Miten Suomessa (suomalaiset metsänomistajat tai yhteiskunta) rahoitetaan aukoksi hakatun metsän hoito ensimmäiseen varsinaiseen tuottoon asti eli sinne jonnekin 80-100 vuoden päähän?
Mielestäni vastaukseksi ei kelppaa että hakataan viereinen lohko edellisen rahoitukseksi. Lohko saattoi olla omistajansa 1. ja viimeinen lohko. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan suomalaisten metsistä ei hakata montaa kertaa 10 ha aukkoa. Aika vaatimattomalla keskipinta-alalla suomalaiset harjoittavat (harrastavat) metsätaloutta.
Jokaisen käsitellyn kuvion tai lohkon pitää olla oma "kirjanpitoyksikkönsä" ja yksinään tuottava tai tappiollinen. Muuten homma ei pelaa pitkässä juoksussa.
Valtiovalta on leikkaamassa eläke-etuja, koska valtiolla ei ole rahaa. Aloittivat väärästä kohteesta. Paljon enemmän ja terveemmältä pohjalta säästöjä olisi saanut lopettamalla kaikki metsätuet ja alasajamalla tukien maksamiseen ja hakemiseen valjastetun "pikkuvirkamiesarmeijan". No, pitää vaan toivoa että metsän tukiin puututaan eläkkeiden jälkeen kovalla kädellä ja saadaan siten markkinatalous myös metsätalouteen. Nykyinen piilososialismi tuhoaa Suomen metsät.
Mielestäni vastaukseksi ei kelppaa että hakataan viereinen lohko edellisen rahoitukseksi. Lohko saattoi olla omistajansa 1. ja viimeinen lohko. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan suomalaisten metsistä ei hakata montaa kertaa 10 ha aukkoa. Aika vaatimattomalla keskipinta-alalla suomalaiset harjoittavat (harrastavat) metsätaloutta.
Jokaisen käsitellyn kuvion tai lohkon pitää olla oma "kirjanpitoyksikkönsä" ja yksinään tuottava tai tappiollinen. Muuten homma ei pelaa pitkässä juoksussa.
Valtiovalta on leikkaamassa eläke-etuja, koska valtiolla ei ole rahaa. Aloittivat väärästä kohteesta. Paljon enemmän ja terveemmältä pohjalta säästöjä olisi saanut lopettamalla kaikki metsätuet ja alasajamalla tukien maksamiseen ja hakemiseen valjastetun "pikkuvirkamiesarmeijan". No, pitää vaan toivoa että metsän tukiin puututaan eläkkeiden jälkeen kovalla kädellä ja saadaan siten markkinatalous myös metsätalouteen. Nykyinen piilososialismi tuhoaa Suomen metsät.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eikös ainoat tuet anneta hoitamattomiin taimikoihin ja nuoriin riukumetsiin. Toisaalta huonosti on sulla asiat jos saat metsästäsi tuoton vasta 80-100 vuoden päästä. Kannataisiko vähän tarkastella systeemiäsi kokonaisuutena.
Kyllä hankintamies nyt meni vähän hakoteille tämän juttunsa suhteen. Eihän kukaan hankintamieskään jätä harventamatta metsäänsä ennen uudistushakkuuta. Tulot jo ensimmäisestä harvennuksesta kattavat taimikon perustamiskustannukset.
Tuet joutaa metsästä lopettaa. Ainoat tuet voisi olla ympäristönhoitoon tarkoitettuja. Ja ne myöntäisi ympäristökeskus.
Metsän kierto-aika 80-100 vuotta on kyllä Etelä-Suomessa hiukan lyhentynyt kun on alettu kunnolla metsää viljelemään. Vaarikin ensiharvensi -95 männikön, jonka hakkasin aukoksi 65-66 talvella. Nyt pitäisi jo harventaa uudelleen ja metsä-ammattilainen varoitti, että jos mienaat vanhaksi elää, niin joudut sen uudelleen uudistamaan. Eikä ole mitään liian viljavaa männylle, se maa. Maakunta on Etelä-Pohjanmaa. Joku Etelä-Suomen tai Etelä-Savon kuusikko saavuttaa uudistuskypsyyden jo alle 50 vuoden, kun hoitotoimenpiteet ja harvennukset on tehty ajallaan.
Siinä olet kyllä oikeassa, että jokaisen kuvion tuottoa pitää tarkastella erikseen. Se ei silti edellytä sitä, etteikö rahoituksia voisi järjestellä kuvioitten eriaikaisella uudistamisella. Kuviokohtaisessa tarkastelussa tulee esiin se kannattaako jollakin esim. kivikkolohkolla yleensä harrastaa metsätaloutta, vai pitäisikö se vaikka rauhoittaa.
Tukihommissa olen osittain samaa, osittain eri mieltä.
Metsätiet ja ojitukset ovat mielestäni sellaisia asioita, joita valtion on syytäkin tukea. Niiden ehtona pitäisi olla että metsiä muuten hoidetaan hyvin, harvennukset ja taimikonhoidot ajallaan ja niin edelleen.
Varsinaiset metsänkäsittelyyn liittyvät tuet voisi sitten unohtaa.
