Olen ihmetellyt viime aikoina kun olen lukenut näitä juttuja,
valitetaan kun ei ole seksiä ja toinen on sitä tätä ja tota.
Mikä ihmeen vimma naispareilla on muuttaa yhteen mahdollisimman
nopeasti. Liittyykö se jotenkin itsetuntoon
vai onko lesbonaisilla jotenkin heteronaisia suurempi pesänmuodostusvimma?
Ajatellaanko että kun sille toiselle on lyöty pallo jalkaan,
niin se siinä aina ja iänkaikkisesti?
Ihmettelen suuresti sellaisia pareja jotka ovat seurustelleet
4-6 kk ja sitten on kiire hankkia se yhteinen pesä,
ei ole ihme että niitä ongelmia tulee kun ei siinä ajassa
ehdi tutustua toiseen kunnolla.
Sitten ihmetellään kun oikein mikään ei toimi!!!
Itsestäni sen verran, että olemme seurustelleet tyttöystäväni kanssa
jo useampia vuosia ja suhde pelaa säännöillä että
kummallakin on oma asunto ja tapaamme lähinnä viikonloppuisin, joskus
kyllä arkisinkin.
Yhteenmuuttamista on mietitty tapahtuvaksi sitten joskus kun ollaan
kiikkustuolissa ;)
Ei se tosiaan taida olla pelkkä vitsi, että mitä lesbo tuo toisille treffeille ;)
valitetaan kun ei ole seksiä ja toinen on sitä tätä ja tota.
Mikä ihmeen vimma naispareilla on muuttaa yhteen mahdollisimman
nopeasti. Liittyykö se jotenkin itsetuntoon
vai onko lesbonaisilla jotenkin heteronaisia suurempi pesänmuodostusvimma?
Ajatellaanko että kun sille toiselle on lyöty pallo jalkaan,
niin se siinä aina ja iänkaikkisesti?
Ihmettelen suuresti sellaisia pareja jotka ovat seurustelleet
4-6 kk ja sitten on kiire hankkia se yhteinen pesä,
ei ole ihme että niitä ongelmia tulee kun ei siinä ajassa
ehdi tutustua toiseen kunnolla.
Sitten ihmetellään kun oikein mikään ei toimi!!!
Itsestäni sen verran, että olemme seurustelleet tyttöystäväni kanssa
jo useampia vuosia ja suhde pelaa säännöillä että
kummallakin on oma asunto ja tapaamme lähinnä viikonloppuisin, joskus
kyllä arkisinkin.
Yhteenmuuttamista on mietitty tapahtuvaksi sitten joskus kun ollaan
kiikkustuolissa ;)
Ei se tosiaan taida olla pelkkä vitsi, että mitä lesbo tuo toisille treffeille ;)
Vastaukset 22
Vanhimmat
äkkiä yhteen samaan talouteen, pääsee lainaa tyttiksen makeita kuteita ja meikkejä!
Eikä tarvii huolehtii onks tamppooneja ku mensut alkaa, kun tyttiksellä on.
Noi vaatteet on hyvä juttu.Mulla kun toi pyykinpesu unohtuu, niin tyttikseltä lainaan pikkareita ja rintsikoitakin.
Se on hyvä kun kaks naista asuu yhdessä, voi lainailla toiselta kaikkee, ei mieheltä vois.Ihanaa olla lesbo!!!
Mun täytyy tunnustaa että halusin äkkiä muuttaa yhteen siks, että ollaan vakavammin yhdessä, kuin että vaan seurusteltaisiin ja nähtäisiin joskus.
Kyllä nyt kun asutaan yhdessä, on tyttistä vähemmän yritetty iskeä muiden naisten taholta!
Sitä paitsi, nopee pitää olla!Koska ei lesboja joka oksalla keiku, vapaina ainakaan.
Nopeet syövät hitaat, lesbojenkin maailmassa!
15 vee ja elämänarvot tosi ihkusti kohdallaan, just ihana ku voi lainata sillee kaikkee toiselt..
kasva aaikuiseksi, ennen kun se nainen heitää sut pihalle
se tyttiski ajattelee noin?! Että ei tartte huolehtii onks tamppooneita vai ei ku tyttiksellä on. Taikka toi pyykinpesu unohtuu niin voi lainaa tyttiksen alushousuja ja rintsikoita. Ja entäs sitten jos sun tyttistä yritettäs iskeä? Se vaan osoittaa sen että tyttikses on hot myös muiden mielestä, joten voit olla onnellinen, ja tuossahan se luottamus, uskollisuus ja rehellisyys mitataan. Eikös nuo ole sen rakkauden kanssa parisuhteen perusta? Eikä tuo toisen kahlitseminen.
mitä se tuo toisille treffeille?
