Tähtien muoto

Homma onkin näemmä kysytty ja paremmin selitetty muualla:

http://curious.astro.cornell.edu/question.php?number=19

Me Again kirjoitti:

Homma onkin näemmä kysytty ja paremmin selitetty muualla:

http://curious.astro.cornell.edu/question.php?number=19

Lue lisää

Kiitos! Ymmärsin asian jotenkuten.

Aina viisastuu kirjoitti:

Kiitos! Ymmärsin asian jotenkuten.

Suomen kallioperä painui jääkauden aikana kuopalle joitakin satoja metrejä, sekin pieni lontto pyrkii oikeamaan.
ihmeellistä että himalaja on noinkin korkea, mutta siellä onkin suuret voimat jotka aiheuttaa puristusta.
maapallolla suurimmat vuoret ovat noin 8880 metriä ja syvin hautavajoama 11000m. kun miettii halkaisijaa 12000000m. joten aika pyöreä pallomme on.. Tosin navoiltaan litistynyt, pyörimisen johdosta.
Mars joka on heikompi painovoimaltaa, siellä oli muistaakseni 24km korkea vuori - verrattuna suureen tasankoon marsissa.
Mitä suurempi painovoima ja heikompi pintamateriaali, (neste tai sen kiinteä olomuoto,jää), sen pyöreämpi pallura :)

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

Suomen kallioperä painui jääkauden aikana kuopalle joitakin satoja metrejä, sekin pieni lontto pyrkii oikeamaan.
ihmeellistä että himalaja on noinkin korkea, mutta siellä onkin suuret voimat jotka aiheuttaa puristusta.
maapallolla suurimmat vuoret ovat noin 8880 metriä ja syvin hautavajoama 11000m. kun miettii halkaisijaa 12000000m. joten aika pyöreä pallomme on.. Tosin navoiltaan litistynyt, pyörimisen johdosta.
Mars joka on heikompi painovoimaltaa, siellä oli muistaakseni 24km korkea vuori - verrattuna suureen tasankoon marsissa.
Mitä suurempi painovoima ja heikompi pintamateriaali, (neste tai sen kiinteä olomuoto,jää), sen pyöreämpi pallura :)

Lue lisää

Ionisoituneista kaasuista ei varmaan kasaudu tähtien pinnalle kovinkaan vakaita vuoria! Siinä olisi kiipeilijöille hiukan haastetta eikä muuten tarvitsisi valittaa kylmää kun pääsee huipulle...

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

Suomen kallioperä painui jääkauden aikana kuopalle joitakin satoja metrejä, sekin pieni lontto pyrkii oikeamaan.
ihmeellistä että himalaja on noinkin korkea, mutta siellä onkin suuret voimat jotka aiheuttaa puristusta.
maapallolla suurimmat vuoret ovat noin 8880 metriä ja syvin hautavajoama 11000m. kun miettii halkaisijaa 12000000m. joten aika pyöreä pallomme on.. Tosin navoiltaan litistynyt, pyörimisen johdosta.
Mars joka on heikompi painovoimaltaa, siellä oli muistaakseni 24km korkea vuori - verrattuna suureen tasankoon marsissa.
Mitä suurempi painovoima ja heikompi pintamateriaali, (neste tai sen kiinteä olomuoto,jää), sen pyöreämpi pallura :)

Lue lisää

"ihmeellistä että himalaja on noinkin korkea, mutta siellä onkin suuret voimat jotka aiheuttaa puristusta.
maapallolla suurimmat vuoret ovat noin 8880 metriä"

Laskepa, kuinka paljon Himalajan huippujenkorkeus verrattuna maan säteeseen. Aika mitättömiä ovat eikä niiden korkeutta kovin kauas avaruuteen näy. Pikkuryppyjä maan pinnalla - vähän niin kuin appelsiinin pinnan epätasaisuus.

suhteellisuudentajua kirjoitti:

"ihmeellistä että himalaja on noinkin korkea, mutta siellä onkin suuret voimat jotka aiheuttaa puristusta.
maapallolla suurimmat vuoret ovat noin 8880 metriä"

Laskepa, kuinka paljon Himalajan huippujenkorkeus verrattuna maan säteeseen. Aika mitättömiä ovat eikä niiden korkeutta kovin kauas avaruuteen näy. Pikkuryppyjä maan pinnalla - vähän niin kuin appelsiinin pinnan epätasaisuus.

