Hei!
Seurustelen erään ulkomaalaisen kanssa ja hänn kotimaassaan tuppaa olemaan noita katukoiria. Tuossa jokunen aika sitten tuli hurmaava tapaus vastaan ja sitä rupesimme sitten ruokkimaan ja paijaamaan hieman enempi ja nyt se alkaa jo viettää aikaansa lähinnä tyttökaverin kämpillä ja kanssa ja luultavasti piakkoin se saa "lopullisen" kotinsa hänen isoäitinsä luota.
Sitä käytettiin eläinäälkärillä kuluneella viikolla ja sitä myöden alkaa nuo fyysiset asiat olemaan oikealla suunnalla. Kyseessä lienee n. vuoden ikäinen (sekarotuinen) leikkisä peto.
Ilmiselvästi se on kokenut aika kovan ensimäisen vuoden ja pieni ongelma on se, että se on varsin arka ja pelokas. Se tulee kyllä innokkasti luo ja leikkii mielellään, mutta kaikki yllättävä säikäyttää sen helposti. Lähtien siitä, kun otin kännykäälä siitä kuvan, niin se kännykän vaimea 'klik' ääni säikäytti sen jne.
Eli onko mitään erityistä juttua, miten tuohon tulisi suhtautua? Tottuuko se ajan kanssa ja rohkaistuu, vai pitäisikö sille jotain koiraterapiaa antaa? :D Pitääkö rohkeasti totutaa sitä yllättäviin ääniin, vai pitääkö ennemmin hyvin varovaisesti antaa sen ensin tottua olemaan, vai miten? Eli onko ok esim. rapsuttaa ja rauhoitella ja samalla aiheuttaa pientä melua, tai esim heittää lelua, jota se myös hieman pelkää? Vai aiheuttaako se vian lisää pelkoa?
Seurustelen erään ulkomaalaisen kanssa ja hänn kotimaassaan tuppaa olemaan noita katukoiria. Tuossa jokunen aika sitten tuli hurmaava tapaus vastaan ja sitä rupesimme sitten ruokkimaan ja paijaamaan hieman enempi ja nyt se alkaa jo viettää aikaansa lähinnä tyttökaverin kämpillä ja kanssa ja luultavasti piakkoin se saa "lopullisen" kotinsa hänen isoäitinsä luota.
Sitä käytettiin eläinäälkärillä kuluneella viikolla ja sitä myöden alkaa nuo fyysiset asiat olemaan oikealla suunnalla. Kyseessä lienee n. vuoden ikäinen (sekarotuinen) leikkisä peto.
Ilmiselvästi se on kokenut aika kovan ensimäisen vuoden ja pieni ongelma on se, että se on varsin arka ja pelokas. Se tulee kyllä innokkasti luo ja leikkii mielellään, mutta kaikki yllättävä säikäyttää sen helposti. Lähtien siitä, kun otin kännykäälä siitä kuvan, niin se kännykän vaimea 'klik' ääni säikäytti sen jne.
Eli onko mitään erityistä juttua, miten tuohon tulisi suhtautua? Tottuuko se ajan kanssa ja rohkaistuu, vai pitäisikö sille jotain koiraterapiaa antaa? :D Pitääkö rohkeasti totutaa sitä yllättäviin ääniin, vai pitääkö ennemmin hyvin varovaisesti antaa sen ensin tottua olemaan, vai miten? Eli onko ok esim. rapsuttaa ja rauhoitella ja samalla aiheuttaa pientä melua, tai esim heittää lelua, jota se myös hieman pelkää? Vai aiheuttaako se vian lisää pelkoa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
että kannattaa antaa olla koiran rauhassa, kotiutua uusiin oloihin ja välttää turhaa pelonlietsontaa aiheuttamalla tarpeetonta stressiä. Toisaalta yhtä tärkeää että itse omistaja(t) pysyvät rauhallisina ja elävät normaalia elämäänsä. Metelöivät sen mitä nyt suunnilleen normaaleja kolinoita ja kalinoita aiheuttavat, eivätkä vartavasten hermoile sitä että koira pelästyy ja suunnilleen paniikissa ole heti hoivaamassa ja paapomassa. Sellaista tuskin yhdenkään koiran psyyke kestää. Omistajan oma rauhallisuus tilanteissa ja empaattinen myötäeläminen ongelmissa on parasta terapiaa. Kyllä se ajan myötä selviää parhaat tavat selvitä elämästä uudessa perheessä.