......
huomanneet kuinka nopeesti se muuttoauto myös tulee hakee kamoja!!!!!!?
"kiihkeenä odotan?? PeppitossuKäyttäjän viestit20.1.2010 13:26
mitä se tuo toisille treffeille?
muuttoauton ssisisiis20.1.2010 13:32
......
Tokien treffien jälkeen yhteen asumaan ja........... Ootteko20.1.2010 15:08
huomanneet kuinka nopeesti se muuttoauto myös tulee hakee kamoja!!!!!!? "
Heh. Nauroin vatsani kipeäksi. En ole vähään aikaan kuullutkaan näin hauskaa juttua. En tosin ole koskaan kuullutkaan moista vitsiä. =) Itse olen muutenkin niin vaikeasti tavoiteltava pakkaus, että en todellakaan muuttaisi tuosta noin vain muutaman viikon tai kuukauden jälkeen yhteen asumaan. Ex-partnerini joutui lämmittelemään minua 4v ajatukselle, että muuttaisimme yhteen asumaan. Lopulta muutimme. Sitten asuttiin viisi vuotta saman katon alla ja yhtenä aamuna hän vain sanoi, että hän on rakastunut 15vuotta itseään nuorempaan naiseen (33v & 18v). Että näin... Voin kertoa etten ihan heti "harrasta" muuttopuuhia. Mutta ne jotka haluavat muuttaa yhteen hätiköiden, niin onnea. Mistäs sitä tietää, vaikka heidän suhteet kestäisikin kauemmin kuin minun yhdeksän vuoden suhteeni. Ja vaikkei kestäisikään, niin kukin tekee omat päätöksensä ja ratkaisunsa onnistuen siinä hyvin tai huonosti. Koskaan ei voi tietää miten elämä vie eteenpäin.
jostakin timantista kuten esim. sormus. Mahtoi muuttoauto olla kova tyrmäys.
ei ne ongelmat synny siitä että muutetaan yhteen liian aikaisin, ehkä ne ongelmat pysyy poissa jos ei asu yhdessä. Voisihan sitä monesti antaa ajan kulua ja tutkailla tarkemmin mutta eiköhän jokainen opi omalla tavallaan. Vastarakastuneena sitä maailma on niin ihana, sitten kun iskee arki se tunne että tämä on se Joku kaikkoaa tai säilyy. Maailmanloppuhan se ei ole kummassakaan tapauksessa.
Mitä seksiin tulee, se vaatii naisilta enemmän huomioimista koska meillä ole luonnollista pakkoa seksiin kuin esim heteropareissa miehillä. Itse pidän naisista juuri siitä syystä, oman kullan viettely on aina uudelleen ja uudelleen ihana tunne.
Parisuhteesta sen verran että oli homo tai heterosuhde se vaatii onnistuakseen monen asian yhteensopivuuden, ja lisäksi tiettyjen arvojen samankaltaisuutta ja ylipäätään sen ymmärtämistä mitä itse haluaa ja mitä toiselle pystyy antamaan. Parisuhde on helpompaa kun on se oikea osunut kohdalle, mutta kaikki suhteet sitäkin ennen on kasvamista ja itsensä oppimista. Suhteet kunniaan ja kun muistaa että sen minkä taaksen jättää edestään löytää tässäkin asiassa niin ei muuta kuin nauttimaan elämästä eikä aina tavitse tehdä järkevästi tai niin kuin kuuluisi. Joskus on hyvä vain heittäytyä tunteensa vietäväksi eikä pelätä tai ennustaa lopputulosta.
"ei ne ongelmat synny siitä että muutetaan yhteen liian aikaisin, ehkä ne ongelmat pysyy poissa jos ei asu yhdessä."
Sinällään hauska kommentti, mutta
kyllä niitä ongelmia on siltikin vaikkei asu yhdessä,
joka parisuhteessa on ongelmansa,
niistä pitää puhua ja yrittää ratkaista ne parhaan kykynsä mukaan.