Lue lisää

Suomen jääkauden aiheuttamaan kallioperän painumaan. Eikös ne arvele että parisataa?? metriä olisi vielä noustava ja himalaja on siihen suhteessa noinkin korkea. Säteeseen verrattuna tosi mitätön kyhmy kuten sanoit ja itsekin laitoin nuo luvut.

OK. Maapallon nyppylät ovat matalia. Maapallon säde on tosin vain 6366km.

Kaikilla todetuilla eli havaituilla taivaankappaleilla on pyöriminen oman akselinsa ympäri, myös omalla Kuullamme, jonka oma pyöriminen akselinsa ympäri on kiertoajaltaan vuorovesivoimien vaikutuksesta hyvin pitkän ajan kuluessa lukittunut samaksi kuin kiertoaika Maapallon ympäri.

Syntytapa vaikuttaa paljon. Jos kohde on syntynyt jostain rojukertymäkiekosta, kuten Maapallo on suurella todennäköisyydellä syntynyt Auringon ympärille kasaantuneesta materiaalista, on suuri mahdollisuus siihen, että pelkkä rojun kasaantuminen on saanut aikaan kiertoliikkeen akselin ympäri.

Se materia on sitä samaa pääosin, jota tällä hetkellä kiertää asteroidi- vyöhykkeellä. Mikäli siellä on samaan tapaan rojusta kasaantumisella syntyneitä kappaleita, on todennäköistä, että niilläkin on kierto olemassa. Se miten paljon akseli huojuu riippuu paljon muodosta, kuten myös siitä miten suuresta kappaleesta on kyse. Myös pallomainen muoto on seurausta kappaleen koosta. Suurempi massa ottaa vastaan enemmän osumaa, josta aiheutuu suuria muutoksia pyörimiselle tai huojunnalle, suurempi massa vetää myös ulkopinta-alan minimiin, pallomainen muoto on materiamäärän pienin tilavuus, johon vetovoima haluaisi massan muotoutuvan.

Anonyymi kirjoitti:

Syntytapa vaikuttaa paljon. Jos kohde on syntynyt jostain rojukertymäkiekosta, kuten Maapallo on suurella todennäköisyydellä syntynyt Auringon ympärille kasaantuneesta materiaalista, on suuri mahdollisuus siihen, että pelkkä rojun kasaantuminen on saanut aikaan kiertoliikkeen akselin ympäri.

Se materia on sitä samaa pääosin, jota tällä hetkellä kiertää asteroidi- vyöhykkeellä. Mikäli siellä on samaan tapaan rojusta kasaantumisella syntyneitä kappaleita, on todennäköistä, että niilläkin on kierto olemassa. Se miten paljon akseli huojuu riippuu paljon muodosta, kuten myös siitä miten suuresta kappaleesta on kyse. Myös pallomainen muoto on seurausta kappaleen koosta. Suurempi massa ottaa vastaan enemmän osumaa, josta aiheutuu suuria muutoksia pyörimiselle tai huojunnalle, suurempi massa vetää myös ulkopinta-alan minimiin, pallomainen muoto on materiamäärän pienin tilavuus, johon vetovoima haluaisi massan muotoutuvan.

Lue lisää

Hah ja filosofi sanoo, että maailmankaikkeudessa kohteen liike on aina määriteltävissä vain suhteessa johonkin toiseen kohteeseen. Joten siltä kantilta täysin absurdikin oletus voisi olla totta, kuten vaikka se, että maapallo on paikallaan, ja kaikki muu kiertää sitä. Joku paikka täytyy määritellä liikkumattomaksi, jotta havaittava liike voidaan määritellä sen suhteen, tuokin koordinaatisto on ihan mahdollinen kuvata ja toteuttaa. Fysiikan ja lähiavaruuden tutkimuksen puolelta kuitenkin tähän voidaan tuoda lisää älyä mm. auttamaan liikkumattoman pisteen määritelmässä fiksummin. Kaikki maailmankaikkeuden kohteet ovat kuitenkin jatkuvassa liikkeessä suhteessa toisiinsa. Ultimaattista nollapistettä ei ole, joka ei liikkuisi tai pyörisi ollenkaan. Joten fiksua valintaa on hyvä tehdä ihan vaikka vaan turhan monimutkaisuuden välttämiseksi, jos ei muuta argumenttia halua antaa tai keksi.

