miksi on PRIKAATI

miksiMiksi---

NIIH.
että miksi se on

7

930

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lsdlfkaj

      Rykmentti ei kykene itsenäiseen taisteluun ja divisioona on taas liian raskas organisaatio.

      • serkaanttit

        Suomen puolustuksen hoitavat nykyisin prikaatit ja erilliset taisteluosastot. Divisioonia ei sota-aikanakaan perusteta. Vaikka toisen maailmansodan aikaan divisioonat olivat yleisimpiä suuria itsenäiseen taisteluun kyenneitä yhtymiä, niin nykyisessä liikkuvassa ja laatupainotteisessa sodankäynnissä ne ovat tosiaan liian raskaita organisaatioita.

        Suurin osa Suomen sodanajan joukoista on sijoitettu prikaateihin. Prikaatit ovat vielä varsin hyvin hallittavissa ja nopeasti liikuteltavissa, mutta samalla riittävän suuria taistelemaan lähes kaikenkokoisia vihollisen joukko-osastoja vastaan.
        Pienimpiä itsenäiseen taisteluun kykeneviä sotilasorganisaatioita Suomessa ovat erilliset taisteluosastot (hieman pataljoonaa suurempia joukko-osastoja). Näitä on sodanajan joukoissa muutamia, ja niiden tehtävänä ovat erilaiset taistelujen tukitoimet tai erikoistehtävät.


      • jooops---
        serkaanttit kirjoitti:

        Suomen puolustuksen hoitavat nykyisin prikaatit ja erilliset taisteluosastot. Divisioonia ei sota-aikanakaan perusteta. Vaikka toisen maailmansodan aikaan divisioonat olivat yleisimpiä suuria itsenäiseen taisteluun kyenneitä yhtymiä, niin nykyisessä liikkuvassa ja laatupainotteisessa sodankäynnissä ne ovat tosiaan liian raskaita organisaatioita.

        Suurin osa Suomen sodanajan joukoista on sijoitettu prikaateihin. Prikaatit ovat vielä varsin hyvin hallittavissa ja nopeasti liikuteltavissa, mutta samalla riittävän suuria taistelemaan lähes kaikenkokoisia vihollisen joukko-osastoja vastaan.
        Pienimpiä itsenäiseen taisteluun kykeneviä sotilasorganisaatioita Suomessa ovat erilliset taisteluosastot (hieman pataljoonaa suurempia joukko-osastoja). Näitä on sodanajan joukoissa muutamia, ja niiden tehtävänä ovat erilaiset taistelujen tukitoimet tai erikoistehtävät.

        kyllä se rykmentti liikkuu jos traktorii vaa riittää naftaa ei se oo prikaatilla yhtää sen kummempaa ja tykistö ampuu ku sitä varten se on.

        ja kyl ne pienimmät sotaan pystyvät osat on komppanja ja sen joukkue
        kyl se nii on et joukkue lähtee sotaan autot kuljettaa jos bensa ja varaosat riittää ja tykistö tukee

        vaikka olis minkälaanen armeija tahansa nii joukkue lähtee sotaan.

        empä tierä ymmärtääkö kukaa.


      • serkaanttit
        jooops--- kirjoitti:

        kyllä se rykmentti liikkuu jos traktorii vaa riittää naftaa ei se oo prikaatilla yhtää sen kummempaa ja tykistö ampuu ku sitä varten se on.

        ja kyl ne pienimmät sotaan pystyvät osat on komppanja ja sen joukkue
        kyl se nii on et joukkue lähtee sotaan autot kuljettaa jos bensa ja varaosat riittää ja tykistö tukee

        vaikka olis minkälaanen armeija tahansa nii joukkue lähtee sotaan.

        empä tierä ymmärtääkö kukaa.

        Kyseessä ollut käsite = itsenäiseen sodankäyntiin kykenevä osasto.

        Aikamoinen joukkue tai komppania saisi olla, jos pystyisi sota-aikana itse järjestämään alusta loppuun kaiken huoltonsa (patruuna, varuste, polttoaine, muonahuollon), sekä omaisi tykistöä ja tulenjohtoa ja pioneerijoukkoja, ja tietysti ennen kaikkea jalkaväkeä (mukaanlukien ilmatorjunnan ja panssarintorjunnan) ja ajoneuvoja (kuljetusajoneuvot, panssaroidut ajoneuvot). Lisäksi myös lääkintämiehiä ja lääkintävarusteita sen mukaan, että kaikki mahdolliset vammautumiset haavoittuneilta voidaan parsia käytännössä alusta loppuun.
        Ja näitä kaikkia vielä siinä suhteessa että osasto voitaisiin määrätä kaikenlaisia taistelutehtäviin kaikenkokoisia vihollisosastoja vastaan.

