Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Isäni sairaus pysäytti

Elise

Minut pysäytti tänä talvena aika totaalisesti isälläni havaittu vakava sairaus, jolle ei ole mitään tehtävissä. Sairas on vieläpä periytyvä, joten saattaa olla itsekin voin siihen vielä sairastua. Tietoisuus kuoleman vääjäämättömyydestä herättää halun elää täyttä elämää joka päivä.

6

1105

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • No oli jo aikakin?

      Ei se maailma voi noin vain yhdestä
      sairaudesta pysähtyä, jos se oli sitä
      ennen raiteillaan? Sairaus, vanheneminen,
      kuoleminen, vastoinkäymiset ovat osa tätä
      elon "piinaa" ... eikä kaikkea edes tarvitse
      jaksaa kestää! Esim. Ernest Udet ampui
      aivonsa pellolle 42 vuotiaana, natsisaksassa!
      Miksikö? ... koska kaikki kaverit olivat
      kuolleet ja joku sanoi jotain poikkipuolista.
      Joi päänsä täyteen Jägermaisteria ja ampui
      aivonsa pellolle ... sillä selvä. EI KUOLEMA
      OLE NIIN ISO ASIA! Moni on jo mennyt! Sanoi
      viikatemies! Kun tarkoitti lähinnä, että minun
      ja sinunkin lähtösi on kuitenkin vain ajan
      kysymys...ja sitähän tunnetusti on!

      No Niin: "Ajattele mitä lystää"

      Nimimerkki: "Paska juttu, mut minkäs teet"

      • Ymmärtäjä

        Ymmärrän sinua Elise, itsellänikin on perheessä sairautta,Mutta kaikesta huolimatta jokainen päivä on elämisen arvoinen!! Hyvää kevättä sulle. T. "tottunut"


      • Haluaisin olla kuolematon

        Meidän kaikkien olisi parasta muistaa että kuolema on paha asia jota vastaan on taisteltava. Taistelua kuolemaa vastaan tuskin koskaan kuitenkaan voitetaan, mutta kunpa edes jotakin keksittäisiin. Keksittäisiinpä edes miten oman tiedoisuuden saisi säilöttyä jonnekin kuoleman tullessa että sen voisi laittaa johonkin uuteen kehoon, mutta se taitaa olla turha toive. Elämä on kyllä aika painajaismaista koska sen pitää aina päättyä niin huonosti.


    • surua

      Surullista. sinulla on kuitenkin aikaa kertoa isällesi kuinka tärkeä hän on. Tuskaa tietysti lisää tuo sairauden perityvyys.

      Minä en ehtinyt kertoa isälleni kuinka rakas hän oli. Hän kuoli yllättäen " täysin terveenä". Vieläkin kymmenen vuoden jälkeen suren kuinka hän ei ehtinyt nähdä jo silloin vatsassani ollutta ensimmäistä lasta eikä kahta muutakaan. Hän olisi ollut maailman paras isoisä.

    • sinänsä

      Älä ajattele koko sairautta!!! Meidän suvussa myös perityvä syöpä sukupolvesta toiseen.Kohteena suvun naiset,äitini leikattiin viimekesänä tyksissä ja tuli ylilääkäriltä kaikille suvun naisille kirje tyksiin. Menimme tietenkin kaikki noin 35 kpl naista.Minä kun olen sellainen suora sanainen ihminen kysyin miksi meidät koottiin kaikki tänne?? EN muista ylilääkärin nimeä mutta vastaus tuli kuin tykin suusta.Kaikki jotka ovat lopettaneet lapsien teon on poistettava kohtu ja munasarjat. Siitä alkoi kova hälinä ja keskustelu,olimme 2 tuntia lääkärin luona ja hän käski joka naisen papa ja syöpä kokeisiin.. kyllähän niitä löytyi noin 16 naiselta minä mukaan lukien ajattelin silloin ja paskat mulla ei voi sitä olla kunnes nyt olen munossa leikkaukseen koska syöpä levinnyt..Mutta tämähän on vain elämää olen tehnyt 2 kaunista lasta jotka ovat myös itse saaneet lapsia eli olen onnellinen mummu:-) En ajattele koko syöpää meen leikkaukseen ja jos ei onnaa niin risti pääni päälle laitettu on ASIA ei ole minun käsissäni ;-)) iloista kevättä sinulle ja voimia!!! Mutta pelko pois!!!

    • vihtori45

      Ikävintä asiassasi on tietysti sairauden periytyvyys.Tosin en väheksy isäsikään sairautta millään tavoin ,voin vain sanoa sinulle,että kuolema on monesti helpompi sairaalle,kuin surevalle.Itseni on elvytetty 8 minuutin infarktin jälkeen ja voin vakuuttaa,että silloin kun olin poissa ,niin koskaan en tuntenut vastaavaa rauhaa ja tuskin sitä ennen kuolemaani koenkaan.Ennen pelkäsin kuolemaa en enää,sillä se on jotain aivan uskomatonta ja en ole edes uskovainen,toivoitan sinulle ja perheellesi hyvää kesää ja koittakaa jaksaa,sillä ihmeitäkin voi tapahtua.Kuoleman "vääjäämättömästä"huolimatta on jaksettava elää kuin olisi viimeisen päivän ensinmäinen päivä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      70
      2307
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2103
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      78
      1718
    4. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1536
    5. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      41
      1520
    6. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      10
      1447
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      31
      1419
    8. 52
      1288
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      64
      1226
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      30
      1209
    Aihe