Millaisia kokemuksia palstalaisilla on "repsikan" paikalta ohjaamisesta?
Sukupuoli saattaisi jakaa vastauksia?
Oma isäni, ammattiautoilija, ei äitini kyydissä ollen osannut ajaa edes kotiseudulla.
Tilanne muistutti Pokka pitää sarjan Hyasinttiä ukkoineen.
Elämäni sulostuttajan 160000km karttanavigaattorina Euroopassa riittivät ilmeisesti ohjailutarpeen tyydyttämiseen.
Nopeusmittari on ainoa instrumentti mihin hän reagoi.
Ensin menee tyytymättömän näköiseksi.
Sitten kysyy "mikä lienee rajoitus"?
Minä vastaan tai hiljennän vauhtia.
Vaihteita saan käyttää ja rattia käännellä mieleni mukaan.
Nykyisellä 3000km/vuosi määrällä ei tilastollisesti ole kovin todennäköistä tutkaan ajo.
Peltivahteja pelkään!
Ps. Vaimo luopui kortista (ei uusinut sitä) jo yli 10-vuotta sitten.
Onhan se vahva osoitus tiellä pysymiseni luottamiseen!
Sukupuoli saattaisi jakaa vastauksia?
Oma isäni, ammattiautoilija, ei äitini kyydissä ollen osannut ajaa edes kotiseudulla.
Tilanne muistutti Pokka pitää sarjan Hyasinttiä ukkoineen.
Elämäni sulostuttajan 160000km karttanavigaattorina Euroopassa riittivät ilmeisesti ohjailutarpeen tyydyttämiseen.
Nopeusmittari on ainoa instrumentti mihin hän reagoi.
Ensin menee tyytymättömän näköiseksi.
Sitten kysyy "mikä lienee rajoitus"?
Minä vastaan tai hiljennän vauhtia.
Vaihteita saan käyttää ja rattia käännellä mieleni mukaan.
Nykyisellä 3000km/vuosi määrällä ei tilastollisesti ole kovin todennäköistä tutkaan ajo.
Peltivahteja pelkään!
Ps. Vaimo luopui kortista (ei uusinut sitä) jo yli 10-vuotta sitten.
Onhan se vahva osoitus tiellä pysymiseni luottamiseen!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Arja Tiaisen riemastuttava apukuski-naisnäkökulma-kirja:Tää Tojota ei lähde liikkeelle.
Meillä ollaan vuorotellen ratissa tai kumpikin ajelee yksinään.Pitää todeta, kun ikää on 60-70 vuotta, niin parkkeerauksessa ja liikkeelle lähdössä ne toiset silmät ovat hyvänä apuna,Säästyy pikkukolhuilta ja aina jompikumpi muistaa parkkikiekon..
Onneksi olkoon!
Ahtaaseen paikkaan pysäköidessä olen joskus pyytänyt vaimoani näyttämään käsin jäljellä olevaa tilaa.
Ei tule mitään. Hän näyttää auton suunnassa eikä stereonäköni riitä hamottamaan minusta katsoen peräkkäisten kämmenien väliä.
En katso kinan arvoiseksi.
paljon enempää kuin sinun kumppanisi. Ja tuohon nopeuteen puutun oikeastaan ihan samalla tavalla ja sanoilla, enkä ihan helposti. Joskus huippuharvoin kun toinen ajaa minun autoani, saatan kysäistä, että löytyisikö pienempää vaihdetta tai mitäs jurraat. Jos olemme minulle tutuissa ja toiselle vieraissa kaupungeissa, saatan ehdotella sopivia kaistoja tai kertoa vaihtoehtoja.
Ajan mielelläni itse esim. silloin kun haluan seuralaiseni näkevän maisemia, jotka minulle ovat jo tuttuja.
Ongelma tulee silloin, kun pitää ylittää tai alittaa vuorisia osuuksia. Pitkät tunnelit ovat minulle melkoinen koettelemus, samoin vuoristossa alaspäin ajaminen. Yleensä tietenkin neuvotellaan, minun valintani on tunneli ja kaveri ajaa, minä otan vähän varaamaani alkoholijuomaa. Vuoristossakin joutuu kaveri ajamaan, mutta siellä minä pärjään ilman lääkitystä. Aika hiljainen silloin kyllä olen, mutta kaiken kaikkiaan olen yleensäkin toisen ajaessa hiljaa. Kerran tosin raportoin jokaisen näkemäni ruokasienen (taisin olla näkevinäni vähän olemattomiakin sieniä) kostoksi siitä, ettei kaveri kääntynyt lähtiessä kotinurkalta takaisin sienikoria hakemaan. Parisensataa kilometriä kaveri kesti, sitten kumi kärysi ja kuski vaihtui.