        Ehei se vaan niin mene, että joukkue olisi itsenäiseen taisteluun kykenevä yksikkö. Joukkue toimii osana komppaniaa, komppania osana pataljoonaa, pataljoona (mahdollisesti) osana rykmenttiä, ja rykmentti osana prikaatia, joka on sitten jo niin suuri yksikkö että se kykenee itsenäiseen taisteluun. Prikaati toimii sitten isommassa mittakaavassa vielä osana armeijakuntaa (joka sota aikana vastaa yleensä tietyn maanpuolustusalueen puolustuksesta), ja armeijakunta kuuluu osana armeijaan.
        Suomessa käytössä olevat pienimmät itsenäiseen taisteluun kykenevät yksiköt ovat erilliset taisteluosastot. Vaikka Er. TaistO:ssa ei välttämättä ole edes niin paljoa miehiä kuin rykmentissä, niin siihen on kuitenkin liitetty huoltoa ja tykistöä siinä suhteessa, että se voi "itsenäisesti" taistella vihollista vastaan. Yleensä taisteluosastoja käytetään erilaisiin erikoistehtäviin, kuten jonkun hyvin uhanalaisen suunnan nopeaan vahvistamiseen, tai vihollisen maahanlaskujoukkojen tuhoamiseen.


      • otappa siitä selvää
        serkaanttit kirjoitti:

        Kyseessä ollut käsite = itsenäiseen sodankäyntiin kykenevä osasto.

        Aikamoinen joukkue tai komppania saisi olla, jos pystyisi sota-aikana itse järjestämään alusta loppuun kaiken huoltonsa (patruuna, varuste, polttoaine, muonahuollon), sekä omaisi tykistöä ja tulenjohtoa ja pioneerijoukkoja, ja tietysti ennen kaikkea jalkaväkeä (mukaanlukien ilmatorjunnan ja panssarintorjunnan) ja ajoneuvoja (kuljetusajoneuvot, panssaroidut ajoneuvot). Lisäksi myös lääkintämiehiä ja lääkintävarusteita sen mukaan, että kaikki mahdolliset vammautumiset haavoittuneilta voidaan parsia käytännössä alusta loppuun.
        Ja näitä kaikkia vielä siinä suhteessa että osasto voitaisiin määrätä kaikenlaisia taistelutehtäviin kaikenkokoisia vihollisosastoja vastaan.

        Ehei se vaan niin mene, että joukkue olisi itsenäiseen taisteluun kykenevä yksikkö. Joukkue toimii osana komppaniaa, komppania osana pataljoonaa, pataljoona (mahdollisesti) osana rykmenttiä, ja rykmentti osana prikaatia, joka on sitten jo niin suuri yksikkö että se kykenee itsenäiseen taisteluun. Prikaati toimii sitten isommassa mittakaavassa vielä osana armeijakuntaa (joka sota aikana vastaa yleensä tietyn maanpuolustusalueen puolustuksesta), ja armeijakunta kuuluu osana armeijaan.
        Suomessa käytössä olevat pienimmät itsenäiseen taisteluun kykenevät yksiköt ovat erilliset taisteluosastot. Vaikka Er. TaistO:ssa ei välttämättä ole edes niin paljoa miehiä kuin rykmentissä, niin siihen on kuitenkin liitetty huoltoa ja tykistöä siinä suhteessa, että se voi "itsenäisesti" taistella vihollista vastaan. Yleensä taisteluosastoja käytetään erilaisiin erikoistehtäviin, kuten jonkun hyvin uhanalaisen suunnan nopeaan vahvistamiseen, tai vihollisen maahanlaskujoukkojen tuhoamiseen.

        rykmenttihän on 3000 miestä prikaati on yhen patalioonan verran isompi.

        aika iso toi sun prikaati jos siinä on rykmentti osana. sillon jos prikaatis on rykmentti osana nii se voi olla divisioona tai armeija kunta.

        kun sentään armeija kunta muorostetaan prikaateista, en sano etteikä armeijakunnas voisi olla pari äijää enee ku on annettu julki mutta että prikaatin 4000 plus rykmentin 3000 äijää ja tuo kertaa kolme.