Kollimaattori kirjoitti:

Kaikilla todetuilla eli havaituilla taivaankappaleilla on pyöriminen oman akselinsa ympäri, myös omalla Kuullamme, jonka oma pyöriminen akselinsa ympäri on kiertoajaltaan vuorovesivoimien vaikutuksesta hyvin pitkän ajan kuluessa lukittunut samaksi kuin kiertoaika Maapallon ympäri.

Lue lisää

Tuo on tietysti totta, mutta minusta on silti jotenkin hassua puhua pyörimisestä jos asento on lukittunut.

Tätä vuorovesilukittumista (tai mikä se oikea termi olikaan, en päässyt nyt wikipediaan) en ihan ymmärrä. Voisiko periaatteessa mikä tahansa puoli kuusta olla lukittuneena maahan päin vai mikä sen on määrännyt? Jotenkin tuo asento kävisi ehkä paremmin järkeen jos kuun massakeskipiste ei olisi keskellä, mutta tästä ei taida olla kyse?

Silloin kun pääsin wikipediaan, niin selvisi että monella muullakin aurinkokuntamme kuulla on näemmä vastaava lukittuminen planeettaansa. Ja jopa Merkurius on "lukittunut" aurinkoon pyörimällä 1,5 kertaa/ratakierros!

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on tietysti totta, mutta minusta on silti jotenkin hassua puhua pyörimisestä jos asento on lukittunut.

Tätä vuorovesilukittumista (tai mikä se oikea termi olikaan, en päässyt nyt wikipediaan) en ihan ymmärrä. Voisiko periaatteessa mikä tahansa puoli kuusta olla lukittuneena maahan päin vai mikä sen on määrännyt? Jotenkin tuo asento kävisi ehkä paremmin järkeen jos kuun massakeskipiste ei olisi keskellä, mutta tästä ei taida olla kyse?

Silloin kun pääsin wikipediaan, niin selvisi että monella muullakin aurinkokuntamme kuulla on näemmä vastaava lukittuminen planeettaansa. Ja jopa Merkurius on "lukittunut" aurinkoon pyörimällä 1,5 kertaa/ratakierros!

Lue lisää

Kuu kokee voimakkaana Maapallon aiheuttaman vuorovesivoiman. Sen sisäisen rakenteen epäsymmetrisyyden vuoksi pinnalla gravitaation suunta voi poiketa pystysuorasta varsin paljon, minkä vuoksi Kuuta matalalla kiertävien luotaimien saaminen pysymään radallaan on vaikeaa. Epäsymmetriaa aiheuttavat mm. suuret törmäyskraaterit.

Epätasainen gravitaatiokenttä antaa Maapallon vuorovesivoimien kynsille kohdan mihin Kuusta tarttua. Kun Kuun pyörimisliike vuorovesivoimien vuoksi hidastui tarpeeksi lähelle Kuun kiertoaikaa Maapallon ympäri niin tuo epätasaisuus määräsi sen mikä puoli Kuun pinnasta ei enää jaksanut kääntyä kauimman asentonsa yli vaan vuorovesivoiman pakottamana lopulta keikahti takaisinpäin. Sitä ennen Kuun "pimeä puoli" oli Maapallosta katsottuna varsin pitkiä aikoja tänne päin nähtävissä, kun pyörimisliike aina hidastui nykyään näkyvän eli massiivisemman puolen ollessa matkalla meistä kauimmaiseen kohtaansa.

Lähes mahdotonta, ettei isommat kappaleet pyörisi. Tulevan tähden kaasukiekko pyörii ja se pyörimisenergia pitäisi kumota syntyneissä tähdissä, planeetoissa ja kuissa. Venuksen tapauksessa näin on lähes käynytkin. Ilmeisesti jokin hyvin iso kappale on törmännyt Venukseen ns. vastapalloon ja lähes pysäyttänyt planeetan pyörimisen. Tähden kanssa tilanne on hankalampi.