silmiemme edessä? Viime viikkoina on ollut ihmeelliset kelit Suomessa ja moni on varmaan ottanut kameran mukaan ulkoillessaan. Tehdäänkös tähän kuvagalleria: mitä hienoa kukin on silmillään viime aikoina nähnyt?
Aihe on toki vapaa, vaikka itse olenkin nyt ollut innoissani hienoista talvimaisemista.
Aloituskuvani tähän ketjuun on tässä: http://www.aijaa.com/v.php?i=5580554.jpg
Aihe on toki vapaa, vaikka itse olenkin nyt ollut innoissani hienoista talvimaisemista.
Aloituskuvani tähän ketjuun on tässä: http://www.aijaa.com/v.php?i=5580554.jpg
Vastaukset 11
Vanhimmat
että mahdottoman hyvät kelit turismille.
Maisemat kun satukirjoista ja hiukan vaan pakkasta.
Aivan upeaa.
Itsekin ajelen aamuisin sumussa ja kuurassa maiseman poikki.
Voi kun osaisin maalata..
on sun mielessäsi. Ei sitä edes tarvitse maalata. Riittää, että saa kokea asiat.
ja nauttia niistä.
Mut kyl piirtää ja maalata pitää osata.Onneksi nykyisin on kamerat puhelimissa, niin voi pysähtyä kesken matkanteon ja ottaa kuvaa välillä.
Vaikka siitä kun kotka lentää rinnalla ;)
tuo orava on kovin tuttu näky tuossa lintulaudalla. Ne ovat kyllä ketteriä pääsemään lintujen ruokintapaikoille. Siitä on kokemusta itsellänikin.
Olen tänä talvena ripustanut kaikki ruokinnat lankoihin, irti puista, mutta eihän se oravia estä. Sen verran hidastetta olen onnistunut luomaan, että linnutkin pääsevät osille. Viime talvena oli hätä kädessä, kun oravat muuttivat laudalle asumaan, eikä tinteille jäänyt mitään.
oraville lyömättömän esteen. Olen laittanut linnun ruokinta-automaatin naruun noin puoleenväliin säilykepurkin kannen. Löin siihen naskalilla reiän keskelle ja sitten laitoin naruun solmun, joka estää kantta putoamasta alemmas. Oravat saivat tyytyä syömään maahan pudonneita siemeniä, joten ne eivät päässeet rohmuamaan kaikkia linnuille tarkoitettuja siemeniä.
Kivan kuvan oot napannut. Taustana mitä kaunein talvimaisema ja etualalla, hmmmmm... voisiko tässä tapauksessa sanoa, että etualalla varkaan onnistunutta murkinoimista. Näppärästi nuo oravat osaavat löytää konstit vaikeimpiinkin paikkoihin.
Ei pahemmin tuu otettua kameraa mukaan talvella. Se vaan on niin, että kun en ole talvi-ihminen, niin ei tuu inspiraatiota kuvien ottamiseen. Keväällä ja kesällä muistuu tuo kamerakin mieleen ja silloin alan kattelemaan sillä silmällä maisemia, että jospas tuosta tai tuosta nappais kuvan.
Hyvin otettuja kuvia on nautinto katsella, oli ne sitten talvi tai kesäkuvia.
Eilen ja tänään olisi ollut luontoa mitä kuvata, jostain syystä kamera pysyi koskematta laukussa.
Aivan uskomattoman upeita ilmaston ja luonnon yhteistyö kuvioita oli näytillä. Olisinkohan koskaan aikaisemmin vastaavia taideteoksia nähnyt.
Joku ihmeellinen jumi on iskenyt päänuppiin:(
vade. Kai tiedät mikä se on?
Ettei vade tuu mieleen.:)
kauniina maisemat, henkeä ihan salpaa, kun kattelee maisemaa:)) Harmi kun ei kuitenkaan tuu kuvia otettua. Miten ihana on sininen hetkikin, voi mahotonta. Ei kyl sanat riitä kertomaan. Tyydytään katselemaan ja ihailemaan vaan:)))