avaukseni rupattelulle sääilmiöistä.
Small talk, suomeksi "paskan jauhaminen" on hyvin yleistä mm. anglosaksisissa maissa.
Mistä lie johtuu, mutta näin vaan on ja kyllä me suomalaiset saamme kernaasti olla tuppisuitakin. Eiks je?
Mutta on ainakin yksi asia, joka saa meidän kielen kannat laulamaan. Ja se on sää ja sääilmiöt.
Ajatelkaa nyt hyvät hyssykät, että meillä ovat tiedemiehet ja media puhuneet suurin kirjaimin jo vuosia säätilan lämpenemisestä ja kasvihuoneilmiöstä sun muista uhkakuvista.
Mutta miten on käynyt?
Parhaillaan elämme kylmintä talvea pitkiin aikoihin ja kaikkialla maailmassa.
Ihan niin kuin luonto ja luoja antaisi pienen näpäyksen näille maailmanlopun ennustajille.
Olemme pian viikon ajan saaneet ihastella Suomen talvista luontoa, joka on näyttäytynyt parhaimmassa "vaatetuksessaan".
Vai onko niin, etä kasvihuoneilmiön yksi vaihe on se, että puut ja pensaat kuorrutetaan upealla "vaatetuksella", ikään kuin lopun ajan ennustuksena?
Meikä ei usko moisiin lopun ajan ennustuksiin. Olen kuunnellut herkällä korvalla niitä tiedemiehiä, jotka sanovat, että kysymyksessä on vain normaalit vaihtelut. Välillä on kylmää ja taas välillä on lämpimämpää.
Siis nauttikaamme tästä upeasta Suomen talvesta ja vielä upeammasta postikorttimaisemasta, niin kauan, kun sitä on.
Kevään kevät (ensimmäiset kevään merkit) ovat jo ns. nurkan takana.
Tämä oli avaukseni rupattelulle sääilmiöistä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
nämä vallitsevat pakkaset ovat aivan eri asia kuin kasvihuoneilmiö. Eikä sun uskominen nyt mitään vaikuta, se on tiedemiesten totista ennustetta. Eihän moni suurvaltakaan myönnä sinun tavoin kasvihuoneilmiötä todeksi ja jatkaa entiseen malliin kulutusta. Eihän kasvihuoneilmiö nyt meidän elämäämme paljon hetkauta, mutta se tulevaisuus seuraaville sukupolville on aika synkkää.
Jokapäiväisessä keskusteleluissa vilahtelee ilmastonmuutos tiheään. Kun Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkeen levisivät kylmä ilma ja lumisateet yli Euroopan, kuului heti kommentteja, että "tässä näette, mitään ilmastonmuutosta". Pitemmän ajan lämpötilaseurantaan kai ne päätelmät kuitenkin perustuvat, eikä näihin meillä normaaleihin vuosittain tapahtuviin vaihteluihin.
Pitkän ajan seurantakäyrien manipulointi panee kuitenkin epäilemään totuutta ihmisen mahdollisuuksista vaikuttaa maapallon ilmastoon. Kas kun toisinajattelijoitakin on tiedepiireissä. Ilmastonmuutoksesta koetetaan kuitenkin ottaa kaikki rahallinen hyöty irti, mitä otettavissa on. Se on hyvä että ohjaus kierrätykseen ja materian säästämiseen tulevat kylkiäisinä.
Nii-in nousviikon tiistaina 19 tammikuuta, sanotaan karhu kääntää pesässä kylkeään, siitä sitten on tullut kansanperinteeseen monia uskomuksia ja sanontoja: "Yö on puolessa, nälkä suolessa", tai kysyy: "Joko päivä on?" tai huokaa:" Yö on puolessa, pikipalli peräsuolessa". Samalla se merkitsee vuoden aikaan talven selkä taittuu. Paavalin päivä on Heikille pari, sanotaankin jos Heikki helpottaa niin Paavali paukuttaa, Heikin odotettiin muuttavan hyvät ilmat huonoiksi ja pahat ilmat hyviksi.
Karhuemojen nukkuessa sikeästi talviuniaan niiden elämässä tapahtuu kuitenkin varsin monenmoista kuten pienen pienien pentujen syntyminen Heikin - Paavalin päivien aikoihin. On ihmeellistä että moiset rääpäleet pystyvät vähässä ajassa kasvamaan suuriksi otuksiksi.
