Homma on niin etten ole "hyvä" oikein millään tavalla. En sosiaalisesti, enkä fyysisesti (ulkonäkö). Sosiaalisesti olen aika raakile, ja ulkoisesti en millään tavalla puoleensavetävä. Eli arvatkaa onko ollut tyttöjä hirveästi kavereina puhumattakaan tyttöystävästä...
Varsinkin nyt lukiossa huomaa että ihmiset kuitenkin juttelee ja on ihan tuttavallisia toisilleen, mutta itse nyt vaan taidan olla luonteeltani hieman tälläinen, en tee sitä tahallaan enkä haluaisi olla tälläinen itseensävetäytyvä, vaan "hyvä tyyppi".
Vähän jäi vajaaksi tämä viesti. Mutta onko tämä sitä itsensä löytämättömyyttä, vai mitä?
Varsinkin nyt lukiossa huomaa että ihmiset kuitenkin juttelee ja on ihan tuttavallisia toisilleen, mutta itse nyt vaan taidan olla luonteeltani hieman tälläinen, en tee sitä tahallaan enkä haluaisi olla tälläinen itseensävetäytyvä, vaan "hyvä tyyppi".
Vähän jäi vajaaksi tämä viesti. Mutta onko tämä sitä itsensä löytämättömyyttä, vai mitä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
itsetunto sinulta on hukassa... Menet vaan kavereittesi kanssa juhlimaan ja koitat samalla tutustua tyttöihin, tuskin sinä mikään oikeasti ruma olet. Eniten merkitystä on sillä, että uskaltaa jutella!