Minulle on yleensä aika sama ajanko vai olenko kuskina. Ei ole sattunut kovin paljon ajamiseeni puuttuvia kumppaneita, mitä nyt joskus jotain kommenttia parkkeerauksesta tai lautoille ajamisesta tms.. Ihan asiasta.
Vähäisten havaintojeni perusteella olen päätellyt että minun mielestäni hyvät naiskuskit eivät juuri puutu ukkojensa ajamiseen.
Havainnot: Menomatkalla ukko ratissa, palatessa rouva ajaa.
Vakavasti. Tuntemani ukot ovat yhtyneet pieneen kehuuni heidän elmämänsä sulostuttavan taitavuudesta. En kehu turhasta!
Tuo vieraan opastaminen on aika luonnollista.
Harvoin vieraan värkin rattiin joutuessani tunnen itseni hieman orvoksi.
Koska aina olen pitänyt samaa vekotinta 14 - 16 vuotta niin käsittelytapa mukautu siihen ja vieraan kanssa olen kömpelö -> pieni opastus olisi paikallaan.
Euroopassa vaimo ei suostunut lainkaan rattiin. Aikanaan ajoin muutaman kerran yhdellä valvomisella Tukholmasta Alicanten eteläpuolelle.
Yhdenkin tankillisen ajorupeama olisi helpottanut mutta ehdottaessani sitä, vedoten silmieni väsymiseen, tuli tyly vastaus: Aja levikkeelle!
Jäätyäni kotiin piti vaimoni itsestään selvänä että minä hoidan kaikki kuljetukset.
Taustana ehkä se että aikanaan tosiaan pelkäsin hänen kyydissään ja erehdyin sanomaankin sen.
Tehtyä ei tekemättömäksi saa ja meneehän tämä näinkin.
Vaimosta tullut vanhana vauhko. Liittymästä ei saisi hönkästä lujaa(turvallisesti) liikenteen sekaan (esm. motarilla). Pitäisi jäädä hitaimman rekan perään notkumaan, vaarallista. Vauhkoontuu joka matkalla jostain. Olen ajannut kymmeniä vuosia, ja todella hyvä kuski. En vain luule, vaan olen.
Myös ammattikorti ja ammatiajoakin takana.
liikenteessä, mistähän johtuu? Nyt suom.urokset vauhkoilemaan, kuten tavallista.
Mikä niillä on ihon väri?
mieheni nukkui aina vieressä. Ajoin siis opetusluvalla. Samana päivänä, kun sain kortin ulos, ajoimme manskua, eduskuntatalon kohdalla. Hän yht'äkkiä rupesi neuvomaan. Olin kuulema ryhmittynyt väärin.
No, ei siinä mitään, avasin oven, astuin ulos autosta, ja toivotin hyvää matkaa.
Eli, minusta ei koskaan tullut kuskia hänelle, en ajanut hänen läsnäollessaan koskaan. Joten kerta neuvominen riitti.
En yittänytkään koskaan neuvoa häntä, ajakoon harhaan, ei ollut minun päänsärkyni. Useimmiten luin pidemmillä matkoilla, tai tein käsitöitä. En seurannut liikennettä.
Minullahan oli kuski ;)
Kyllä mua hirvittää, kun isäntä kattelee risteyksissäkin muualle, eikä eteensä. Hitto, ajoi mun uudella autolla toisen perään ja väitti, et edellä oleva äkkijarrutti. Paskat se mitään jarrutti, vaan ukko katteli sivulle. Näinhän mä, ku vieressä istuin. Ei ollu ensimmäinen kerta, kun sivulle kattelee. Siitä oon puuttunnu asiaan monasti aiemmin ja on vältytty peräänajosta. Nyt en viittinny sanoo mitään, et pidä väliä. Niin sitten tää menee vielä sivullekkin katteleen ja täräyttää edellä olevan perään.
Ja tosta kiihdyttämisestä se hermostuu, kun huomautan. Hän nimittäin alkaa kiihdyttämään, kun joku pyrkii ohi ja on rinnalla. Että mua risoo tuommonen kiusanteko. Ottaahan se tietty miehen luonnolle, jos joku menee ohi. Siinä kyl useesi olen sanonut, että pitääkö meijänkin kiihyttää just nyt, mut mieshän suuttuu.