Karhu on varsin erikoinen otus myös lisääntymisessä. Sen kiima aika ajoittuu alkukesään. Vaikka kantoaika on pitkä noin 270vrk, pennut syntyvät tammi-helmikuun vaihteessa talvipesään, sokeina, karvattomina, painavatkin vain noin koiranpennun verran alle 500g. Ilmeisesti emon maito on hyvin ravitsevaa koska karhuemon herätessä kevään alussa pennut lähtevät jolkottelemaan emonsa perässä, tutkivat luonnon ihmeitä. Paljon tapahtuu karhuemolle talvi unilla ollessa Heikin - Paavalin päivän aikoihin.
En toki näin taitava ole kansanperinteen tulkinnassa, satuin vain lapsenlapselle Vilkunan kirjasta karhu asioita kertomaan. Jonkinlaista esitelmän poikasta hän oli vänäämässä. Kerron usein jälkipolvelle oman lapsuuteni ajan elämästä ja tapahtumista. Pitävätkö he satuina kertomuksiani vai ei mutta kovasti hauskaa meillä on.
Minäpä vastasinkin aloittajalle. Vastapainoksi "tylsälle" ilmoista puhumiselle alankin valmistella huomista, jolloin rupattelen ystävättäreni kanssa ihan varmasti muusta kuin ilmoista. On näes jkv aika viime tapaamisesta. Minun ei okein tule täällä rupateltua keskustelun tapaan, kun jää ulkopuoliseksi harvojen käyntien takia. Enemmän ne on kommentteja, johon ei edes odota vastausta. Silloin kun vastaus on tullut, se on melkein poikkeuksetta ilkeämielinen. Nyt taas on ollut rauhallisempaa.
Hyvä sana tuo rupattelu, ja kyllähän me suomalaisetkin poristaan, pulistaan, höpistään, turistaan, haastellaan, jaaritellaan niitä näitä, jutskataan ja bamlataan kevyesti ja osoitetaan olevamme sosiaalisia siinä missä muutkin kansallisuudet. Suomalaiset edustavat ehkä enemmän itäistä kuuntelevaa kulttuuria - tosin suunapäänä olevia, omia mielipiteitään jääräpäisesti vyöryttäviä löytyy meiltäkin.
Joskus tuntuu perhepiirissäkin, että kaipaisi enemmän palautetta sanomisilleen, ei kai vaikeneminen aina myöntymisen merkki sitäpaitsi ole.
Meillä suomalaisilla on lupa ja taito olla myöskin hiljaa, ei tarvitse täyttää tilaa puheella, ei kahdenkesken eikä väkijoukossa. Hyvä ystävyys onkin sitä, että on helppo puhua mistä vain, puheenaiheista ei tule pulaa, mutta yhdessä vaiti olokaan ei ole kiusallista. Toisaalta kännykkään kailottaminen julkisilla paikoilla on murentanut tätä kuvaa suomalaisesta hiljaisuudesta , joillekin tuntuu olevan tärkeää, että heidän äänensä kuuluu ja asiansa selviävät kokonaiselle junavaunulliselle.
Julkisissa kulkuvälineissä vieruskaverin kanssa vaihdan muutaman sanan mielelläni, jos se tuntuu molemmista osapuolista luontevalta, mutta eipä työmatkalainen yleensä juttuseuraa kaipaa, joku vanhempi henkilö enemmänkin. Kaupan kassalla, apteekissa, kirjastossa muutama hyväntuulinen repliikki on paikallaan, hammaslääkärillä suorastaan rentouttaa. Nyt ei ole mukavasta puhuttavasta puutetta yhdessä ihastella tätä satumaisen kaunista talvimaisemaa. Hammaslääkärini juuri kertoi, että moni hänen potilaansa on ottanut valelääkärit puheeksi huumorilla.
Jatketaan vaan rupatteluarjoituksia täälläkin !
Rupattelinkin rupattelusta, vaikka piti sääilmiöistä jutella. Mutta hyvä alustus on laaja-alainen, antaa kimmoketta moniin näkökulmiin ja painotuksiin.
Kevään merkkejä minäkin jo haistelen ja valon lisääntymistä tervehdin ilolla päivä päivältä. Riittää näissä ilmoissa ihmettelyä ja keleistä kerrottavaa joka päivä.
