miksi on PRIKAATI

miksiMiksi---

NIIH.
että miksi se on

7

961

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lsdlfkaj

      Rykmentti ei kykene itsenäiseen taisteluun ja divisioona on taas liian raskas organisaatio.

      • serkaanttit

        Suomen puolustuksen hoitavat nykyisin prikaatit ja erilliset taisteluosastot. Divisioonia ei sota-aikanakaan perusteta. Vaikka toisen maailmansodan aikaan divisioonat olivat yleisimpiä suuria itsenäiseen taisteluun kyenneitä yhtymiä, niin nykyisessä liikkuvassa ja laatupainotteisessa sodankäynnissä ne ovat tosiaan liian raskaita organisaatioita.

        Suurin osa Suomen sodanajan joukoista on sijoitettu prikaateihin. Prikaatit ovat vielä varsin hyvin hallittavissa ja nopeasti liikuteltavissa, mutta samalla riittävän suuria taistelemaan lähes kaikenkokoisia vihollisen joukko-osastoja vastaan.
        Pienimpiä itsenäiseen taisteluun kykeneviä sotilasorganisaatioita Suomessa ovat erilliset taisteluosastot (hieman pataljoonaa suurempia joukko-osastoja). Näitä on sodanajan joukoissa muutamia, ja niiden tehtävänä ovat erilaiset taistelujen tukitoimet tai erikoistehtävät.


      • jooops---
        serkaanttit kirjoitti:

        Suomen puolustuksen hoitavat nykyisin prikaatit ja erilliset taisteluosastot. Divisioonia ei sota-aikanakaan perusteta. Vaikka toisen maailmansodan aikaan divisioonat olivat yleisimpiä suuria itsenäiseen taisteluun kyenneitä yhtymiä, niin nykyisessä liikkuvassa ja laatupainotteisessa sodankäynnissä ne ovat tosiaan liian raskaita organisaatioita.

        Suurin osa Suomen sodanajan joukoista on sijoitettu prikaateihin. Prikaatit ovat vielä varsin hyvin hallittavissa ja nopeasti liikuteltavissa, mutta samalla riittävän suuria taistelemaan lähes kaikenkokoisia vihollisen joukko-osastoja vastaan.
        Pienimpiä itsenäiseen taisteluun kykeneviä sotilasorganisaatioita Suomessa ovat erilliset taisteluosastot (hieman pataljoonaa suurempia joukko-osastoja). Näitä on sodanajan joukoissa muutamia, ja niiden tehtävänä ovat erilaiset taistelujen tukitoimet tai erikoistehtävät.

        kyllä se rykmentti liikkuu jos traktorii vaa riittää naftaa ei se oo prikaatilla yhtää sen kummempaa ja tykistö ampuu ku sitä varten se on.

        ja kyl ne pienimmät sotaan pystyvät osat on komppanja ja sen joukkue
        kyl se nii on et joukkue lähtee sotaan autot kuljettaa jos bensa ja varaosat riittää ja tykistö tukee

        vaikka olis minkälaanen armeija tahansa nii joukkue lähtee sotaan.

        empä tierä ymmärtääkö kukaa.


      • serkaanttit
        jooops--- kirjoitti:

        kyllä se rykmentti liikkuu jos traktorii vaa riittää naftaa ei se oo prikaatilla yhtää sen kummempaa ja tykistö ampuu ku sitä varten se on.

        ja kyl ne pienimmät sotaan pystyvät osat on komppanja ja sen joukkue
        kyl se nii on et joukkue lähtee sotaan autot kuljettaa jos bensa ja varaosat riittää ja tykistö tukee

        vaikka olis minkälaanen armeija tahansa nii joukkue lähtee sotaan.

        empä tierä ymmärtääkö kukaa.

        Kyseessä ollut käsite = itsenäiseen sodankäyntiin kykenevä osasto.

        Aikamoinen joukkue tai komppania saisi olla, jos pystyisi sota-aikana itse järjestämään alusta loppuun kaiken huoltonsa (patruuna, varuste, polttoaine, muonahuollon), sekä omaisi tykistöä ja tulenjohtoa ja pioneerijoukkoja, ja tietysti ennen kaikkea jalkaväkeä (mukaanlukien ilmatorjunnan ja panssarintorjunnan) ja ajoneuvoja (kuljetusajoneuvot, panssaroidut ajoneuvot). Lisäksi myös lääkintämiehiä ja lääkintävarusteita sen mukaan, että kaikki mahdolliset vammautumiset haavoittuneilta voidaan parsia käytännössä alusta loppuun.
        Ja näitä kaikkia vielä siinä suhteessa että osasto voitaisiin määrätä kaikenlaisia taistelutehtäviin kaikenkokoisia vihollisosastoja vastaan.

