Lapseni eivät kiroile

Itse on ajattelen, on typerää kiroilla.

Täytyy pystyä ilmaisemaan sanansa muuten kuin käytämällä perinteisiä voimasanoja.
Maisteri kiivauksissaan kiroilee,kuiten edesmennyt.

Nurse hallitsee sanansa, kuten miensäkin.

handek kirjoitti:

Itse on ajattelen, on typerää kiroilla.

Täytyy pystyä ilmaisemaan sanansa muuten kuin käytämällä perinteisiä voimasanoja.
Maisteri kiivauksissaan kiroilee,kuiten edesmennyt.

Nurse hallitsee sanansa, kuten miensäkin.

Helppo sitä on neuvoa;)) Vitsi...meikäläinen kun koko nuoruutensa vietti järjestö-elämässä nuorten tovereiden kanssa jotka pääosin olivat raavaita ja isokokoisia metallimiehiä ja muita raskaan työn raatajia...ja Friiduna ainut nainen siinä koko porukasta olin kun heidän pj. toimin..;)) Joo...tuli siinä kyllä kuultua näiden miesten suusta yks-sun toinenkin muukin sana kuin pelkkä kirosana kuinka kertoivat naisjutuistaan toisilleen unohtivat että, minäkin olin ainoana naisena mukana;)) Kerran muistan kun mentiin porukkalla johonkin seminaariin ja sellaisella pikkubussilla koko porukka...Aikani sitä juttua kuuntelin...Kunnes mitta tuli jostain kumman syystä täyteen...Yleensä en silloin ääntäni korottanut ei tarvinut kun olin poikkeus porukasta. Enkä näiden tovereiden puheista piitanut kun heihin tottunut ja tosi hyviä kavereita oltiin.. Ainoa nainen vain...Nooh, silloin kyllä annoin tulla KAIKKI oppimani sanat yhteen ja samaan pötköön aloitin tuon lauseen jotenkin näin: Jos, se hitsin turpa ei nyt pysy......blääh...blääh...etc...En tähän nyt kaikkea sanoja voi mitenkään kirjoittaa.... Tämän vuodatuksen jälkeen katsoivat minua hölmistyynenä ja sitten toisiaan...Vähän aikaa oli hiiren hiljaista...jostain syystä;)))

Paha tapani on väliin vieläkin näitä voimasanoja..yritän toki hillitä itseni...mutta, joskus vaan lipsahtaa...kotiväkeni tässä tottunut eivät reagoi enää mitenkään...tietävät että, vuodatuksen jälkeen itku kurkussa olen sitten halaamassa pyytelemäässä kuitenkin anteeksi....;)) Joo, joo....mutsi...saat anteeksi.

tsau:Friidu

Monta näkökulmaa kirjoitti:

Helppo sitä on neuvoa;)) Vitsi...meikäläinen kun koko nuoruutensa vietti järjestö-elämässä nuorten tovereiden kanssa jotka pääosin olivat raavaita ja isokokoisia metallimiehiä ja muita raskaan työn raatajia...ja Friiduna ainut nainen siinä koko porukasta olin kun heidän pj. toimin..;)) Joo...tuli siinä kyllä kuultua näiden miesten suusta yks-sun toinenkin muukin sana kuin pelkkä kirosana kuinka kertoivat naisjutuistaan toisilleen unohtivat että, minäkin olin ainoana naisena mukana;)) Kerran muistan kun mentiin porukkalla johonkin seminaariin ja sellaisella pikkubussilla koko porukka...Aikani sitä juttua kuuntelin...Kunnes mitta tuli jostain kumman syystä täyteen...Yleensä en silloin ääntäni korottanut ei tarvinut kun olin poikkeus porukasta. Enkä näiden tovereiden puheista piitanut kun heihin tottunut ja tosi hyviä kavereita oltiin.. Ainoa nainen vain...Nooh, silloin kyllä annoin tulla KAIKKI oppimani sanat yhteen ja samaan pötköön aloitin tuon lauseen jotenkin näin: Jos, se hitsin turpa ei nyt pysy......blääh...blääh...etc...En tähän nyt kaikkea sanoja voi mitenkään kirjoittaa.... Tämän vuodatuksen jälkeen katsoivat minua hölmistyynenä ja sitten toisiaan...Vähän aikaa oli hiiren hiljaista...jostain syystä;)))