Kun koira pelkää, on epävarma sitä ei saa koskaan silittää rapsutella tms. Se tapa toimii kyllä ihmiseen. Ihmistä voi lohduttaa kun surettaa tai pelottaa, mutta koiran psyyke toimii eri tavoin. Eli kun hellit pelokasta koiraa viestität samalla "hyvä koira, hieno koira kun pelkäät, jatka samaan malliin". Pelokas ja epävarma koira tarvitsee toki rakkautta mutta sitäkin tärkeämpää on että sillä on laumanjohtaja johon se luottaa. Eli rakkauden lisäksi on oltava selvät ja johdonmukaiset rajat, eli lievennetään pelokkaan koiran taakkaa sillä että sen ei tarvitse pärjätä yksin vaan se tietää että sillä on reilu johtaja johon voi luottaa ja että johtaja ei anna mitään pahaa tapahtua, koira tuntee silloin olonsa turvalliseksi kun sen ei tarvitse tehdä päätöksiä yksin vaan johtaja tekee ne. Eli rajat on rakkautta! Myös selkeät rutiinit tuovat aralle koiralle turvallisuuden tunnetta, eli ruokailut, ulkoilu yms tapahtuu samaan aikaan joka päivä. Kannattaa myös miettiä miten voisi nostaa koiran itsevarmuutta. Jokainen varmasti tietää olevansa tyytyväinen itseensä kun onnistuu jossain. Se pätee myös koiraan, anna sille mahdollisuus onnistua. Opeta sille juttuja, käskyjä ja temppuja, kun koira saa palkinnon hyvin tehdystä työstä myös itsevarmuus kasvaa.
Se että miten käytännössä koiralle opetetaan että pelottavissa äänissä ei ole mitään pelottavaa pitää opettaa pikkuhiljaa vaikeustasoa nostaen. Kun pelottava ääni kuuluu täytyy ihmisen pysyä ehdottoman rauhallisena ja itsevarmana. Välittää kehonkelellä koiralle että äänessä ei ollut mitään ihmeellistä. Itse koiraan ei kiinnitetä niinkään huomiota, äänihän oli ihan normaali asia. Mutta jos koira hakeutuu ihmisen turvaan kuullessaan kovan äänen niin salli tietenkin tämä, koira saa itse hakea esim jaloistasi turvaa, olethan sen johtaja, sinä et vain reagoi siihen, olet vaan ikäänkuin äänetön turva koiralle. Jos koiralla on jokin tietty ääni mitä se pelkää, esim tämä kameran klik niin toista tätä usein..älä kohdista ääntä koiraan..kuvaile muuten vaan niin koira tottuu että ääni jota se pelkäsi ei ollutkaan sille uhka. Normaaleja elämän ääniä vaan ja kun koira on niihin tottunut voi kokeilla jo paljon pelottavimpia ja vaikeampia.
Koira ei totu hetkessä, vaikea sanoa koska tottuu kun on niin yksilöllistä. Sellainen asia tulee muistaa kun kovia kokeneen koiran ottaa että se vaatii paljon kärsivällisyyttä ja voin luvata että ongelmia tulee, heikoimmat koiran omistajat laittavat koiran kiertoon kun koiran kanssa on liian vaikeaa. Mutta kärsivällisyys palkitaan. Muistaa myös liikunnan ja koiran aktivoinnin tärkeyden.
Joo, kiitokset molemmille vastaajille. Täytyy koittaa vaan olla johdonmukainen. Kärsivällisyyttä löytyy kyllä :) Kyllä se joka päivä taitaa vahvasti eteenpäin mennä.
Ottakaapa selville asioita naksutinkoulutuksesta. Arvelen, että tälle kulkurille kelpaa pikku herkut, jos on kovia kokenut ja ollut ehkäpä huonolla ravinnolla. Joskus naksuttimen käyttö koiran opetuksessa myös hiukan hälventää koiran arkuutta erilaisiin pieniin ympäristöstä kuuluviin ääniin.
Hankkikaa naksutin, niitä on myynnissä hiukan ääneltäänkin erilaisia versioita.
Pilkkokaa koiralle valmiiksi vaikkapa pieniä nakkipaloja, joilla voitte koiraa palkata. Edellytys tietysti on, että koirallenne kelpaa nakit. Palkkion on oltava riittävän hyvä, jotta se motivoi koiraa. Syötä koiralle vaikka ensin pari nakkipalaa, ennen kuin aloitat varsinaisesti käyttämään naksutinta. Näin koiran huomio on sinussa, eikä esim. ympäristössä.
Sen jälkeen naksautat ja välittömästi palkaat koiran nakkipalalla. Toista tätä useita kertoja...naksautus ja heti palkka koiralle. Kaiken A ja O on ajoitus, milloin koira saa palkkion. Palkkio on tultava oikeaan aikaan ja oikeasta asiasta.
Suosittelen tutustumaan naksutinkoulutus aiheeseen. Tietoa on paljon, mutta tässä vain pienen pieni johdanto aiheeseen.