Asun avoliitossa mieheni kanssa ja meillä on pieni lapsi. Asumme kaupungissa jossa molemmilla ei ole sukulaisia. Mieheni on pahoinpidellyt minut aiemmin ja saanut siitä tuomion. Tapauksen jälkeen erottiin mutta pojan syntyessä päätimme yrittää uudelleen.
Nyt mieheni kumminkin kävi kimppuuni uudelleen ja uhkasi veitsellä, tekemättä kumminkaan mitään fyysistä. Poliisit hakivat miehen ja tekivät lastensuojeluilmoituksen ja itse hain lähestymiskieltoa minulle ja lapselleni. Ennen ed. tekoa riitelimme useita viikkoja siitä kun olen niin väsynyt kodin ja lapsen hoitamiseen yksin mutten kumminkaan osannut vaatia miehn osallistumistakaan. Tunnen myös syyllisyyttä siitä että uskon ajaneeni mieheni nurkkaan jolloin hänellä ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin käydä kimppuuni. Tiedän, kuulostaa itsesääliltä mutta tiedän myös olevani todella paha suustani suuttuessani ja yllytinkin miestäni lyömään minua.
Kävin juttemassa lastensuojelussa tapauksesta samaisena päivänä jolloin tapaus sattui jossa sanoin etten halua miestä enää takaisin. Nyt olen kumminkin muuttanut mieleni. Rakastan miestäni ja haluan meille apua. Ja tiedän myös mieheni sitä haluavan sillä hän itse ehdotti aiemmin parisuhde-/ perheterapiaa mutta apua emme kumminkaan kerenneet hakea. Tiedän että hän haluaa muuttua mutta tiedän myös sen ettemme pysty siihen yksin.
Käräjäoikeus on nyt määrännyt mieheni tutkintavankeuteen enkä ole häntä tavannut. Mietin että vetäisin lähestymiskieltohakemuksen ja rikosilmoituksen pois. Syyttäjänhän varmaan vie jutun jokatapauksessa käräjille. Miten minun tulisi nyt sitten toimia? Miten hoidan kaikki asiat ja mistä meidän on mahdollista saada apua? Mieheni on siis käynyt minuun käsiksi muttei koskaan vahingoittanut millään tavalla lastamme. Miten lastensuojelun kanssa, eiväthään he huostaanota lastani jos päätän ottaa mieheni takasin? Ja miten voiko mieheni päästä vapaaksi tutkintavankeudesta ennen oikeudenkäyntiä? Kiitos jo etukäteen asiallisista neuvoista.
Nyt mieheni kumminkin kävi kimppuuni uudelleen ja uhkasi veitsellä, tekemättä kumminkaan mitään fyysistä. Poliisit hakivat miehen ja tekivät lastensuojeluilmoituksen ja itse hain lähestymiskieltoa minulle ja lapselleni. Ennen ed. tekoa riitelimme useita viikkoja siitä kun olen niin väsynyt kodin ja lapsen hoitamiseen yksin mutten kumminkaan osannut vaatia miehn osallistumistakaan. Tunnen myös syyllisyyttä siitä että uskon ajaneeni mieheni nurkkaan jolloin hänellä ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin käydä kimppuuni. Tiedän, kuulostaa itsesääliltä mutta tiedän myös olevani todella paha suustani suuttuessani ja yllytinkin miestäni lyömään minua.
Kävin juttemassa lastensuojelussa tapauksesta samaisena päivänä jolloin tapaus sattui jossa sanoin etten halua miestä enää takaisin. Nyt olen kumminkin muuttanut mieleni. Rakastan miestäni ja haluan meille apua. Ja tiedän myös mieheni sitä haluavan sillä hän itse ehdotti aiemmin parisuhde-/ perheterapiaa mutta apua emme kumminkaan kerenneet hakea. Tiedän että hän haluaa muuttua mutta tiedän myös sen ettemme pysty siihen yksin.
Käräjäoikeus on nyt määrännyt mieheni tutkintavankeuteen enkä ole häntä tavannut. Mietin että vetäisin lähestymiskieltohakemuksen ja rikosilmoituksen pois. Syyttäjänhän varmaan vie jutun jokatapauksessa käräjille. Miten minun tulisi nyt sitten toimia? Miten hoidan kaikki asiat ja mistä meidän on mahdollista saada apua? Mieheni on siis käynyt minuun käsiksi muttei koskaan vahingoittanut millään tavalla lastamme. Miten lastensuojelun kanssa, eiväthään he huostaanota lastani jos päätän ottaa mieheni takasin? Ja miten voiko mieheni päästä vapaaksi tutkintavankeudesta ennen oikeudenkäyntiä? Kiitos jo etukäteen asiallisista neuvoista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei ole VIELÄ vahingoittanut lasta. Ei jumalauta jos tuollaisen tyypin huolit vielä takaisin. Alkaa jo muistuttaa niin Mattia ja Merviä. USKOMATONTA. Toivottavasti ottavat lapsen pois jos otat äijäs takaisin. Pelleille omalla elämällä, mutta älä pienen lapsen.
Tuossa on nyt kyse laittomasta uhkauksesta, jossa maksimirangaistus on 2v vankeutta. Todennäköisesti poliisi pitää avomiehesi säilössä vielä tovin tai sitten jopa istuntoon saakka. Tähän myös vaikuttaa avomiehesi entiset teot eli nuo pahoinpitelyt. Tuo on kaikenlisäksi sellainen rikos jossa ei asianomaisella hirvesäti päätäntävaltaa meneekö se oikeuteen vai ei. Syyttäjä todellakin vie sen sinne.
Se että lähtisit vetämään omaa tutkintapyyntöäsi ja lähestymiskieltoasi pois, ei ihan tässä vaiheessa ole nyt viisain teko. Annat tunteillesi liikaa valtaa. Rauhoitu ja katso tilannetta itsesi ja lapsesi kantilta. En halua sano että jätä tai ota, mutta mieti hyvä ihminen onko tuo todellakin sen arvoista.
Mitä lastensuojeluun tulee, niin he saattavat alkaa seuraamaan tilannetta. Joskus saattavat ottaa jopa lapsen huostaan ihan vaan suojatakseen hänen omaa terveytänsä. Katsovat silloin, että et ole kykeneväinen hoitamaan/suojaamaan lastasi.
Se mistä itse saat apua on sosiaalivirasto ja yleinen oikeusaputoimisto. Myöskin hanki keskustelukaveri tai mene jonkun ammatilaisen luokse keskústelemaan tilanteesta.
Ja vielä yksi pieni neuvo sinulle. Älä jää yksin hautomaan näitä asioita. Se ei ole hyväksi.
Kuulut ilmesesti naisryhmään joka hakeutuu väkivaltaisten miesten seuraan ja hakkautta itsensä yhä uudestaan ja uudestaan. Näitä ihmisä sanotaan masokisteiksi. Hakeudu hoitoon, vika on sinussa.