Jos minä pidän muutaman päivän kiireitteni johdosta taukoa tällä palstalla, niin siitä seuraa selvää näivettymistä. Keskustelun taso romahtaa ala-arvoiseksi. Apinat ovat ihmeissään joutuessaan olemaan ilman opettajaansa/psykoterapeuttia. He eivät voi muuta kuin pyöritellä päitään ja lerppahuulineen ihmetellä ja pähkäillä, jotta onko naureskelija susianalyytikko taikka oliko takapihalle yöllä ilmestyneet jäljet suden vaiko jonkun muun kaamean petoläimen jättämät. Selvästi minunlaisella analyytikolla on tärkeätä tehtävää. Tässä maassa vallitseva petoviha ja kauhu on niin järjetöntä, että tässä suhteessa jonkun on erittäin tärkeää opettaa näille hysteerisille apinoille "suhteellisuusteorian" alkeita. Kun paniikki saadaan jollain tavalla hallintaan, on helpompi sitten apinallakin alkaa kehittämään itseään kohti tasapainoista ihmistä. Minä tarjoan tällaiseen kehitykseen mielelläni apuani ja terapiaani.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kusialuslaatikko näyttää vaihteeksi olevan hiukan vähemmän huumeissa, kun on taas selviytynyt koneen viereen. On varmaan reseptit menossa vanhaksi ja täytyy käydä kunnallisessa uusimassa laput mömmöjä varten. Tulisi muuten vallan kaamea viikonloppu, kun joutuisi olemaan ilman nappeja. Eipä sitä varmaan kestäisi itse suurin ja kaunein kusialuslaatikkokaan itseään selvin päin.
Kysymättäkin on selvää että on tosi raskata elää tuollaisten harhojen maailmassa; hysteerisiä, paniikkissa olevia ihmisiä ja valtava lauma nälkäisiä kurapeseapinoita hyppimässä villisti joka puolella.
Sääli! Oletko kertaakaan ajatellut mennä kuntasi arvauskeskukseen? Sieltä saattaisit saada apua ja
lievennystä harhoisisi.
Vaan jos potilas ei itse tilaansa ja avutarvettansa tiedosta niin pakkohoito on ainoa mahdollisuus.
Onko sinulla yhtään ystävää tai edes sukulaista joka voisi tulla terveysasemalle kanssasi?
Enpä kadehti elinympäristöäsi koska alalla työskentelevänä tiedän että kaltaisesi potilas elää
omat, edellä mainitut harhat todellisina. Se ei ole missään tapauksessa naurun asia vaan niistä kärsivälle
ne ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä.
Sinun poissaollessa, kuin omahyväisyys ja itsekorostus, jota sinä yksin joudut viljelemään.
Me muut oomme olleet luonnossa ja oomme potkinu susia rajantaakse, ja loput pakoonlähtevät kohti eu:ta.
Siellä hollannin ja saksan rajalla ampuvat ne heti, ja mitä eivät saa ammuttua, niin ajavat bemareillaan ainakin 50 kertaan yli. ja koiranruokatehtaat keittävät niistä meidän koirillemme hyvää muonaa.
Semmosta täällä elävässä elämässä, toisinkuin sinun fantasiamaalimassasi.