Jäi huomauttamatta, että uudistushakkuun rahoilla Vaari ainakin sen istutuksen rahoittaa. Eriasia on sitten se että kyllähän se niin pitää laskea, että uuden puusukupolven pitää ne uudistuskustannukset aikanaan takaisin tuottaa.
Metsänkäsittelyyn on saanut kemeratukea on saanut jos on ollut rahoja käyttämättä n 100e ha lähinnä vitsi veroja on sukumme maksanut metsästä 1000000 euroja vuosien aikana.Valtion tuet metsäojitukset harvennukset ovat lähinnä muodollisia,Isompiin metsäteihin on tukia saanut myös.
Mistä tämä epäilys hankintamiehan harvennuksista tuli? Tottakai hankintamies harventaa metsäänsä. Sehän se pointti juuri olikin. Kysyin teiltä miten te aiotte hoitaa metsäänne. Hankintamies muuten tekee harvennushakkuun omilla rahoilla ja koneilla.
Olen tietoinen niistä monituisista tuista joita metsänhoitoon saa. Mutta ei ole kertaakaan tullut mieleen hakea selaisia tukia. Ei metsää ja toimintaolosuhteita kannata pilata joidenkin pikkutukien takia. Työt tehdään resurssien, tarpeiden ja olosuhteiden yhteisvaikutuksen määräämässä prioriteettijärjestyksessä. On turha alkaa hutiloimaan jonkin tuen takia metsäasioissa. X kpl runkoja/ha tiettynä ajanjaksona tehtynä. Älytöntä rahan ja metsän haaskausta. Pitää tehdä tarpeiden ja kiireellisyyden määräämässä järjestyksessä niinkuin itselle ja metsälle on parasta.
Ja vielä tosta metsän elinkaaren pituudesta. Kuten olen kirjoittanut aikaisemminkin niin älkää nyt helvatissa hakatko metsiänne keskenkasvuisina periaatteella "nyt saa hakata". Näin kylläkin saavuttaa hyvinkin lyhyen elinkaaren, mutta tulos on mikä on. Ja turha tulla väittämään että teillä on kokemusta paremmasta kasvusta kuin täysi elinkaari 80-100 vuotta. Ihmisen aktiivi-ikä (toiminta-aika) on maksimissaan vain luokkaa 40 vuotta. Minäkin voin näyttää puita, jotka edellisen sukupolven aikana ovat olleet taimikkopuita ja nyt siinä on 1,5 - 2 m3 kuusia. Mutta suunnitelmia ja laskelmia ei pidä laatia huippukasvun perusteella. Pikemminkin tulee pöyristää kasvuaikaa ylöspäin kasvua alaspäin. Hakkuuajankohta pitää määräytyä optimi tuoton perusteella eikä silloin kun joku ulkopuolinen haluaa raiskata metsäsi. Paras kuutiokasvu on siellä elinkaaren loppupuolella.
Väitättekö te tosissanne, että kun metsä on hakattu aukoksi ja istutettu sen jälkeen niin metsään ei tarvitse mennä edes katsomaan kuin ehkä pari kertaa harventamaan ennen elinkaaren loppua oli se aika sitten 50 vuotta tai 100 vuotta? Ja että nämä harvennushakkuut ja taimikonhoidot kattavat 50 - 100 vuoden metsänhoidon kulut ja rahaa harvennuksista jää vielä elämisenkin kuluihin?
Vastaapa Hankintamies, mitä kuluja metsästä tulee sen jälkeen kun se on taimikkovaiheen jälkeen vakiintunut. Tietenkin jos lannoitat ja ojitat, vakuutat metsän, tai tai teet tarkastuskäyntejä viikon välein ja lasket siitä itsellesi tuntipalkan. Mutta jätetään ne pois, ne ovat tapauskohtaisia menoeriä. Jokainen kuutio joka kasvaa ja jonka myy on kaikki tuloa, kaikista tuloistahan on tietenkin verot maksettava. Siellä aloitusvaiheessa on se iso kuluerä, jonka saa jo ensiharvennuksen jälkeen keskimäärin peitettyä.
"Vastaapa Hankintamies, mitä kuluja metsästä tulee sen jälkeen kun se on taimikkovaiheen jälkeen vakiintunut."
" Tietenkin jos lannoitat ja ojitat, vakuutat metsän, tai tai teet tarkastuskäyntejä viikon välein ja lasket siitä itsellesi tuntipalkan. Mutta jätetään ne pois, ne ovat tapauskohtaisia menoeriä"
Tää on niin tätä. Tää oli justiinsa se pointti. Jos taimikon vakiintuminen jätetään huomiotta eikä muitakaan kuluja lasketa mukaan niin ei kai sieltä mitään kuluja tule jos kuluja ei kerran lasketa mukaan. Kyllähän tämä selväksi tuli. Tämähän se ajattelumalli yhteiskunnassamme on...
Monesko kasvukiertokokemus sinulla on menossa?
Selvähän tämä, sinä ajattelet niin kuin haluat, niin teen minäkin. Ei tästä asiasta tämän enempää sitten turista. Kasvukierrosta en tiedä, mutta pihakoivu on pudottanut lehtensä lähes 50 kertaa sen jälkeen kun työt metsissä aloitin.