Paha tapani on väliin vieläkin näitä voimasanoja..yritän toki hillitä itseni...mutta, joskus vaan lipsahtaa...kotiväkeni tässä tottunut eivät reagoi enää mitenkään...tietävät että, vuodatuksen jälkeen itku kurkussa olen sitten halaamassa pyytelemäässä kuitenkin anteeksi....;)) Joo, joo....mutsi...saat anteeksi.

tsau:Friidu

Ikäs suurempaa...
Aatetta,kontra isoja miehiä.
Meijän ois pitäny tavata jo silloin Hakaniemen torilla- 72 teininä.Kun mie Joensuusta olin Suutarilassa, Kasolla kaappia paklaamassa...

Monta näkökulmaa kirjoitti:

Helppo sitä on neuvoa;)) Vitsi...meikäläinen kun koko nuoruutensa vietti järjestö-elämässä nuorten tovereiden kanssa jotka pääosin olivat raavaita ja isokokoisia metallimiehiä ja muita raskaan työn raatajia...ja Friiduna ainut nainen siinä koko porukasta olin kun heidän pj. toimin..;)) Joo...tuli siinä kyllä kuultua näiden miesten suusta yks-sun toinenkin muukin sana kuin pelkkä kirosana kuinka kertoivat naisjutuistaan toisilleen unohtivat että, minäkin olin ainoana naisena mukana;)) Kerran muistan kun mentiin porukkalla johonkin seminaariin ja sellaisella pikkubussilla koko porukka...Aikani sitä juttua kuuntelin...Kunnes mitta tuli jostain kumman syystä täyteen...Yleensä en silloin ääntäni korottanut ei tarvinut kun olin poikkeus porukasta. Enkä näiden tovereiden puheista piitanut kun heihin tottunut ja tosi hyviä kavereita oltiin.. Ainoa nainen vain...Nooh, silloin kyllä annoin tulla KAIKKI oppimani sanat yhteen ja samaan pötköön aloitin tuon lauseen jotenkin näin: Jos, se hitsin turpa ei nyt pysy......blääh...blääh...etc...En tähän nyt kaikkea sanoja voi mitenkään kirjoittaa.... Tämän vuodatuksen jälkeen katsoivat minua hölmistyynenä ja sitten toisiaan...Vähän aikaa oli hiiren hiljaista...jostain syystä;)))

Paha tapani on väliin vieläkin näitä voimasanoja..yritän toki hillitä itseni...mutta, joskus vaan lipsahtaa...kotiväkeni tässä tottunut eivät reagoi enää mitenkään...tietävät että, vuodatuksen jälkeen itku kurkussa olen sitten halaamassa pyytelemäässä kuitenkin anteeksi....;)) Joo, joo....mutsi...saat anteeksi.

tsau:Friidu

Kuin minullakin. Miksiköhän näin?

handek kirjoitti:

Ikäs suurempaa...
Aatetta,kontra isoja miehiä.
Meijän ois pitäny tavata jo silloin Hakaniemen torilla- 72 teininä.Kun mie Joensuusta olin Suutarilassa, Kasolla kaappia paklaamassa...

Ei tuota tiedä:)) Voihan me ollaki...En minä koskaan kyllä ole mitään ihan oikeesti elämältä hakenut, elänyt vaan aina täysillä...en ole edes pysähtynyt ajattelemaan niin. Nyt vasta tässä iässä jotenkin tulee väkisin mietittyä mitä oikeasti haluan vielä vai haluanko enää mitään?...vitsi...alankohan ihan oikeesti seestymään. Mies minulle tuosta seestymis-iästä jo puhui kun tavattiin....hänkö minua viisaampi ja kypsyneempi...nooh, kyllä vanhempikin;)) jotenkin muutenkin sellainen järkevämpi ja rauhallisempi kuin minä;))Kova elämänkoulu hänellä kun takana.

tsau:Friidu

handek kirjoitti:

Kuin minullakin. Miksiköhän näin?