        Ehei se vaan niin mene, että joukkue olisi itsenäiseen taisteluun kykenevä yksikkö. Joukkue toimii osana komppaniaa, komppania osana pataljoonaa, pataljoona (mahdollisesti) osana rykmenttiä, ja rykmentti osana prikaatia, joka on sitten jo niin suuri yksikkö että se kykenee itsenäiseen taisteluun. Prikaati toimii sitten isommassa mittakaavassa vielä osana armeijakuntaa (joka sota aikana vastaa yleensä tietyn maanpuolustusalueen puolustuksesta), ja armeijakunta kuuluu osana armeijaan.
        Suomessa käytössä olevat pienimmät itsenäiseen taisteluun kykenevät yksiköt ovat erilliset taisteluosastot. Vaikka Er. TaistO:ssa ei välttämättä ole edes niin paljoa miehiä kuin rykmentissä, niin siihen on kuitenkin liitetty huoltoa ja tykistöä siinä suhteessa, että se voi "itsenäisesti" taistella vihollista vastaan. Yleensä taisteluosastoja käytetään erilaisiin erikoistehtäviin, kuten jonkun hyvin uhanalaisen suunnan nopeaan vahvistamiseen, tai vihollisen maahanlaskujoukkojen tuhoamiseen.


      • otappa siitä selvää
        serkaanttit kirjoitti:

        Kyseessä ollut käsite = itsenäiseen sodankäyntiin kykenevä osasto.

        Aikamoinen joukkue tai komppania saisi olla, jos pystyisi sota-aikana itse järjestämään alusta loppuun kaiken huoltonsa (patruuna, varuste, polttoaine, muonahuollon), sekä omaisi tykistöä ja tulenjohtoa ja pioneerijoukkoja, ja tietysti ennen kaikkea jalkaväkeä (mukaanlukien ilmatorjunnan ja panssarintorjunnan) ja ajoneuvoja (kuljetusajoneuvot, panssaroidut ajoneuvot). Lisäksi myös lääkintämiehiä ja lääkintävarusteita sen mukaan, että kaikki mahdolliset vammautumiset haavoittuneilta voidaan parsia käytännössä alusta loppuun.
        Ja näitä kaikkia vielä siinä suhteessa että osasto voitaisiin määrätä kaikenlaisia taistelutehtäviin kaikenkokoisia vihollisosastoja vastaan.

        Ehei se vaan niin mene, että joukkue olisi itsenäiseen taisteluun kykenevä yksikkö. Joukkue toimii osana komppaniaa, komppania osana pataljoonaa, pataljoona (mahdollisesti) osana rykmenttiä, ja rykmentti osana prikaatia, joka on sitten jo niin suuri yksikkö että se kykenee itsenäiseen taisteluun. Prikaati toimii sitten isommassa mittakaavassa vielä osana armeijakuntaa (joka sota aikana vastaa yleensä tietyn maanpuolustusalueen puolustuksesta), ja armeijakunta kuuluu osana armeijaan.
        Suomessa käytössä olevat pienimmät itsenäiseen taisteluun kykenevät yksiköt ovat erilliset taisteluosastot. Vaikka Er. TaistO:ssa ei välttämättä ole edes niin paljoa miehiä kuin rykmentissä, niin siihen on kuitenkin liitetty huoltoa ja tykistöä siinä suhteessa, että se voi "itsenäisesti" taistella vihollista vastaan. Yleensä taisteluosastoja käytetään erilaisiin erikoistehtäviin, kuten jonkun hyvin uhanalaisen suunnan nopeaan vahvistamiseen, tai vihollisen maahanlaskujoukkojen tuhoamiseen.

        rykmenttihän on 3000 miestä prikaati on yhen patalioonan verran isompi.

        aika iso toi sun prikaati jos siinä on rykmentti osana. sillon jos prikaatis on rykmentti osana nii se voi olla divisioona tai armeija kunta.

        kun sentään armeija kunta muorostetaan prikaateista, en sano etteikä armeijakunnas voisi olla pari äijää enee ku on annettu julki mutta että prikaatin 4000 plus rykmentin 3000 äijää ja tuo kertaa kolme.