Ja kyllä se arki astuu jokaiseen suhteeseen jossain kohtaa,
mutta ei suhteesta tarvitse silti tulla arkinen.
ehdottomasti mikään suhde ei ole ongelmaton, ja arki on ihanaa kun sitä maustetaan pienillä arjettomilla asioilla, tosin minä nautin arjesta ihan arkenakin. Jokaisella on oma resepti suhteeseensa muihin, niinhän se pitää mennäkkin. Minusta ihmisten ja elämän monimuotoisuus on upea asia, minusta tämäkin palsta on ihana lukea erilaisten ihmisten ratkaisuja ja ongelmia. Elämä on jatkuvaa oppimista kaikesta, se pitää mielen virkeänä ja oman kokemuksen mukaan se sammal ei tartu niin helposti kun pitää rattaat liikkeessä.
Ihmetteleb vaan, että sanoiko joku, että ne parit joilla on "ongelmia" seksin suhteen ovat muuttaneet 4kk jälkeen yhteen asumaan? Ei todella...
kuten itse aloittamassasi polyamoria-keskustelussa kerroit. Niin että ongelmiakin sitten moninkerroin -ainakin tuplasti? Vai?
Jos tuolla logiikalla ajatellaan, niin positiivisiä puoliakin on sitten tuplasti ; )
Ei se ongelmien määrä ole suoraan verrannollinen ihmissuhteiden määrään,
toisissa suhteissa ongelmia on vaan enemmän kuin toisissa.
Mun ihmissuhteissa ei ole mitään ratkaisemattomia ristiriitoja,
ei tarvitse tapella että kuka pesee pyykit, tiskaa ja laittaa ruokaa,
jokainen tekee niitä ihan itse kotonaan.
Sitten kun ollaan yhdessä voi viettää laatuaikaa turhanpäisten
arkisten askareiden häiritsemättä ; >
Seksisuhdekin pysyy vireänä, kun ei kaiken aikaa ole tarjolla. Kerkiää paikat välillä lataantua. Kun lauantai-iltana mennään naisiin jomman kumman luo, ekaks lämmitetään sauna ja jutelleen siinä oottaessa niitä-näitä. Otetaan muutamat hömpsyt. Sitten saunaan. Siinä ilkosillaan katselemme toisiamme,aikalailla estottomasti,intiimi alueitakin. Himotkin alkaa hiljalleen hyrräämään, kun viikkoon ei olla "saatu". Pesemme toistemme selät ja vähän "sieltäkin" .
Saunan jälkeen syömme oluen kera ihanat grillit ja kahvit päälle.
Aletaan katsella latautuneina toisiamme sillä silmällä, että "nytkö"?
Ei muuta kun pika-pikaa makkariin! Siitä se alkaa, kuin kosken kuohut. Pikkaritkin ovat jo valmiiksi pois saunan jäljiltä, pimpit paljaana.
Lemmenleikit jatkuu aamun koittoon yhteen pötköön. Kukonlaulun aikaan raukeus voittaa ja "saaneena" kumpainenkin nukahtaa raukeina toisensa käsivarsille. Nukutaan puoliin päiviin saakka.
nussikaa apinat ei aina tarvitse olla sillä tuulella teeskennelkää vaikka kuhan nussitte
Kuulostaa ihanalta, juuri tuollaisen suhteen halaisin. Jos olisi rahaa, niin mielelläni asuisin koko elämäni yksin ja vapaapäivät sitten viettäisin oman kullan kainalossa. En todellakaan kaipaa arjen kiireiden keskelle mitään lisää. MUTTA opintotuilla/pienellä palkalla pärjääminen on todella vaikeaa, siksi yhteen muuttaminen houkuttelisi minuakin. Kaikki asumismenot menisivät puoliksi ja ruokaakin valmistaisi helposti siinä samalla kahdelle... Kun joskus viimein valmistun ja hyvän työpaikan löydän, niin silloin voin miettiä, haluanko asua yksin vai en, mutta lähi vuosina tuskin on hirveästi vaihtoehtoja.
asiassa. Minä haluan muuttaa pian yhteen naisen kanssa, joka pyörii ajatuksissani 24/7, saa sukat pyörimään jaloissani, vatsani täyteen perhosia. Jonka kotiinlähdön jälkeen tunnen käsin kosketeltavaa kaipuuta ja ikävää. elän vain seuraavaa tapaamista odottaen. Rämmin jossain sumussa ja usvassa väliajan, en saa mitään tehtyä ja senkin vähän mitä saan teen päin seiniä =D!!
haluan jakaa myös arjen rakkaani kanssa, en vain niitä kiihkeitä viikonlopputapaamisia. Haluan olla läsnä myös arjen iloissa ja suruissa. Auttaa ongelmissa ja saada itsekin apua/tukea toiselta.