Itse uskon tähän että, minua jotenkin opetetaan nyt. Liekö tämä ajatus syntynyt tässä vasta nyt...kun jotenkin tajuaa elämän rajallisuuden...siis aavistaa mutta, ei välttämättä ymmärrä. Siis täällä maanpäällä;)) Ehkä tarvitsen jonkin tätä kaikkea kokemusta sitten joskus...Olen sellainen hyvin optimistinen luonne. Yritän kääntää tämänkin jotenkin voitoksi;))) En mitenkään että, se jotain menetystä pois päin minusta...vaan kokemusta...sitäkö itsekin olen hämmentynyt tästä kaikesta elämästään elämästä...minäkö en koskaan ole tietoisesti etsinyt mitään tiettyä tai tietyn tapaista Rakkautta toivonut vain....

tsau:Friidu

opetettiin ranskaa, latinan sijasta. Latinaa opin työssäni.

;)))liikkuttavaa..eikö kyseleekö hän sinulta näitä sanoja nyt innoisssaan.....mutta, oikeesti kyllä ihminen voi ilmoittaa siis ihan tavallinen ihminen joka ei näitä latinakielensanoja tarvitse opinnoissaan tai työssään myös: vaikka näin minun verenpaineeni on nyt vaikka esim. 136/90. Ei tarvitse sanoa lääkärille ainakaan toistaiseksi minun Riva-Roccini on.....tai minun RR on..;)) tai jotain vastaavaa selitellä lääkärille niin kuin Friidu että, minulla on fraktura bimalleolaris tässä ja näyttää kaunista oikeaan nilkkaansa lääkärille .....jonka vuoksi en voi juosta...niinkuin tahtoisin samalla katsoen sitten hölmönä lääkäriä silmiin kysyvästi....;)))


tsau:Friidu

Ja käytöstavat. Sairaanhotajakokelaskin aina varoo sanojaa, itse kun olen huono ihminen, ja raukka.
En ole koskaan kironnut kotona. En ikänä-

handek kirjoitti:

Ja käytöstavat. Sairaanhotajakokelaskin aina varoo sanojaa, itse kun olen huono ihminen, ja raukka.
En ole koskaan kironnut kotona. En ikänä-

Kyllä ja joo, rajat on oltava. Se lähtöö siitä. Se elämän koulu.
Mulla kyllä on muutaman kerran päässy ruma sana, oliko ny vuonna 68 ja sitte 76 kans aika ruma, että pisti vihaksi ja hävetti.

Heikunkeikku kirjoitti:

Kyllä ja joo, rajat on oltava. Se lähtöö siitä. Se elämän koulu.
Mulla kyllä on muutaman kerran päässy ruma sana, oliko ny vuonna 68 ja sitte 76 kans aika ruma, että pisti vihaksi ja hävetti.

Minäkään en ole kiroillut koskaan ja olen opettanut lapsilleni pienestä pitäen,ettei kiroilu ole kaunista kuultavaa.Nyt kun he jo aikuisia,eivät ainakaan kuulteni ole kiroilleet.Joskus olen lasteni kanssa ottanut tuon kiroilun puheenaiheeksi.Lapset ovat sitä mieltä,että kirosanoilla ei asiat muutu.Oikeassa ovat.Hyvin on oppi pysynyt vielä aikuisenakin "päässä".

???? kirjoitti:

Minäkään en ole kiroillut koskaan ja olen opettanut lapsilleni pienestä pitäen,ettei kiroilu ole kaunista kuultavaa.Nyt kun he jo aikuisia,eivät ainakaan kuulteni ole kiroilleet.Joskus olen lasteni kanssa ottanut tuon kiroilun puheenaiheeksi.Lapset ovat sitä mieltä,että kirosanoilla ei asiat muutu.Oikeassa ovat.Hyvin on oppi pysynyt vielä aikuisenakin "päässä".

ei ole mikään luonnetesti. Itseltäni tulee saatapeetä ja naurua päälle. Keskimmäinen lapseni on omaksunut tavan. Muut eivät. Minulle nauravat kyllä.