Koulukiusaamisesta puhutaan nykyään paljon, mutta onko tärkein kohderyhmä jäänyt tutkimatta? Itse olin ala-asteella joskus 70-luvulla ja olin musaluokalla keskuskoulussa Porvoossa lähtien kolmannesta luokasta. Mitä totesin siellä, oli, että ope oli minun pahin kiusaaja.
Lukioon mentyäni huomasin taas, että siellähän on kuiva enkunmaikka, joka oli pahin koulukiusaajani. Nyt on varmaan jo rypistynyt eläkkeelle, mutta kuitenkin.
Onko muilla vastaavia kokemuksia? Pitäisikö tätä tutkia vähän tarkemmin?
Lukioon mentyäni huomasin taas, että siellähän on kuiva enkunmaikka, joka oli pahin koulukiusaajani. Nyt on varmaan jo rypistynyt eläkkeelle, mutta kuitenkin.
Onko muilla vastaavia kokemuksia? Pitäisikö tätä tutkia vähän tarkemmin?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos kohdalle osuu kiusaamisesta nauttiva sadistiope, niin varmaan on kiusaajista pahin, koska opettajalla on valtaa.
Eniten minua ihmetyttää opettajien "kyvyttömyys" puuttua koulukiusaamiseen. Luulisi ammattikasvattajalla keinoja olevan.
Kyllä aikuinenkin kiusata osaa, se on työpaikoilla yllättävän yleistä.
Haluaisin kysyä sinulta: Millaisessa asemassa sosioekonomisessa asemassa vanhempasi olivat? Entä politiikka? Tuliko jotenkin esille? Vai minkä uskot olevan kiusaamisen syynä?
Ei ollut poliittinen, ja ekonomia oli ihan hyvää keskitasoa. Uskon, että kyseessä oli vain henkilökemia. Mitään muuta ei ole tullut esille, enkä muuta keksi. En ollut kovin puhelias tms., joka ei sitten opettajiani miellyttänyt. Opetajien pitäisi kuitenkin mielestäni olla joustavia ja huomioon ottavia jo viranpuolesta. Ehkä kyseessä oli opet, jotka ei oikeen soveltunut opeiksi?
mahdollisimman monelle millanen ko. ope oli. Vai onko enää ope? Joka tapaksessa, kertominen mahd. monelle kannattaa. Enkä ei muille opeille. Asettuvat vian puolustamaan opea, joka sitä ei ansaitse. Mut muille kannattaa kertoa.
Kiusaamisesta pitää kertoa aina. Aikuisille tai ystäville. Jokaisella on on joku. Toisten kanssa asioita voi purkaa ja löytää ratkaisuja. Yksin ei pidä yrittää pärjätä.
minulla on hyviä kokemuksia keskuskoulun opeista. Musan ope pyysi minua musaluokalle, mutten mennyt (tyhmä). Tosin on opet ehtineet 70-luvulta vaihtua 90-luvulle.
Silloin oli joku ukko jostain tohmajärveltä, joka ajoi rättisitikalla, oli siis aika erikoinen tapaus, ja eipä ollut myös soveltuva opettajaksikaan. silloin ei kait paljon opettajakoulutusta vaadittu vaan kuka tahansa pianon pimputtaja pääsi opettamaan. Valitettavaa, mutta totta. Toisaalta, eipä sitä näihin asioihin tarvitse edes koulutusta, siis olemaan reilu lapsille. Itsekin osaan sen ihan luonnostaan. Kaikki aikuiset sen osaavat jos haluavat. Joillakin on vain kiero mieli tai vikaa päässä.
Itselläni oli aikoinaan erittäin ilkeä voimistelunopettaja, joka vihasi kaikkia, jotka eivät olleet niin kovin urheilullisia. Hän oli pisteliäs, suhtautui vähättelevästi ja suoranaiseksi kiusaamiseksikin voisi hänen käytöstään luennehtia. Siitä johtuu, etten vieläkään pidä liikunnasta millään tasolla, kun aina tuo hapanilmeinen, kireä ja ilkeä naisihminen mielessä, kun pitäisi lähteä liikuntaa harrastamaan.