Kun tapaa sen oikean, ja sen kyllä tietää kun sen tapaa, miksi pitäisi odottaa ja mitä pitäisi odottaa, että "voi" muutta yhteen kotiin?
Arki tulee suhteeseen väkisinkin jossain vaiheessa. Luojan kiitos, eihän tätä sydän kestä muusta kropasta puhumattakaan =D! Millainen se arkinen suhde sitten on niin sehän on aivan ihmisistä itsestään kiinni. Minun arkeni ei ole tylsä eikä kaavoihin kangistunut, mutta ehkä ikävää ja kaipausta ei ole niin paljon kuin nyt ja pystyy jo keskittymään hiukan johonkin muuhunkin kuin toiseen, toista unohtamatta!!
Moni muuttaa yhteen, vaikka ei tuntisi toista kunnolla tai ei oikeasti ole vielä edes rakastunut, koska yksinkertaisesti on halvempaa muuttaa toisen luo, asumismenot menee puoliksi jne.
Itse en haluaisi ketään sellaista muuttavan luokseni, joka vain rahan takia muuttaisi. Yksi sellainen oli ja sen kyllä huomaisin, että taitaa olla vain rahan perässä, mutta ei kauaa mennyt kun heitin pellolle..:) Siipeilijöitä en kaipaa, varsinkin kun itse on nähnyt paljon vaivaa töissä ja opiskeluiden suhteen, niin sitä vaivan näköä osaa arvostaa.
Muutenkaan ei ole mitään järkeä olla sellaisen kanssa, joka vaan siipeilee perässä,heti ulos vain :) Mutta todellisen rakkauden kohdatessa voisin kyllä ajatella muuttavani vaikka nopeammalla tahdillakin:)
Heh, olisin itsekin jarkipohjalla sita mielta, ettei yhteen kannata muuttaa liian nopeasti. Vaimon tavatessani jarki jai tosin toiselle sijalle ja muutettiin yhteen 2 viikon seurustelun jalkeen. Haluttiin vain olla yhdessa koko ajan eika ollut jarkea pitaa yhta kamppaa tyhjillaan, ei siina sen kummempaa syyta ollut. Siita on nyt 7 vuotta ja edelleen ollaan ja asutaan yhdessa hyvin onnellisina.
Tama nyt on yksi (ehka poikkeava) esimerkki, mutta en nyt lahtis tuomitsemaan muita taman perusteella. Toiset pitaa omasta rauhasta ja itsenaisyydesta ja pitaa mielellaan oman tilansa, toiset haluaa jakaa arjen ja kaiken muunkin kumppaninsa kanssa. Ainoa ongelma on, jos samaan suhteeseen sattuu kaksi eri asioita haluavaa. Meille tama on sopinut, mutta en valttamatta suosittelis sita ihan kaikille vakioreseptina...:)
me muutettiin kyllä vasta vähän yli 3vuoden jälkeen yhteen :)nii
3 vuotta seurusteltu ja omat kämpät on edelleen, ei ole mikään kiire ollut muuttaa, muutenkin tarvitsen itse omaakin aikaa silloin tällöim.
tunnen erään naisen joka on ottanut kaikki naiset jotka on "saanut", sitten muuttanut näiden kanssa yhteen parin viikon tai kk:n jälkeen, sitten kihloihin! ja sitten ollaankin erottu pian.
nyt kaveri on naimisissa, jälleen about puolen vuoden seurustelun jälkeen. IHAN TERVETTÄ?! tosin pistää miettimään mikä niitä sen muijia vaivaa kun toinen ehdottaa kihloja parin kk:n jälkeen ja he ovat suostuneet?? kihloihinkin meno tuntuu olevan joku helvetin trendi vaan nykyään. hoh hoijaa.