No sit tää jumalaton vauhtisokeus pienillä liukkailla teillä. Vastakin meinas lumihankeen töräyttää täs meijän risteyksessä ko tuli liian lujaa. Kysyin, et mihinkä täs on kiire.
Kiukustui, et älä puutu, ikinä en oo suoriksi ajanut.
Heh heh, ja just tään oman risteyksen on aimmin suoraksi ajanut, kun oli liikaa vauhtia, menipä suoraan tössähti ojaan. Luulee, etten tiedä, mut lapset kerto, et tuohon iskä ajo mut ei heille mitään sattunu, ja jäljethän siinä hangessa oli.
Tuosta kiiruusta, oon eri mieltä, et kun ei oo kiire, miks pitää hönkytä? Mulle on tullu monta lappuu peltipoliisien toimesta, ko hän ajaa tössyttää mun autolla kameraan. Mut mies ei taida vissiin oppia vai oppiiko vanhetessaan, mut kuin paljon pitää vanheta että oppii? Ottaako se oppiminen niin kovasti luonnon päälle?
Niin, ja mies on kova nukkumaan. Se torkkuu autolla ajaessaankin ja aina kielsi, ettei häntä nukuta, vaikka näin, että pää nyökähteli, ja silmät lumpsahteli. Mut kivikovaa vaan aina väitti, ettei nukuta.
Se on ainut, missä on vanhetessaan syostunut antamaan periksi, et jo ennenko minä ees huomaan silmien lumpsuvankaan ja pään nyökähtelevän, ajaa bussipysäkille, ja sanoo, et vahdin vaihto, et hän käy nukkumaan.
Mun autolla ajetaan pidemmät reisut, ja menoreisut, hänen auto on enemmän rospuutto ja metsästysauto, et ei sillä ihmisten ilmoille paljoo viitti mennä.
minulla on ollut iltaruskoni lämmön temperamentista.
Pistit paremmaksi!
Kartturina on vaimo ollut reippaat rupeamat.Matka-ajossa minun on tarvinnut vain seurata liikennettä ja ajaa.
Olen saanut ohjeet lähestyvistä liittymistä, 10km, 1km, 500m näetkö?
Huoltsikalle 10km, seuraavalle 85km, mites bensa jne.
Mutta hyvin varhain minulle tehtiinselväksi ettei vaimoni aja autoani jos minä olen kyydissä, selvin päin.
Muulloinkin on täytynyt, mieliteoista huolimatta, pitää sordino päällä etten olisi jäänyt johonkin korpitaipaleelle.
Sinä jätit ukkosiautoineen kaupungilla, minut olisi jätetty jalkamiehenä mihin tahansa.
Opin vuosia sitten että yksi harvoista, aroista keskustelunaiheista on ajaminen.
Ei neuvo minua mutta rattiin ei mene vahingossakaan. Eipä enää ole korttiakaan. Ilkeyttään jätti uusimatta.
"ilkeyttään" ;). Teillä ei ole mökkimatkoja, oleilua siellä. Menette hieman pidemmälle, ilman autoa.
Monet tuttavanaiset, uusivat noiden syiden takia, kun mieskin vanhenee, ja mitä tahansa voi sattua. Välillä olen yrittänyt saada heitä myös ajamaan siellä mökkitiellä, harjoittelemaan, kun autotkin ovat erilaisia, kun vielä muutamia vuosia sitten. Uskovat osaavansa, mitä kovin epäilen, jos tosiaan jotain vakavaa sattuisi. Voisi jo liikkeelle lähtö tyssätä puuhun ;(
Ajan vielä, vaikkakin vähän, taxi olisi edullisempi, mutta kun siitä autostakaan ei mitään saisi (11v) pidän loppuun.
Varmaan tuo tapahtuma,kadulle jättö, johtui lupauksesta, ettei puutu ajamiseeni, ettei heti avioeroa tule, kun ajoluvalla ajoin. Unohti sen vain samalla kun kolmiot sai pois ;)
Olin ajanut prätkällä pari vuotta, joten liikenne ei ongelmia mielestäni minulle tuottanut. Samoin ikäni stadissa asuneena, tunsin ja tiesin, miten ryhmityn, päästäkseni kohteeseen.
Olin lisäksi autoa ajanut suljetulla tiellä, ennen harjoitteluakin. Opetusluvan aikana kiersimme suomen, norjasta osan, joten kilometrejäkin oli takana aika paljon.
Sinulla.
Löysinpähän yhden puutteen elinkumppanini ominaisuuksissa.