        eli onko rykmentti sitten joku patalioona.
        komentajat voi perustaa erillisiä osastoja niikun katsovat olevan tarpeen. se on yleensä joku luokkaa vahvennettu kompanja eli kompanjalle on alistettu joku heitinjoukkue tai konekivääri.
        mutta että prikaatis olis rykmentti. prikaati on nelikanta systeemin mukainen yksikkö.

        siis jos joku tarvii tukea nii se järjestetään sille. eikö rykmentissä voi olla tulenjohtajaa tai eikö muka kompanjassa voi olla tulenjohtajaa.

        kompanja voi mennä vaikka linjaautoilla ja prikaati ja rykmentti, mutta ei se pelkästään prikaatia ehosta. kyllä ne saa tuen mitä tarvitaan.
        kyllä prikaatilla voi olla vaikka laiva erämaas sairaalana ja/tai rykmentillä se on vaan järjestely kysymys
        ei ne prikaatin hoitsut kovinpitkään riitä etulinjas kun hyökätään,
        on niitä hoitsuja myös rykmentillä etulinjas.

        ei se prikaatin sirontapaikka taivaita tee ihan sama sirontapaikka voi olla myös rykmentis, mutta ne haavoittuneet pitää saara sinne ja kyllä se on se joukkue mistä se lähtee.
        kyllä sitä tukea voiraa järjestää ja järjestäänkin se on vaan järjestely kysymys.

        tykistön tulenjohtaja pitää olla KOMPPANJASSA jos sitä meinataan taistelu tilantees käyttää
        ei se prikaati eikä rykmentti sitä muuta tukea järjestetään.

        mutta älkää nyt hukkuko tuohon kompanja juttuun niikuin vähä vaikuuttaa, kysymys on miksi on prikaati.


      • serkaanttit
        otappa siitä selvää kirjoitti:

        rykmenttihän on 3000 miestä prikaati on yhen patalioonan verran isompi.

        aika iso toi sun prikaati jos siinä on rykmentti osana. sillon jos prikaatis on rykmentti osana nii se voi olla divisioona tai armeija kunta.

        kun sentään armeija kunta muorostetaan prikaateista, en sano etteikä armeijakunnas voisi olla pari äijää enee ku on annettu julki mutta että prikaatin 4000 plus rykmentin 3000 äijää ja tuo kertaa kolme.

        eli onko rykmentti sitten joku patalioona.
        komentajat voi perustaa erillisiä osastoja niikun katsovat olevan tarpeen. se on yleensä joku luokkaa vahvennettu kompanja eli kompanjalle on alistettu joku heitinjoukkue tai konekivääri.
        mutta että prikaatis olis rykmentti. prikaati on nelikanta systeemin mukainen yksikkö.

        siis jos joku tarvii tukea nii se järjestetään sille. eikö rykmentissä voi olla tulenjohtajaa tai eikö muka kompanjassa voi olla tulenjohtajaa.

        kompanja voi mennä vaikka linjaautoilla ja prikaati ja rykmentti, mutta ei se pelkästään prikaatia ehosta. kyllä ne saa tuen mitä tarvitaan.
        kyllä prikaatilla voi olla vaikka laiva erämaas sairaalana ja/tai rykmentillä se on vaan järjestely kysymys
        ei ne prikaatin hoitsut kovinpitkään riitä etulinjas kun hyökätään,
        on niitä hoitsuja myös rykmentillä etulinjas.

        ei se prikaatin sirontapaikka taivaita tee ihan sama sirontapaikka voi olla myös rykmentis, mutta ne haavoittuneet pitää saara sinne ja kyllä se on se joukkue mistä se lähtee.
        kyllä sitä tukea voiraa järjestää ja järjestäänkin se on vaan järjestely kysymys.

        tykistön tulenjohtaja pitää olla KOMPPANJASSA jos sitä meinataan taistelu tilantees käyttää
        ei se prikaati eikä rykmentti sitä muuta tukea järjestetään.

        mutta älkää nyt hukkuko tuohon kompanja juttuun niikuin vähä vaikuuttaa, kysymys on miksi on prikaati.

        Itsenäiseen taisteluun kykenevä yksikkö = yksikkö jolla on omaa tulitukea käytettävissä, sekä mahdollisuudet huoltaa itse itseään pitkiäkin aikoja.