        eli onko rykmentti sitten joku patalioona.
        komentajat voi perustaa erillisiä osastoja niikun katsovat olevan tarpeen. se on yleensä joku luokkaa vahvennettu kompanja eli kompanjalle on alistettu joku heitinjoukkue tai konekivääri.
        mutta että prikaatis olis rykmentti. prikaati on nelikanta systeemin mukainen yksikkö.

        siis jos joku tarvii tukea nii se järjestetään sille. eikö rykmentissä voi olla tulenjohtajaa tai eikö muka kompanjassa voi olla tulenjohtajaa.

        kompanja voi mennä vaikka linjaautoilla ja prikaati ja rykmentti, mutta ei se pelkästään prikaatia ehosta. kyllä ne saa tuen mitä tarvitaan.
        kyllä prikaatilla voi olla vaikka laiva erämaas sairaalana ja/tai rykmentillä se on vaan järjestely kysymys
        ei ne prikaatin hoitsut kovinpitkään riitä etulinjas kun hyökätään,
        on niitä hoitsuja myös rykmentillä etulinjas.

        ei se prikaatin sirontapaikka taivaita tee ihan sama sirontapaikka voi olla myös rykmentis, mutta ne haavoittuneet pitää saara sinne ja kyllä se on se joukkue mistä se lähtee.
        kyllä sitä tukea voiraa järjestää ja järjestäänkin se on vaan järjestely kysymys.

        tykistön tulenjohtaja pitää olla KOMPPANJASSA jos sitä meinataan taistelu tilantees käyttää
        ei se prikaati eikä rykmentti sitä muuta tukea järjestetään.

        mutta älkää nyt hukkuko tuohon kompanja juttuun niikuin vähä vaikuuttaa, kysymys on miksi on prikaati.


      • serkaanttit
        otappa siitä selvää kirjoitti:

        rykmenttihän on 3000 miestä prikaati on yhen patalioonan verran isompi.

        aika iso toi sun prikaati jos siinä on rykmentti osana. sillon jos prikaatis on rykmentti osana nii se voi olla divisioona tai armeija kunta.

        kun sentään armeija kunta muorostetaan prikaateista, en sano etteikä armeijakunnas voisi olla pari äijää enee ku on annettu julki mutta että prikaatin 4000 plus rykmentin 3000 äijää ja tuo kertaa kolme.

        eli onko rykmentti sitten joku patalioona.
        komentajat voi perustaa erillisiä osastoja niikun katsovat olevan tarpeen. se on yleensä joku luokkaa vahvennettu kompanja eli kompanjalle on alistettu joku heitinjoukkue tai konekivääri.
        mutta että prikaatis olis rykmentti. prikaati on nelikanta systeemin mukainen yksikkö.

        siis jos joku tarvii tukea nii se järjestetään sille. eikö rykmentissä voi olla tulenjohtajaa tai eikö muka kompanjassa voi olla tulenjohtajaa.

        kompanja voi mennä vaikka linjaautoilla ja prikaati ja rykmentti, mutta ei se pelkästään prikaatia ehosta. kyllä ne saa tuen mitä tarvitaan.
        kyllä prikaatilla voi olla vaikka laiva erämaas sairaalana ja/tai rykmentillä se on vaan järjestely kysymys
        ei ne prikaatin hoitsut kovinpitkään riitä etulinjas kun hyökätään,
        on niitä hoitsuja myös rykmentillä etulinjas.

        ei se prikaatin sirontapaikka taivaita tee ihan sama sirontapaikka voi olla myös rykmentis, mutta ne haavoittuneet pitää saara sinne ja kyllä se on se joukkue mistä se lähtee.
        kyllä sitä tukea voiraa järjestää ja järjestäänkin se on vaan järjestely kysymys.

        tykistön tulenjohtaja pitää olla KOMPPANJASSA jos sitä meinataan taistelu tilantees käyttää
        ei se prikaati eikä rykmentti sitä muuta tukea järjestetään.

        mutta älkää nyt hukkuko tuohon kompanja juttuun niikuin vähä vaikuuttaa, kysymys on miksi on prikaati.

        Itsenäiseen taisteluun kykenevä yksikkö = yksikkö jolla on omaa tulitukea käytettävissä, sekä mahdollisuudet huoltaa itse itseään pitkiäkin aikoja.