Koskaan en ole uskaltanut vuokrata kaksipyöräistä koska olen varma vaimoni reagoinnista kaarteissa.
Metssänmenouhka olisi ilmeinen.
Pienen perhebudjettimme johdosta olen muutaman kerran ottanut halpislennot 640km:n päähän asunnostamme ja janeet sen välin vuokra-autolla. Meno motaria pitkin, paluu maanteitse.
Olemme myös usein lentäneet johonkin Keski-Euroopan kaupunkiin ( Munchen, Budapest, Verona ) ja lähteneet sietä vuokra-autolla kierrokselle.
Repsikan paikan karttanavigaattori on toiminut mutta en ole edes hurjimmassa mielikuvissanikaan ajatellut häntä rattiin.
Ps. Auton pitäminen.
Minulla on sama motiivi.
11-vuotta, vanha, 124000km ajettu, keskiluokkainen eurooppalainen ja 20m2:n kerrostalotalli.
Järkeä ei ole mutta mukava että se on käytettävissä.
Viime katsastusväli 3000km.
tuli vaan mieleen, kun yksi tuttavapari on menossa espanjaan. oletko ajanut alas Malagaan, ja kauanko ajo kestää, sieltä teiltä? Onko jo nykyisin motari? Ei pakko vastata, mutta olen kuullut siellä teilläpäin olevan huippu golfkentän ;)
Samoja lukemia minullakin, nyt taitaa olla vaan 2000km. Auto hallissa, ja km 75000 :(
Tuon xmiehen kanssa, kerran Madridissa, piti taksi ottaa eteen ajamaan, koska vaikka näimme tien, ei osattu suunnistaa sinne. Asuntovaunu oli parkissa pidemmällä, joten sinne piti päästä. En lukenut karttaa, koska hän "osasi" ja sitä ei kuulema tarvittu :)
En sitten koko matkalla sitä katsonut.
Kerran 70luvulla, ajoin rannikolta Malaga, vuokra-autolla tuttuni luo Madridiin, jätin myös auton sinne. Ikinä en olisi ajanut takaisin, vaikka piti. Oli sellainen kokemus, etten toista koskaan kaivannut. Junalla sitten :(
Silloin oli paljon huokeampaa ottaa parin viikon seuris, vaikka hotellia ei käyttänyt, kuin tullessa ja lähdössä yhden yön. Lento Madridiin olisi ollut yli tuplahinta. Silloin sai tosi halvalla ns, peruutuspaikkoja,
Kävimme Espanjassa omalla autolla 15-kertaa.
Alkuvuosina olivat penskamme mukana ja käytettävissä vain normaali lomakuukausi.
Tukholmasta Alicanten eteläpuolelle 32 - 36 tuntia yksin ajaen, vain tankkauspysähdykset.
Ruotsissa ja Tanskassa varoin hieman nopeuksia.
Saksassa ja Espanjassa mittarissa 180km/h.
Ranska siltä väliltä.
Myöhempinä vuosina yövyimme menomatkoilla Ranskassa.
Paluumatkoilla Ranskassa ja Saksassa kerran tai kaksi, jos ajoimme Espanjan ja Ranskan motaria pitkin.
Kerran körötimme suoraan Andorraan jossa tönttyröimme päivän ja nukuimme seuraavan yön.
Useimmiten käytimme paluuseen viikon verran körötellen Ranska viinialueita.
Ranskan ulkopuolella ei ole koskaan ollut suunnistusvaikeuksia.
Tunnustaudun niin avuttomaksi että ilman viereistä karttanavigaattoria olisin kaupungeissa ollut kusessa.
Maanteilläkin se oli tarpeen ja jopa motareilla hyödyksi.
Lievästikin väsyneenä 180km/h mittarissa on hyvä seurata liikennettä opasteiden asemesta.
Ilman inhimillistä navigaattoria en olisi pystynyt ajamaan 1,5 vuorokautta putkeen, vain tankkaustauoilla ilman kahvittelua tai mitään muutakaan.
Viimeinen 3kk:n työnhakuni oli samalla viimeinen automatkamme 11-vuotta sitten.
Ehdottomuudessasi on elämäni sulostuttajan kanssa yhteisiä piirteitä.
Ilmeisen turhaan olen pitänyt itseäni vähemmän diplomaattisena tyyppinä.
Käytännöllisesti katsoen motareita pitkin pääsee koko Keski-Eurooppan osuuden.
Ranska on lyhimmilläänkin maanteitä pitkin hidas läpiajettava.
Espanjassa maantiet vetävät paremmin. Osa on jopa 4-kaistaisia maksuttomia ja opasteet erinomaisia.