        Nykyisin Suomessa rykmentit ovat käytännössä vain rauhanajan organisaatioita, sota-aikana sotilaat pataljoonissa jotka osina prikaateja, tai erillisissä taisteluosastoissa. Rykmentti edustaa vanhempaa linjaa sotilasorganisaatiossa, eikä sitä ole alunperinkään suunniteltu taistelemaan yksin, vaan esimerkiksi huolto on pitkällä aikavälillä prikaati tai divisioona tasolla järjestettyä. Rykmenteistä koostuva divisioona liian raskas organisaatio nopeaan toimintaan (verrattuna pataljoonista koostuvaan prikaatiin).

        Tässäpä Suomen armeijan sota-ajan kokoonpano lukuunottamatta erillisiä pieniä maakuntajoukkoja ja ilmatorjuntayksiköitä:

        6 jalkaväkiprikaatia
        3 valmiusprikaatia
        2 jääkäriprikaatia
        14 erillistä pataljoonaa / taisteluosastoa
        2 mekanisoitua taisteluosastoa
        2 motorisoitua taisteluosastoa
        1 helikopteripataljoona
        1 erikoisjääkäripataljoona

        Ei raskaita divisioonia eikä rykmenttejä. Prikaatit sitten toimivat mitä ilmeisimmin armeijakuntien osina.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maavoimat

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Taisteluosasto


      • ressu-79
        serkaanttit kirjoitti:

        Itsenäiseen taisteluun kykenevä yksikkö = yksikkö jolla on omaa tulitukea käytettävissä, sekä mahdollisuudet huoltaa itse itseään pitkiäkin aikoja.

        Nykyisin Suomessa rykmentit ovat käytännössä vain rauhanajan organisaatioita, sota-aikana sotilaat pataljoonissa jotka osina prikaateja, tai erillisissä taisteluosastoissa. Rykmentti edustaa vanhempaa linjaa sotilasorganisaatiossa, eikä sitä ole alunperinkään suunniteltu taistelemaan yksin, vaan esimerkiksi huolto on pitkällä aikavälillä prikaati tai divisioona tasolla järjestettyä. Rykmenteistä koostuva divisioona liian raskas organisaatio nopeaan toimintaan (verrattuna pataljoonista koostuvaan prikaatiin).

        Tässäpä Suomen armeijan sota-ajan kokoonpano lukuunottamatta erillisiä pieniä maakuntajoukkoja ja ilmatorjuntayksiköitä:

        6 jalkaväkiprikaatia
        3 valmiusprikaatia
        2 jääkäriprikaatia
        14 erillistä pataljoonaa / taisteluosastoa
        2 mekanisoitua taisteluosastoa
        2 motorisoitua taisteluosastoa
        1 helikopteripataljoona
        1 erikoisjääkäripataljoona

        Ei raskaita divisioonia eikä rykmenttejä. Prikaatit sitten toimivat mitä ilmeisimmin armeijakuntien osina.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maavoimat

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Taisteluosasto

        Prikaatissahan on rykmentti nimittäin kentätykistö rykmentti.....Prikaati on liikkuvampi kuin rykmentti....prikaatin vahvuus on noin 7000 miestä...siis jv ja jääkäriprikaatin...nämäkin rupeavat olemaan liian isoaja yhtymiä nykyaikaisessa sodankäynnissä..http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkaväkiprikaati-80


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei sua enään tunnista

      Kun olet vanhentunut ja lihonut.
      Ikävä
      89
      5095
    2. Huomenet naiselle

      Harmittaa ettei ehkä nähdä enää koskaan. Näillä mennään sitten.
      Ikävä
      51
      4012
    3. Mikä kaivatussasi kolahti?

      Mikä oli erityistä?
      Ikävä
      23
      2073
    4. Kaikesta muusta

      Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko
      Ikävä
      16
      1775
    5. Etsin vastaantulevista sua

      Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s
      Ikävä
      27
      1717
    6. Hyvää yötä.

      Miten äkäpussi kesytetään? 😉 pus
      Ikävä
      15
      1414
    7. Ajatteletko koskaan

      Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹
      Ikävä
      26
      1185
    8. Tekis mieli lähestyä sua

      Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗
      Ikävä
      20
      1006
    9. T, miten mun pitäis toimia

      Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest
      Ikävä
      43
      971
    10. Kyllä hävettää!

      Olla taivalkoskelta jos vuoden taivalkoskelainen on tuommoinen tumpelo.
      Taivalkoski
      21
      960
    Aihe