        Nykyisin Suomessa rykmentit ovat käytännössä vain rauhanajan organisaatioita, sota-aikana sotilaat pataljoonissa jotka osina prikaateja, tai erillisissä taisteluosastoissa. Rykmentti edustaa vanhempaa linjaa sotilasorganisaatiossa, eikä sitä ole alunperinkään suunniteltu taistelemaan yksin, vaan esimerkiksi huolto on pitkällä aikavälillä prikaati tai divisioona tasolla järjestettyä. Rykmenteistä koostuva divisioona liian raskas organisaatio nopeaan toimintaan (verrattuna pataljoonista koostuvaan prikaatiin).

        Tässäpä Suomen armeijan sota-ajan kokoonpano lukuunottamatta erillisiä pieniä maakuntajoukkoja ja ilmatorjuntayksiköitä:

        6 jalkaväkiprikaatia
        3 valmiusprikaatia
        2 jääkäriprikaatia
        14 erillistä pataljoonaa / taisteluosastoa
        2 mekanisoitua taisteluosastoa
        2 motorisoitua taisteluosastoa
        1 helikopteripataljoona
        1 erikoisjääkäripataljoona

        Ei raskaita divisioonia eikä rykmenttejä. Prikaatit sitten toimivat mitä ilmeisimmin armeijakuntien osina.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maavoimat

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Taisteluosasto


      • ressu-79
        serkaanttit kirjoitti:

        Itsenäiseen taisteluun kykenevä yksikkö = yksikkö jolla on omaa tulitukea käytettävissä, sekä mahdollisuudet huoltaa itse itseään pitkiäkin aikoja.

        Nykyisin Suomessa rykmentit ovat käytännössä vain rauhanajan organisaatioita, sota-aikana sotilaat pataljoonissa jotka osina prikaateja, tai erillisissä taisteluosastoissa. Rykmentti edustaa vanhempaa linjaa sotilasorganisaatiossa, eikä sitä ole alunperinkään suunniteltu taistelemaan yksin, vaan esimerkiksi huolto on pitkällä aikavälillä prikaati tai divisioona tasolla järjestettyä. Rykmenteistä koostuva divisioona liian raskas organisaatio nopeaan toimintaan (verrattuna pataljoonista koostuvaan prikaatiin).

        Tässäpä Suomen armeijan sota-ajan kokoonpano lukuunottamatta erillisiä pieniä maakuntajoukkoja ja ilmatorjuntayksiköitä:

        6 jalkaväkiprikaatia
        3 valmiusprikaatia
        2 jääkäriprikaatia
        14 erillistä pataljoonaa / taisteluosastoa
        2 mekanisoitua taisteluosastoa
        2 motorisoitua taisteluosastoa
        1 helikopteripataljoona
        1 erikoisjääkäripataljoona

        Ei raskaita divisioonia eikä rykmenttejä. Prikaatit sitten toimivat mitä ilmeisimmin armeijakuntien osina.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maavoimat

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Taisteluosasto

        Prikaatissahan on rykmentti nimittäin kentätykistö rykmentti.....Prikaati on liikkuvampi kuin rykmentti....prikaatin vahvuus on noin 7000 miestä...siis jv ja jääkäriprikaatin...nämäkin rupeavat olemaan liian isoaja yhtymiä nykyaikaisessa sodankäynnissä..http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkaväkiprikaati-80


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia

      "Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoaine­tuki­järjestelmän, kun energianhinnat nousi
      Maailman menoa
      42
      3047
    2. Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta

      🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs
      Maailman menoa
      45
      2867
    3. 100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman

      Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es
      Maailman menoa
      50
      2495
    4. Iso poliisioperaatio Lapualla

      Paikalla oli silminnäkijän mukaan myös kolme ambulanssia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011924650.html Onko virpo
      Lapua
      47
      2297
    5. Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin

      Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks
      Maailman menoa
      30
      2081
    6. Olen aika varma

      että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa
      Ikävä
      58
      1840
    7. Oletko nähnyt hänet ilman...

      Vaatteita!?
      Ikävä
      45
      1749
    8. Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys

      Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä
      Maailman menoa
      38
      1600
    9. Oon niin surullinen

      Ettei meistä tullut sitä mitä toivoin
      Ikävä
      46
      1525
    10. Mitä sitten odotat

      Jos seurailet vain tekemisiäni
      Ikävä
      26
      1361
    Aihe