Ruotsinkielisillä tuplabonusetu
Opetushallituksen vuosittainen Opetuksen määrälliset indikaattorit -julkaisu kertoo, että
* ruotsinkielisistä hakijoista pääsee vuosittain korkeakoulutukseen 50 % - 53 %.
* Sama luku suomenkielisistä on 27 % - 30 %.
Vaikka PISA-tutkimusten mukaan suomenkieliset ovat 10 % osaavampia kuin ruotsinkieliset.
Ruotsinkielisten vahvan yliedustuksen taustalla on heidän perusteeton suosimisensa yliopistojen hakutilanteessa. Perusteena tälle väitetään olevan se, että Suomessa tarvitaan valtava määrä ruotsinkielisiä akateemisia ja silti samaan aikaan kaikilta suomenkielisiltä akateemisilta vaaditaan virkamiespakkoruotsin suorittaminen. Näin ruotsinkielisillä on TUPLABONUSETU puolellaan.
PISA -tutkimusten mukaan aitosuomalaiset ovat runsaat 10 % lahjakkaampia tai parempioppisia kuin suomenruotsalaiset. Tästä huolimatta suomenruotsalaisista pääsee yliopistoihin lähes kaksi kertaa (2x) enemmän kuin aitosuomalaisista pyrkijöistä.
Tähän selitys on kolmiosainen:
1) Ylisuuret ruotsinkieliset kielikiintiöt yliopistoihin
2) Oma ruotsinkielinen ylioppilaslautakunta
3) Omat ruotsinkieliset korkeakoulut ja yliopisto
Ruotsinkielisten ylisuurien kiintiöpaikkojen lisäksi ruotsinkielisillä on OMA ylioppilaslautakunta omine arvostelukriteereineen - eli heitä ei siis verrata aitosuomalaisiin vaan keskenään. Näiden kommenttien alkupuolella joku ihmetteli, että miksi ruotsinkieliset reputtavat yo-kirjoituksissa vähemmän kuin suomenkieliset ja miksi ruotsinkielisillä on erilainen Gaussin –käyrä kuin suomenkielisillä. Ja jostakin kummallisesta syystä ruotsinkieliset "onnistuvat" saamaan yhtä arvosanaa korkeammat ylioppilasarvosanat kuin suomenkieliset, vaikka PISA –tutkimusten mukaan ruotsinkieliset ovat heikkolahjaisempia kuin suomenkieliset kollegat. Vastaus näihin kummallisuuksiin on, että ruotsinkielisillä on tuo oma ylioppilaslautakuntansa.
Jokin aika sitten Helsingin Sanomissa kirjoitti suomenkielinen nuori nainen, joka oli pyrkinyt Helsingin yliopistoon opiskelemaan oikeustiedettä, vaan ei ollut päässyt, vaikka pisteitä oli 43. Raja taisi suomenkielisille olla 45 pistettä. Mutta kas vain, hänen ohitseen meni iso rivi suomenruotsalaisia omassa kiintiössään, jopa 38:lla pääsykoepisteellä, vaikka kokeet olivat samat. Tämä nuori nainen aivan oikeutetusti kirjoitti, että hänen ihmisoikeuksiaan on loukattu.
Tämä on yksinkertaisesti törkeää. Sitten ruotsinkieliset kehtaavat vielä ihmetellä, etteivät he saa palvelua ruotsiksi normaaleissa arjen asioissa.
Vrt. tilannetta Ruotsiin: Ruotsissa asuu 676.000 suomenkielistä eikä siellä ole ainuttakaan suomenkielistä korkeakoulua tai yliopistoa EI EDES suomenkielisiä linjoja yliopistoissa.
Ruotsissa ei ole myöskään suomalaisia suosivia kielikiintiöitä – päinvastoin suomen kielen käyttämisestä rangaistaan.
Opetushallituksen vuosittainen Opetuksen määrälliset indikaattorit -julkaisu kertoo, että
* ruotsinkielisistä hakijoista pääsee vuosittain korkeakoulutukseen 50 % - 53 %.
* Sama luku suomenkielisistä on 27 % - 30 %.
Vaikka PISA-tutkimusten mukaan suomenkieliset ovat 10 % osaavampia kuin ruotsinkieliset.
Ruotsinkielisten vahvan yliedustuksen taustalla on heidän perusteeton suosimisensa yliopistojen hakutilanteessa. Perusteena tälle väitetään olevan se, että Suomessa tarvitaan valtava määrä ruotsinkielisiä akateemisia ja silti samaan aikaan kaikilta suomenkielisiltä akateemisilta vaaditaan virkamiespakkoruotsin suorittaminen. Näin ruotsinkielisillä on TUPLABONUSETU puolellaan.
PISA -tutkimusten mukaan aitosuomalaiset ovat runsaat 10 % lahjakkaampia tai parempioppisia kuin suomenruotsalaiset. Tästä huolimatta suomenruotsalaisista pääsee yliopistoihin lähes kaksi kertaa (2x) enemmän kuin aitosuomalaisista pyrkijöistä.
Tähän selitys on kolmiosainen:
1) Ylisuuret ruotsinkieliset kielikiintiöt yliopistoihin
2) Oma ruotsinkielinen ylioppilaslautakunta
3) Omat ruotsinkieliset korkeakoulut ja yliopisto
Ruotsinkielisten ylisuurien kiintiöpaikkojen lisäksi ruotsinkielisillä on OMA ylioppilaslautakunta omine arvostelukriteereineen - eli heitä ei siis verrata aitosuomalaisiin vaan keskenään. Näiden kommenttien alkupuolella joku ihmetteli, että miksi ruotsinkieliset reputtavat yo-kirjoituksissa vähemmän kuin suomenkieliset ja miksi ruotsinkielisillä on erilainen Gaussin –käyrä kuin suomenkielisillä. Ja jostakin kummallisesta syystä ruotsinkieliset "onnistuvat" saamaan yhtä arvosanaa korkeammat ylioppilasarvosanat kuin suomenkieliset, vaikka PISA –tutkimusten mukaan ruotsinkieliset ovat heikkolahjaisempia kuin suomenkieliset kollegat. Vastaus näihin kummallisuuksiin on, että ruotsinkielisillä on tuo oma ylioppilaslautakuntansa.
Jokin aika sitten Helsingin Sanomissa kirjoitti suomenkielinen nuori nainen, joka oli pyrkinyt Helsingin yliopistoon opiskelemaan oikeustiedettä, vaan ei ollut päässyt, vaikka pisteitä oli 43. Raja taisi suomenkielisille olla 45 pistettä. Mutta kas vain, hänen ohitseen meni iso rivi suomenruotsalaisia omassa kiintiössään, jopa 38:lla pääsykoepisteellä, vaikka kokeet olivat samat. Tämä nuori nainen aivan oikeutetusti kirjoitti, että hänen ihmisoikeuksiaan on loukattu.
Tämä on yksinkertaisesti törkeää. Sitten ruotsinkieliset kehtaavat vielä ihmetellä, etteivät he saa palvelua ruotsiksi normaaleissa arjen asioissa.
Vrt. tilannetta Ruotsiin: Ruotsissa asuu 676.000 suomenkielistä eikä siellä ole ainuttakaan suomenkielistä korkeakoulua tai yliopistoa EI EDES suomenkielisiä linjoja yliopistoissa.
Ruotsissa ei ole myöskään suomalaisia suosivia kielikiintiöitä – päinvastoin suomen kielen käyttämisestä rangaistaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.