Olen pohjattoman kyllästynyt sääilmiöiden vatkaamiseen, kun me ei niille mitään voida. Lähipiirissäni on sveitsiläinen vävy joka on väitellyt maapallon jäätikköjen sulamisesta. Hän kertoi se on väjäämätön ilmiö ajansaatossa joka aiheuttaa maapallon ilmakehässä muutoksia. Sitä en mene sanomaan mitä päästöt merkitsevät tähän jäätikköjen sulamiseen.
Poliitikot pohtivat asioita kokouksissa mutta lopullinen todellinen tieto tulee tiedemiesten ja -naisten tutkimusten perusteella. On hyvä jokaisen tiedostaa ilmastossa nyt tapahtuneet muutokset ja ennakoida tulevaisuutta.
Anteeksi ihan hirveen paljon että kirjoitin tuon jutun "Selkäviikkojen aikaan" ja niistä karhu-mussukoiden elämän tapahtumista.
Siellä sitä käytetään.
Olet tietenkin myös voinut sen oppia matkan varrella.
Mutta suomennoksesi oli minusta väärin, koska se vetää small talkin wessasta alas,
vaikka small talk = pikku puhetta, ystävällistä ja mukavaa,
kuten pesäpallossa pallottelu syöttäjän ja pesävahtien välillä alussa,
kokeillaan, että kaikki yhteydet pelaavat.
...sanos missä poristaan
Kuuntele:
http://www.youtube.com/watch?v=iALLreZGnOQ&feature=related
Tästä Alan Jackson, Livin´on love musiikkivideosta löytyy jutunjuurta vaikka millä mitalla jos niinkuin puutteen poikasta ilmenee, mistä rupateltaisiin tai heitettäisiin läppää..... elämä on ihmeellinen matka, täynnä uusia ulottuvaisuuksia.
aloituksia tekemään !
Onpa tosiaan hulvattoman huljakasta vähän heittää huulta.
Täällä ovat jotkut pyydelleet anteeksi sitä, että ovat poikenneet aiheesta. Ihan turhaan, eihän rupattelulla ole mitään tiukasti rajattua säännöstöä. Kuhan rupatellaan.
Jotkut taas ovat muka kyllästyneet rupattelemaan säästä. Sehän se vasta onkin loistava rupattelun avaus.
Kun tapaa aamulla hyvän tutun tai peräti kaverin, niin mikä onkaan sopivampi rupattelun avaus, kuin sanoa, että onpa hiton kylmä. Tai kesällä, on ilmoja pidellyt tai aina vaan sataa, jos on satanut pari päivää yhtä soittoa.
Se sää on siinä rupattelun avauksessa vain sen vuoksi, että se on helppo aihe, ei loukkaa ketään ja siitä on helppo jatkaa.
Ilmankos englantilaiset ovat niin kovia puhumaan säästä, olivat ainakin ennen, kun Brittein saarilla satoi ja oli sumuista aina.
Niin oli, sanoi engelsmanni ja katosi Lontoon sumuun.
Korkeamman luokan taidetta olkaapas hyvät
http://www.youtube.com/watch?v=QJ0IDli5cMI
ehdin saada tuon kiinni, ennenkuin pääsi vauhtiin!
Ei ole minun makuun.
yläpää ja alapää popottaa
Sehäntulee hernekeiton syönnin jälkeen.
mutta sanat ja niiden käyttämistapa paljastavat syntymäkunnan minulle.
senolen kuullut evakoilta, se on ilmavaiva.
Minä vaan kokeilen
Kuten huomataan, sopii smool talkin suomennokseksi (seksiä sekin) erinomaisesti "paskan jauhanta".
"Niin, vanha mylly kertoa voi monta tarinaa...
Se kuulla saa, ken vanhan myllyn kieltä tajuaa; sen kivi kuiskaa, ratas rupattaa.”
Kattaahan nuo sanonnat kevyen pintakeskustelun, maalla ihmiset, yleensä maanviljelijät aloittavat säistä keskustelun, ollessaan todella riippuvaisia säistä.
Minä kun tulin Tallinnassa ravintolasta, istuttuamme siellä kolmisen tuntia, päästin kunnon pörähdyksen, ja sanoin:--- On se ilmoja pidellyt!--- Lapset nauravat vieläkin muistellessaan:D