Nuukuuttani välttelimme Espanjassa motarimaksuja ajamalla pitemmät taipaleet maanteitä pitkin ja vain kaupunkien ohitukset muutaman euron maksulla motareita myöten.
Liittymien vahtimisessa kartalla ja luonnossa on viereisellä navigaattorilla tärkeä rooli!
Latinalainen liikenne on joustavaa. Ne voivat tehdä mitä tahansa, vaikkapa jakajan väärältä puolelta vastaan, vain kerran.
Toisaalta ne ottavat huomioon että muutkin toimivat samalla tavalla.
Muutaman kerran olen kaupungissa ajanut kiellettyyn ajosuuntaan.
Nyrkkien heristämisen asemesta ovat paikalliset naureskellen ryhtyneet ohjaamaan liikennettä päästääkseen minut eteen päin.
Yms.
aika hurjia yhtäjaksoisia ajoja. Asuntovaunun kanssa meni yli viikko :)
Piti lukea uudelleen kysymykseni, ja aivan sekopäisesti sen asetin, sori. Silti oli mielenkiintoista tuo lukea.
Tarkoitin matkaa teiltä lomapaikasta Malagaan, tai toisinpäin. Siellähän kuulema on hieno kenttä? Eli ehtiikö sen ajaa, pelata, ja ajaa takaisin.
Vai olisiko yövyttävä sitten Torreviejassa. En ole Barselonan alapuolella ollut vuosiin, niin ei mitään tietoa, matkan kestosta, ja teistä.
Anteeksi, tosiaan kirjoitin hölmösti. Oli kiire , jos se nyt mikään syy on, olla lukematta kirjoittamaansa.
Olemme kahdesti käyneet Granadassa.
Aamu kuudelta kun lähtee.
Luumuilee useamman tunnin Al Hambrassa niin kotiin ehtii ilta kahdeksan, yhdeksän tietämissä.
Eli Malagasta käyden ei ehdi päivän reisulla pelailemaan.
Kenttiä lähiympäristössä on lukuisia.
Vaikka en itse pelaa niin Villa Martin on parhaiten tuntemani.
Samassa yhteydessä on saman niminen reservatio.
Lähdemme huhtikuun puolivälin tietämissä.
Tervetuloa pelailemaan!
Toinen, tilava makuuhuoneemme toimii levällään olevien laukkujen ja mahdollisesti vaimon keskeneräisen palapelin varastona.
Ne saa pian kasaan.
Ovat rakentaneet EU-rahoilla tiestönsä kuntoon.
Kiitoksia, noin arvelinkin, ettei se ihan päivän kieppi ole, oli hyvä saada varmistus, luulooni :)
Usein kuvitellaan, siellä ajamisen olevan yhtä joutuisaa, kun meidän aakeilla laakeilla. Kuullut usein; pyh, mitäs joku 500km nyt on, senhän ajaa hetkessä. Eihän sitä täälläkään nykyrajoituksilla aja alle neljän ja puolentunnin, yöllä, kesällä. Päivällä enemmän.
Kiitokset keskustelusta, ehkäpä olet hyvinkin diplomaattinen, onhan teillä pitkä yhteiselo takana,ja toivottavasti monia vuosia vielä edessäpäin.
Kuis meillä mahtaa olla? No joo, mies väittää minua lujaa ajajaksi ja minä häntä samasta asiasta. Siksi vaan, kun on pidempään ollut ratista pois ja sitten kaahaa, kuin nuorena...
Ei muuten suurempia kommentteja ole ollut. Anoppi kehuu ajotaitoa ja itse pidän ajamisesta.
Nykyautojen nopeusrajoitin on tosi kätevä kuivalla tiellä. Ei tarvi peltipolliisia pelätä :) Jäisellä tiellä en sitä käytä.
Asian vierestä; nautin hetkistä, kun valoristeyksessä joku nuori "juppi" menee viereiselle kaistalle muka ohi ajaakseen. Jälkeen ovat jääneet valosta lähtiessä. Mummon itsetunto nousee, typerää, mutta on hauskaa.
Muuten ajan sallittua, ellei vahingossa kiihdy.
Riitaa ei tule siitäkään, kuka ajaa. Se joka haluaa.
Laiska-lasella onkin vähän ajoa, tosi on, että tuskin virheitä ehtii tulla. Elokuusta 2008 tähän asti kilometrejä 27000. Ihan hyvä tykätäkin ajosta. Kotimaassa sujuu, mutta Eurooppaan en lähtisi.